Mä tiedän että mun pitäs lopettaa mun ja mun poikaystävän puolisen vuotta kestänyt suhde.
Meillä ei ole hauskaa yhdessä, eikä meillä ole juurikaan mitään puhuttavaakaan keskenenämme. Intohimoa en häntä kohtaan tunne ja jatkuvasti meillä on sukset ristissä jostakin asiasta. Ja aikaa ei ole kulunut kun puoli vuotta. Mun käsityksen mukaan tässä vaiheessa pitäs vielä olla onnensa kukkuloilla.
Me vaan jostakin ihmeen syystä ollaan edelleen yhdessä, jos tätä nyt edes seurusteluksi voi sanoa.
Me vaan jotenkin ajauduttiin yhteen, mä en ainakaan sen kummemiin ajatellu minkälainen hän on. Taisin vaan olla niin pitkään yksin että kaipasin vaan niin kovasti toisen ihmisen kosketusta.
Ma mietiyttää niin moni asia jos nyt hänet jätän. Ne ei kylläkään ole mitään "oikeita" syitä olla yhdessä toisen kanssa. Tuntuu etten enää ikinä tapaa ketään joka tykkää musta, pelkään sitä yksinäisyyttä, niitä iltoja kun kattoo yksin telkkaria, sitä kun enää saiskaan hyvänyön viestejä yms. Pelkään sitä, että mua jälkeenpäin kaduttas, pelkään sitä että kuitenkin miettisin että mitä jos kuitenkin hän olisi ollut mulle sopiva.
Mun pää on niin sekasin! Ajatuksia, kannustusta, jotain?
Meillä ei ole hauskaa yhdessä, eikä meillä ole juurikaan mitään puhuttavaakaan keskenenämme. Intohimoa en häntä kohtaan tunne ja jatkuvasti meillä on sukset ristissä jostakin asiasta. Ja aikaa ei ole kulunut kun puoli vuotta. Mun käsityksen mukaan tässä vaiheessa pitäs vielä olla onnensa kukkuloilla.
Me vaan jostakin ihmeen syystä ollaan edelleen yhdessä, jos tätä nyt edes seurusteluksi voi sanoa.
Me vaan jotenkin ajauduttiin yhteen, mä en ainakaan sen kummemiin ajatellu minkälainen hän on. Taisin vaan olla niin pitkään yksin että kaipasin vaan niin kovasti toisen ihmisen kosketusta.
Ma mietiyttää niin moni asia jos nyt hänet jätän. Ne ei kylläkään ole mitään "oikeita" syitä olla yhdessä toisen kanssa. Tuntuu etten enää ikinä tapaa ketään joka tykkää musta, pelkään sitä yksinäisyyttä, niitä iltoja kun kattoo yksin telkkaria, sitä kun enää saiskaan hyvänyön viestejä yms. Pelkään sitä, että mua jälkeenpäin kaduttas, pelkään sitä että kuitenkin miettisin että mitä jos kuitenkin hän olisi ollut mulle sopiva.
Mun pää on niin sekasin! Ajatuksia, kannustusta, jotain?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse olin 10 vuotta vastaavassa suhteessa. Ei mitään yhteistä puhuttavaa, ei menoja, pelkkää riitelyä ja hetken huumia silloin tällöin. Sovintoseksiä. Ei hellyyttä. Muutama pettäminen hänen puoleltaan. 10 vuotta kesti tajuta, että en ole onnellinen hänen kanssaan, hän ei ole sitä mitä halusin. Kaiken aikaa yritin muuttaa häntä, vaatia sitä ja tätä. Hän oli kaikkea muuta kun unelmieni mies. Silti vain jumiinnuin hänen kanssaan, koska pelkäsin etten kelpaa kellekään. Pelkäsin yksinäisiä iltoja, päiviä, viikkoja, vuosia. Viimesen vuoden asuttiin yhdessä, sen muka piti parantaa kaiken ja tuoda onnen. Päinvastoin!! Se kärjisti kaiken. Se vuosi oli yhtä helvettiä!! Tämän suhteen seurauksena en uskonut enää itseeni, itsetunto täysin alamaissa. Vihdoin puoli vuotta sitten lopetin suhteen täysin (joka oli ollut siinä vaiheessa pelkkä seksisuhde miltei 2 v). Tajusin, että tuo ei ole mies, kenet haluan loppuelämäkseni, en ollut ikinä edes rakastanut häntä. Tähän päätökseen kului aikaa tämä 10 vuotta, älä tee samaa virhettä!!! Älä menetä elämää.
Muutama kk sitten löysin unelmieni miehen, joka ehti kuukaudessa antaa minulle tuhatkertasesti rakkautta verrattuna edelliseen 1 vuoteen!!! Mutta tämä suhde päättyi mustasukkaisuuden ja väkivallan yhdistelmään. Nyt olen niin hajalla, niin rakastunut, ja niin onneton. Ja yksin. Ennen kaikkea yksin. Mutta silti jaksan uskoa, että joku päivä se oikea sattuu minunkin kohdalle, kuin myös sinun!!!
Kun kerran kirjoitit tänne, se kertoo jo sen, kuinka paha sinun on olla! Tee ratkaisusi. Se voi olla hetken ero, mutta älä silloin tee samaa virhettä kun minä: palaat yhteen muutaman kk:n eron jälkeen. Jos ikävöit vielä vuoden eron jälkeen, silloin ehkä oikeasti rakastat häntä. Mieti mitä haluat elämäsi mieheltä, ja mieti onko miehesi sitä. Itse tiedän nyt tarkkaan mitä haluan. Eikä ex ollut lähelläkään sitä!!!
Jk.