siitä nyt miehelleni.
Päätimme salarakkaani kanssa lopettaa neljä kuukautta kestänyt salaromanssimme. Kipu on kova ja jäljellä on tyhjyys. Suhde oli ihana kokemus enkä kadu sitä tippaakaan.
On vaikeata palata entiseen "normaaliin" elämään, kun muistot vielä polttavat. Mieltäni ahdistaa kysymys olisiko parasta tässä vaiheessa ottaa täysi vastuu teostaan ja paljastaa kaikki miehelleni. Tiedän, että saatan joutua maksamaan kalliin hinnan, mutta toisaalta valehtelun ja peittelyn jatkaminen lopun elämän tuntuu sekin masentavalta.
Miten minun pitäisi ottaa asia puheeksi? Tiedän, että mieheni tulee järkyttymään kovasti kuulemastaan, pelkään, että liikaakin.
Päätimme salarakkaani kanssa lopettaa neljä kuukautta kestänyt salaromanssimme. Kipu on kova ja jäljellä on tyhjyys. Suhde oli ihana kokemus enkä kadu sitä tippaakaan.
On vaikeata palata entiseen "normaaliin" elämään, kun muistot vielä polttavat. Mieltäni ahdistaa kysymys olisiko parasta tässä vaiheessa ottaa täysi vastuu teostaan ja paljastaa kaikki miehelleni. Tiedän, että saatan joutua maksamaan kalliin hinnan, mutta toisaalta valehtelun ja peittelyn jatkaminen lopun elämän tuntuu sekin masentavalta.
Miten minun pitäisi ottaa asia puheeksi? Tiedän, että mieheni tulee järkyttymään kovasti kuulemastaan, pelkään, että liikaakin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
pitänyt ajatella vähän ennen kuin mitään salaromansseja alkoi viritellä.
Jos olet tähän asti pystynyt salaamaan, niin salaa jatkossakin.
En todellakaan ole syrjähyppyjen jne kannalla tai hyväksi sellaista, mutta niinkuin itsekin olet ymmärtänyt. Miehesi tulisi järkyttymään.
Todennäköisesti eroaisitte, siinä menee oma yhteinen koti. Entä lapset jos niitä on? Et edes osaa kuvitella mitä tapaamisriidat ja viimekädessä käytännössä, mitä se on.
Vaikka et haluaisikaan, tuhoaisit pienten ihmisten elämän. Ero jättää aina pysyvät jäljet lapsiin. Kun ydinperhe hajoaa, hajoaa myös lasten usko perheeseen.
Jos teillä ei ole lapsia, voit toki kokeilla miten käy. Jos et enää suhteestanne välitä.
Mietippä myös miksi sinulla on tyhjä olo? Heivasit kuitenkin salarakkaasi pois tärkeämpien arvojen vuoksi. Sait jotain kokeilla ja kokea.
Katsoppa sitä omaa miestäsi uudelleen. Poista ne vaaleanpunaiset lasit silmiltäsi ja unohda "kaipuu" jota et edes itse ymmärrä. Panostappa omaan mieheesi samoin kuin salarakkaaseen. Voisit yllättyä.
Mutta panokset ja palkinto onnistumisesta tulisi tuhat kertaa arvokkaampana kuin kaiken menetys....
Onnea sinulle, mitä teetkin.
miehesi kanssa omatunto puhtaana, niin "puhdista" omatuntosi. Kerro asiasta miehellesi ja ota vastuu teoistasi. Ja jos niin teet, älä ala vähättelemään salasuhteesi luonnetta, se vain ärsyttää. Kerro kaikki. Vastaa rehellisesti kysymyksiin, vaikka tietäisit sen tekevän kipeää. Se, mitä miehesi tekee asian suhteen on hänen asiansa ja sinun on vain se hyväksyttävä, -itsehän valitsit salasuhteen vastuuntuntoisena aikuisena? Mutta, jos miehesi on valmis jatkamaan, tiedät ainakin sen, että hän taitaa rakastaa sinua?
Älä nyt missään tapaukksessa kerro.Tuhoat monta ihmistä....ja varsin jos se on ohi
Lähinnä lasten takia päätin lopettaa tuon salasuhteen ja lasten parasta ajatellen on nyt yritettävä pitää perhe jotenkin koossa. Vaikka tiedänkin mieheni rakastavan minua en usko, että hän pysyisi kanssani, jos tietäisi minun pettäneen häntä. Eli tässä vaiheessa tuntuu, että jatkan peittelyä ja huonon omantunnon kantamista ja toivon vain, että aika parantaa haavat.
Ehkä sen tälläkertaa vois vielä jättää kertomatta. Kertomisesta on haittaa kaikille, varsinkin jos olet täysin varma että rakastat miestäsi etkä halua toistaa tekoa. Ole kuitenkin jatkossa vastuuntuntoisempi ja paranna tapasi. Jos tuo toistuu vielä, tai alat havitella uutta salasuhdetta, niin sitten sun pitää kertoa ehdottomasti tuntemuksistasi ja mahdollisista teoista ja teidän pitää käsitellä yhdessäolenne merkitystä ja järkevyyttä. Tämän kerran voit vielä pitkin hampain antaa itsellesi anteeksi jos omatunto kestää, mutta et missään tapauksessa jatkossa. Jos nyt kykenet kerralla oppimaan läksysi, niin ok. Jatkossa ei saa noin tapahtua, ja sinun maksettava siitä hinta, jos niin käy. Jos sulla ei ole miehesi kanssa mitään "keskustelua tai käsittelyä vaativia ongelmia", suhteen tulevaisuus tuntuu sinusta hyvältä, etkä missään tapauksessa halua toistaa tekoa, niin jääkööt tämän kerran mainitsematta. Anna se nyt itselle anteeksi, mutta vain tämän ainoan kerran.
Ehkä kipu vaan unohtuu. Kuinka voit elää huonolla omallatunnolla? Jos miehesi olisi pettänyt sinua, haluaisitko että hän salaisi sen? Miehesi rakastaa sinua, ja kunnioittaa sinun rehellisyyttäsi. Entäs jos hän kuulee asian jostakin muualta?
Omasta kokemuksesta puhun...En saanut pettämisestäni rauhaa, ennenkuin kerroin siitä miehelleni. Olihan se järkytys, mutta se avasi aivan uudenlaisen keskusteluyhteyden välillämme. Niitä haavoja vieläkin paikkaillaan, mutta paremmin ne paranevat kun ei ole "likaa" hidastamassa paranemista.
Ota vastuu teostasi, ja kerro miehellesi. Avoimuus pelastaa avioliittonne.
Älä kerro! eihän siinä ole enää mitään järkeä tässä vaiheessa, ja on kaikille parempi niin. ÄLÄ kerro.
kerro miehellesi mitään, kun olet sen salassa jo pitänytkin ja salasuhde on ohi jo.
Tuhoaisit suhteenne ja perhe-elämänne moisen takia ja teillä on kuitenkin lapsetkin. Miehesi tuskin pystyisi unohtamaan asiaa, vaikka jatkaisittekin sitten.
Tuottaisit tuskaa miehellesi ja katkeruutta.
Anna asian olla, unohda mennyt ja laita nenä kohti tulevaisuutta ja koita nyt nauttia perhe-elämästänne ja ota opiksi.
Pidä miestäsi hyvänä ja itseäsi, lapsiasi myös. Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu, usko vain!
Ymmärrän niin hyvin tunteesi. Tuska ja kipu on minunkin elämässäni kova. Suhde on ihan lopussa, vaikka en sitä itse haluaisikaan. Tunteet raastaa laidasta laitaan, eikä ole oikein ketään joka lohduttaisi.
Vaikea päättää mitä tekisi, ottaisiko eron ihan suosiolla. En halua enään jatkaa miehenikään kanssa. Minun lapseni on jo aikuinen, hän kyllä pärjäisi eron tullessa.
Tuska kyllä helpottaa jonain päivänä, nyt se on vain pakko elää.
että suhde oli ihana kokemus enkä kadu sitä tippaakaan, niin tuo asenteesi osoittaa, ettet edes kadu. Mielestäni miehesi voisi aloittaa kiihkeän suhteen vieraaseen naiseen, se olisi ihan oikein sinua kohtaan, ja myös reilua, eikö totta?
Eikö sulla tosiaankaan käynyt edes katumus mielessä, vai rakastatko lainkaan miestäsi? Etkö tajunnut, että kun lähtee vieraaseen suhteeseen, ja kun se on on ohi mikään ei ole enää sen jälkeen ennallaan?
Ihmettelen kuika paljon näitä katumattomia huoria oikein on. Mielestäni miehesi kuuluu tietää asia, ja jättää sinut sen jälkeen.
huoraainesta. Sulle tulee jatkossakin kelpaamaan joku äijä, ei väliä minkä näköinen kunhan on munat jalkojen välissä.
Niinhän sovittiin,että pidetään salassa meidän suhde,voitais joskus vaikka uusia,muistella tapahtunutta....