Mitkä olisivat fiilikset, jos lastenlapsia ei tulisikaan?
Minkä ikäisenä uskoisit olevasi valmius mummouteen/pappuuteen?
Minkä ikäisenä uskoisit olevasi valmius mummouteen/pappuuteen?
Odotatteko lapsenlapsia?
joskus.
26135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Aivan mahtavat fiilikset, en tee lapsia ikinä enkä tule siten isovanhemmaksi.
saat iloa elämääsi?
Kaikesta muusta. ;)
ilman lapsia?
Maailmassa on iloa, se on itsestä vähän kiinni myös.
Lapsessa on kiinni loppuelämän, aluksi hoitaen ja huutoa kuunnellen. Alaosa repeää synnytyksissä, miksi repeyttää itseään? Lapsi voi tarvita tukea myös aikuisena. Mistä kunnon isäkin siihen, eli pitäisi olla kumppani.
Toki vanhana voi tarvita lapsia mutta... ei voi vain siksi tehdä.
etten voi vastata näin herttaiseen kysymykseen järkevästi.
jotenkin lapsiin..?
Se on sitten ihan heidän oma päätöksensä, tuleeko vai ei.
"Mitkä olisivat fiilikset, jos lastenlapsia ei tulisikaan?"
Ihan hyvät.
"Minkä ikäisenä uskoisit olevasi valmius mummouteen/pappuuteen?"
Mitä tuo edes tarkoittaa? Valmis? Miten siihen pitäisi olla valmis? Siis, missä päin on niin vähän tekemistä, että tulee edes tuollaisia mietittyä?
tuli mummoksi n. 37-vuotiaana ja ajattelin, että joku toinen saattaisi pelästyä tuossa iässä sellaisesta tiedosta, että hänestä tulee mummo. Jotkut saattavat olla kovia bailaamaan tuossa iässä eivätkä niin välitä pienistä vauvoista...
kyllähän se voi ottaa pannuun, jos pitää huolehtia niistäkin.
...toivottavasti se aika on jossain...öö...kaukana.
Mummous/pappuus ahdistaa jo ajatuksenakin......taas pää punaisena huutavia sinappikoneita.
aidolta elämältä.
Ajatus lapsista tuntuu vieraalta ja sitä myöten lapsenlapsista vieläkin hullummalta. Lähinnä tulee mieleen, että vihdoin kun saisi omat lapset maailmalle ja olisi aikaa kenties matkustella ja nauttia eläkepäivistä, alkaisi rumba alusta lastenlasten kanssa.
Noin muuten jo tuosta toisesta kommentista(si?) tuli mieleen, että ei lapsia ja lapsenlapsia kannata yksinäisen vanhuuden turvaksi tehdä vaan pitää omat pari- ja ystävyyssuhteet kunnossa. Lapset kun voivat muuttaa maailmanääriin, aivan kuin Rouva Ratikka ja oma sisareni on tehnyt.
mummo voi muuttaa maapallon toiselle puolelle. Eräs tuttava valitti äidistään, että miksi ei ole niinkuin muutkin mummot apuna lasten hoidossa.
Aivan kuin isäni. ;-)
Olen pettynyt jos ei niitä tule. Nytkun on kohta oma kartanokin, ni mikä siel on lasten kanssa ollessa. Elämä ei parempaa vois olla. Toki, aikasintaan kuuden vuoden päästä sais tulla ensimmäinen, et ei iha koko nuoruus menis.
...puhua jos akat hoitaa ne lapset ja lapsenlapset.....
Oletko hyväpalkkaisessa työssä. Kuinka tasa-arvo? Saavatko naiskolleegasi yhtä hyvää palkkaa.
ainakaan yksin hoida... Voi olla kyllä, että mun mieli vielä sattuneista syistä johtuen muuttuu, mut sen näkee vuoden kahden päästä. Tai, ei se muutu, ku ei mul elämää enää muutenkaan ole kuin korkeintaan viikon kaks vuodessa. Perhe ja työ pitäny siitä huolen.
En tiedä olevan koko alalla olevan kuin 3-4 naista. Miehiä on 1000-1500. Kai sitä jotkut kiintiöt vissiin pitäis tällekin alalle luoda. Paitsi, siinä on kyllä vaan sellanen juttu, että ku NAISIA EI PERKELE TÄMÄ ALA KIINNOSTA.
Odotatteko lapsenlapsia?
- Enpä oo asiaa juurikaan pohtinut.
Mitkä olisivat fiilikset, jos lastenlapsia ei tulisikaan?
- ihan ok
Minkä ikäisenä uskoisit olevasi valmius mummouteen/pappuuteen?
- Jaa-a.. ei kai siihen koskaan voi täysin valmis olla, niin kuin ei kai vanhemmuuteenkaan... meinaan, jos jotain sopivaa hetkeä alkaa odottelemaan.
Asioita vaan tapahtuu, tai on tapahtumatta.
paappa ja hienoa on, ainakin vielä. En usko, että lastenlapset tulevat paljoa rajoittamaan elämää. Tervetuloa vaan lisää ja ovet meille on aina auki. Ja jos ollaan menossa reissuun, otetaan ne mukaan.
mummu.Tein kahden vanhimman lapsenlapseni (8v ja 4v) kanssa kesällä asuntoautomatkan.Hieno reissu pohjoiseen ja itäiseen Suomeen.
Isovanhemmuus on ihan kivaa!
Omat esikoiset on vauvoja vielä, eipä ole mummous käynyt mielessäkään! Mut noh, mikä jottei, jos näistää lapsista kasvaa "kunnon ihmisiä" ja löytävät sitten aikanaan ihanat ihmiset joiden kanssa haluavat lapsiperheet perustaa.
puolesta kyllä voisin olla jo isoäiti ja ilolla sitä odotan.
.
Odottaa niitä. Tai olen lähinnä valmistunut siihen luonnolliseen asiaan, johon en itse pysty mitenkään vaikuttamaan. Näin 3 lapsen äitinä olen 100% varma, että mummeliiniksi pääsen kyllä.
Jos poika haluaa isukiksi samanikäisenä kuin minä sain hänet, on sillä alle vuosi aikaa pistää tyttöystävä paksuksi. Onneksi sillä on jo tyttöystävä ja pientä suunnittelua yhteisestä pesästä. Siitä on erittäin pieni matka vauvojen tuloon.
Mulle se on kyllä aivan sama että tuleko vauvoja vai ei. Tulee kyllä, mutta ei mun maailma kaatuisi vaikkei tuliskaan enkä myöskään aio sanallakaan ketään lapsista siihen painostamaan. Tekevät, sitten kun tekevät, jos haluavat ihan koska ite tykkäävät. Minusta ei kuitenkaan tule mitään hoitoautomaattimummoa vaan meikä alkaa vietteleen omaa elämää ja siihen ei kuulu enää lapsoset liiemmissä määrin. Kerran kuussa on hyvä yöhoitoaika (ja mielellään vielä kaikki mummun pikku päivänsäteet samalla kertaa :)
Mä olen nyt jo niin valmis kun olla ja voi. Tän valmiimmaksi en tule.
.