Visainen kysymys siis! Ettei ala ruoho näyttämään vihreältä aidan toisella puolella, tai näyttää jo, mutta tahdonlujuutta löytyy vielä vähän! Miten siis saada oma kumppani taas näyttämään ja tuntumaan hyvältä? Miten vahvistaa rakkautta....joojoo yhteistä aikaa ja keskustelua muttei voisi nyt kiinnostaa....ehkä mä menen jo jossain aidan lähellä..
Miten saada intohimo takaisin?
ei eroa
232004
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Sinä tuskin voit muuttaa kumppaniasia kiinnostavammaksi. Jos kumppani ei itse ymmärrä että hän ei ole kiinnostava, voihan asiasta vihjaista. Jos se toimi, voi huomauttaa vähän jyrkemmin.
Minä jaksoin aikanaan vuosia vaatia kumppaniani pitämään itsensä kiinnostavana. Aika paljon siinä ääntäkin korotettiin, mutta molemmat olivat aina lopuksi tyytyväisiä. Kun vaimoni suostui hyväksymään ohjeeni esimerkiksi pukeutumisesta, hän sai hyvää palautetta myös kodin ulkopuolella. Se teki hänet hyvin tyytyväiseksi.
miten muututaan kiinnostavaksi?
Jos mieheni käskisi minua muuttumaan kiinnostavammaksi, miten käytännössä sen tekisin? Millä tavalla se auttoi?
Mielenkiintoinen ohje :D käske kumppania olemaan kiinnostavampi :D niin, ihan piruuttaan se on varmaan vain unohtanut.
***
toimii varmaan myös toisin päin eli kuunnella pitäisi toista joo..ja toisen toiveita.
En koskaan pyytänyt yleisesti - muutu kiinnostavammaksi, vaan kerroin mikä ei toimi. Usein se liittyi ulkonäöstä huolehtimiseen, etenkin kotona. Käytöstavoissa oli toisinaan toivomisen varaa. Pukeutumisesta jouduin huomauttamaan useimmin. Selityksenä oli aina - meillä töissä kaikki naiset pukeutuu näin. Seksin alueella hän oli hyvin kokeilunhaluinen. Hän suorastaan innostui uusista ehdotuksistani.
Sitten oli asioita, joille ei voinut mitään. Hyvää keskustelijaa hänestä ei voinut saada. Juttukaverina kuitenkin aivan mainio.
todettua, että totuus on aina tarua ihmeellisempää...
Tuohan kuulostaa siltä kuin olisit oikein joutunut "kasvattamaan" vaimoasi..? Luulin, että parisuhteen muodostavat aikuiset "täysjärkiset" ihmiset... Kirjoituksestasi huokuu se, että koet olevasi teillä se älykkäämpi osapuoli, vaimosi on "vain vaimo"... No, kukin tyylillään.
eläintä, hän ei millään pysty täyttämään vaatimuksia, suhde jatkui silti, mies kai halusi korostaa ylemmyyttään. Joko rakastaa ja kunnioittaa, tai ei. Intohimoa on tai ei. Jollei mitään ole, pitäisi erota. Ei se vaatimuksista johdu, jollei toimi. Vaan rakkauden puutteesta.
No niin. Käännä selkäsi hetkeksi sille aidalle. Noin. Hyvä. Poissa näkyvist, poissa mielestä hetken aikaa.
Miltä se ruoho omalla puolella näyttää? Onko teillä puutarhuria vai hoidatteko nurmenne itse? Kenen vuoro on kastella sitä? Onko se vain unohtunut, päässyt sammaloitumaan kun ehtii sen huomennakin, näyttää ihan hyvältä joo näin kaukaa katsottuna?
Anteeksi metaforat. Minä niin pidän niistä. Mutta asiaan.
Mieti sitä aitaa siinä selkäsi takana. Olet aika lähellä, kuvittele että hyppäät sen yli. Miltä tuntuu? Vapautuneelta? Syylliseltä? Oudolta? Erittele niitä tuntemuksia hetki, anna niiden tuntua. Miltä aidan toisella puolella näyttää? Onko se ruoho itsehoitavaa vai pitääkö sitäkin kastella ja lannoittaa? Tietysti voi juosta sen seuraavan aidan luo ja ihmetellä sitten.
Ydinkysymys tässä on; mitä siellä aidan toisella puolella on mitä täällä ei ole. Se sinun pitää miettiä auki. Tiedän, tiedän, se tunne, se tunne että jotain puuttuu ja aidan takana se on tai ainakin sitten tietää mitä se on, juujuu. Mutta pelkkä tunne? Onko se sen arvoista?
Aidan yli saa mennä jos ensin myy vanhan talon tontin pois. Tuntuuko ajatus vieraalta? Miksi?
Pariterapia ei ole huono ajatus, tuon kaltainen kriisikin on kriisi. Sinun pitää olla ihan rehellinen itsellesi; missä vika on? Mikä on se, eriteltynä se mikä puuttuu ja mitä haet? Löytyykö se aidan takaa vai toivotko vain että se löytyisi?
***
...ehdin jo itse asiassa kokeilla tuota metaforaa jollakin lailla ja tuleehan siinä monenlaisia tuntemuksia..tätä pitää miettiä...mutta kun tuo nurmikon hoito on niiiin työlästä hommaaa...ei se aina niin raskaalta tunnu mutta nyt jostain syystä. Mulla on ollut viritelmiä ja siksi tuntuu että se toinen elämä olisi helppoa ja makeaa vaikkei se olekaan eli samat lannoitukset, kastelut ja puutarhan hoidot on vastassa ennen pitkää sielläkin....kiitos sinulle:) Kun selän aidalle kääntää voi taas vetää hanskat käteen ja aloittaa arkiset hommat. Tylsää. Mutta niin totta. Kun tontin omistaa, kai siitä on huolehdittavakin.
"kai siitä on huolehdittavakin". Niin omistat puolison, joten huolehdi hänestä. Älä odota muutosta vain hänen puoleltaan. Tehkää se yhdessä. Mieti mikä hänessä on kiinnostanut sinua - kenties onnellisuus. Ehkä hän ei nyt ole onnellinen, hymyilevä. Mieti miksi. Oletko pitänyt häntä itsestäänselvyytenä? Elänyt päivästä toiseen näyttämättä miten välität? Päätä, että tavallaan annat itsesi hänelle kokonaan, keskityt häneen. Annat aikaa, huomiota, kosketuksia, kauniita sanoja ja tekoja. Kehu hänen hyviä puoliaan, nauti hänen seurastaan. Harrastakaa yhdessä, shoppailkaa yhdessä, menkää ulos syömään, elokuviin, teatteriin, tanssimaan, uimaan - mikä vaan teitä molempia kiinnostaa. Ja puhukaa, puhukaa, puhukaa kaikesta; tunteista, ajatuksista - kaikesta maan ja taivaan välillä. Kerro miten iloinen olet, koska sinulla on puoliso.
kun olet nimimerkiltäsi "meilläkin kadoksissa". Olet siis kokeillut ohjettasi kotona? Tuo itsensä toiselle kokonaan antaminen on kyllä hyvän kuuloinen juttu sinänsä. Nyt vain mietin mikä mulla haraa vastaan....ehkä joku etten ole nyt siihen valmis. En ehkä nyt halua antaa itseäni puolisolleni täysin. Mikä on tietysti väärin ja avioliittolupaustani vastaan. Tämä on jotenkin niin väärin että se Rakkaus on Tahtomista. Kun tuntuu ettei ole enää mitään muuta kuin Tahtomista. Tuleeko siitä sitten joskus kovalla työllä sitä Rakkauttakin? Vai tuntuuko Rakastaminen juuri tältä....kiintymykseltä.....ja tahtojen taistelulta vai onko tai tulisiko sen olla jotakin muutakin? Siis Rakkaus on kovaa työtä. Voi paska!!!!! Voiko enää pahemmalta maistua??? Kun toiselle lupautuu, se on niin tavattoman helppoa, mutta vuosien päästä tilalle tuleekin sitten jotain muuta, jotain niin erilaista, ettei sitä enää Rakkaudeksi tunnista. Siinä sitten rämmi suossa ja toista itsellesi että Tahdo ja Rakasta - tätä se on! Mahtavaa! No niin, hamaan kuolemaan saakka siis..kylläpä se jossakin välissä varmasti taas helpottaa. Kun nyt jaksais tämän suon ylittää.
Samoja ongelmia taitaa olla enemmän ja vähemmän kaikilla vanhoilla pareilla. En usko että aidan vihreämpi puoli olisi silti mikään ratkaisu. Olen koettanut keksiä jotain kivaa, ja koska olen aina ennen ollut itse se 'perheelle uhrautuva' tyyppi, olen nyt rikkonut kaavani. Pyrin olemaan ensisijaisesti nainen, sitten vasta vaimo ja äiti. Näin on paljon hauskempaa, sitäpaitsi tällä tavalla voin vaatia ihan eri juttuja peräkammarin puolella. Nuo naisen roolit on niin hirveän rajoittavia. nyt tuntuu joskus jopa aika hauskalta, kun kuvittelen miten paketoin itseni miehelle synttärilahjaksi : ) Huh
Hienolta kuulostaa! Kaavojen rikkomista ja identiteetin löytämistä tässä tosiaan ehkä myös tarvitaan. Olenkin mielestäni liikkunut jo tuohon suuntaan, eli yritän olla enemmän nainen ja vaimo. Tai siis minä ihminen. Olen muuttunut ihmisenä viimeisten vuosien aikana kovasti, kun lapsikatraskin on saanut ikää lisää. Nyt näen enemmän itseni myös naisena. Uskon todellakin että nämä jutut käydään useimmissa perheissä läpi! Tarvitsen kuitenkin eniten nyt sitä selkärankaa ja Raudan Lujaa Tahtoa etten lähde sivuluisuun jonnekin joka niin kovin kutsuu..
oma kokemukseni on, ettei sitä intohimoa saa takasin. Olin samassa tilanteessa, seksielämä oli täysin väljähtynyt. Siinä ei auttanut keskustelut eikä mitkään asut tai vempaimet. Kun ei enää ole kipinää ja vetovoimaa, niin ei sitä voi sormia napsauttamalla saada takaisin. Varsinkin, jos toinen osapuoli päästää itsensä rupsahtamaan. Siis mies kasvattaa kaljamahan, eikä kuntoile ja huolehdi itsestään. kaljamaha ei ole erityisen kiihottava ja on sitäpaitsi tiellä. Itsellä meni halut siihen. Seksi oli vastenmielistä jyystämistä. Eron jälkeen ollut muutama seurustelusuhde miesten kanssa, jotka huolehtineet itsestään ja seksi ollut loistavaa.
Olet varmasti kysynyt itseltäsi minkä koet ongelman olevan. Tunne puuttuu? Jännitys? Se että sukat pyörivät jaloissa? Valitettava tosiasia varmaankin on että ne sukat saavat olla ihan rauhassa suurimmassa osassa pitkiä suhteita (mutua tämä, en ole asiasta laajempaa tutkimusta tehnyt, vain pitänyt silmät ja korvat auki) mutta toisaalta sukat saa pyörimään muutenkin kuin lipeämällä suhteen uskopuolelle.
Mikä muu kuin seksi saa sukat pyörimään? Mistä nautit? Silloin kun saat aikaa itsellesi, mitä haluaisit kaikkein eniten tehdä? Minun neuvoni on; tee se. Ellet jo tiedä mitä se on, etsi se harrastus, toiminta tai mikäikinä mikä saa sinut siihen tilaan että nautit elämästä ja joka hetkestä. Yhdelle se voi olla luonnossa samoilu, toiselle tanssi, kolmannelle kirjan lukeminen terassilla auringonpaisteessa, syvällinen keskustelu netissä tai satunnaisen tuttavuuden kanssa kirjaston nurkassa, ravintolassa syöminen yksin pitkän kaavan mukaan (miksei kavereiden kanssakin)... näitähän riittää. Joku voi saada kicksinsä maalaamisesta, entisöinnistä tai opiskelusta. Meitä on niin moneen junaan! Mikä on SINUN intohimosi, joka ei kuulu perheeseen tai suhteeseen ollenkaan? Mitä olet aina halunnut tehdä?
Jos oelt enemmän fyysinen ja sosiaalinen ihminen, älä nyt naura, mutta tanssikurssi voisi oikeasti toimia. Joofasta on myös moni itsensä löytänyt. Elämästä nauttiminen muutenkin kuin ihmissuhteen ja perheen kautta on elintärkeää! SINÄ ITSE. Kuka SINÄ olet, mikä SINUT saa tuntemaan itsesi eläväksi? Etsi se!
Siinä saattaa mennä aika niin mukavasti omia nautinnon lähteitä etsiessä että on aivan sama mitä siellä aidan takan tapahtuu tai on tapahtumatta :D ja tyytyväinen ja innostunut puoliso saataa saada saman reaktion aikaan myös kumppanissa. Ja katsos; oma rakas voi löyytä uudelleen ihan uudella tavalla!
Silloin kun kutkutus käy liian suureksi, jos ihan ihastumaan satut tai sen suuntaista tunnetta itsestäsi löydät... muista myös että fantasiointi on hyvä asia. En usko että oma kumppanikaan hirveästi vastaan laittaa jos pistät silmät kiinni ja kuvittelet omiasi, kyyti voi olla melkoista niinkin. Joku voi sanoa että se on kuin käyttäisi toista ihmistä masturbointiin mutta minä en näe siinä mitään pahaa, päinvastoin. Aivan kuin pääsisit siellä aidan takan käymään tekemättä mitään vahinkoa kenellekään :D
Ota ohjat. Elä!
***
Kun puhun joogasta, tarkoitan tietenkin joogaa. Kiesus.
***
Piti sanomani; kun puhun joofasta, tarkoitan tietenkin joogaa. Nyt on kyllä nukkumaanmenoaika taukilla joka ei osaa kirjoittakaan oikein!
Yötä.
***
...sitä teenkin koko ajan....aina seksissä! Jo vuosia!!!!!!! On tullut oltua monien kanssa niin, ja pääsääntöisesti fantasioin vielä niin etten edes itse ole mukana ollenkaan vaan ikään kuin katsoisin pornoa! Kai joku muukin tekee näin vai onko teillä muilla mielessä se oma ukkeli...????
jos sitä intohimoa ei saa takaisin...kaatuuko kaikki taas tähän Yritänkö saada sitä takaisin vai Enkö yritä? Ja sitten jos yrität, milloin tiedät että olet Yrittänyt tarpeeksi!!!!???? Eli yrität ja yrität ja yrität ja yrität......ja sitten intohimo astui taas kehiin!!!!!!.....vaiko eikö.......uusien kumppaneiden kanssa intohimot on takuuvarmasti kohdillaan aina, näinhän on sen oman ukkelinkin kanssa ALUKSI, mutta entä kun niistä poikaystävistä tulee aviomiehiä/avomiehiä vuosiksi niin mitä sitten.....ja taas kaljamaha kasvaa....ja vaihtoon!!?? Ei jaksa!!!! Lievää skeptisyyttä havaittavissa :)
uudelleen
bluescarfilta neuvoja kiitos tai joltain muulta......
jättää kertomatta, tulee vielä itserakkaaksi. Kertokoon joku toinen.
Intohimoa joko on tai ei ole. Suhteen alusta lähtien. Jos sitä on ollut, se ei täysin häviä koskaan vaan auttaa kantamaan riitojenkin yli. Jos suhde on perustunut enemmänkin toisen arvostamiseen ja ns. tykkäämiseen, ja sellaisesta suhteesta seksi hiipuu niin sitä on kovasti vaikea viritellä uudelleen. Kun siis kunnon kipinää ei ole ollut alun alkaenkaan. Ilmeisesti tarkoitit juuri suhteen fyysistä puolta?
No, intohimot sikseen kun teillä kerran on lapsiakin mukana kuviossa: ottakaa enemmän kahdenkeskistä aikaa ja jutelkaa. Tiedätkö, mitä puolisosi miettii ja toivoo? Missä hän näkee itsensä tai teidät esim. 5 tai 10 vuoden päästä? Kuinka teillä hänen mielestään menee?
Tosi on, että ulkoinen olemus voi vaikuttaa paljon ja jos puoliso esim. lihoo huomattavasti, mielenkiinto laskee. Jos on aikoinaan ihastunut hoikkaan tai normaalipainoiseen ihmiseen, haluaa todennäköisesti kumppanin pysyvän suht samoissa mitoissa.
Jonkinmoinen ylipaino tai "kaljamaha" ei estä oikeaa intohimoa. Ihmisessä kun on paljon muutakin kuin ulkoinen olemus. Kun kemiat ns. kohtaavat, suhde voi olla hyvinkin intohimoinen vaikkei toinen mallin mittoja täyttäisikään. Kemioiden kohtaamiseen kuuluu myös henkinen puoli eikä siinä vähiten tärkeimpänä se, että onnellisessa ja tasapainoisessa suhteessa saa olla oma itsensä.
myös tai olen alistunut ajattelemaan juuri nyt. Kiintymystä ja lapsia. Toivoisin kuitenkin että kun ei ole suunnitelmissa erota että jotakin tapahtuisi myös intohimon suunnalla.