näin serkkua 22 vuoden tauon jälkeen (mä tapaan sukulaisiani lähinnä häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa) ja oli tiputtanut vuodessa 36 kiloa hyväkarppauksella. Ohjeet hyväkarppaukseen oli tullut terveyskeskuksen ravintoterapeutilta. Näin se maailma muuttuu.
Dieetissä oli toki myös mukana vähärasvaisuus ja eläinrasvan välttäminen. Veriarvoista ei ollut tietoa kun verikokeet ovat vielä edessäpäin mutta verenpaine ja leposyke olivat kyllä tippuneet reilusti.
Dieetissä oli toki myös mukana vähärasvaisuus ja eläinrasvan välttäminen. Veriarvoista ei ollut tietoa kun verikokeet ovat vielä edessäpäin mutta verenpaine ja leposyke olivat kyllä tippuneet reilusti.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Aika kova tulos:) Oli sitten lähtöpaino mikä hyvänsä!
Painoa oli alussa aika reilusti, semmoiset 150 ja yli. Pituuttakin on kyllä jotain 185 cm. Äidin suvussa ihmiset ovat aika pitkiä, on jopa yli 180 cm naisia.
Jos VHH:lla on vähärasvaisella ruokavaliolla, voi melkein sanoa, että yks tyhjän kanssa. Itse syön tuotteet siinä muodossa kun alunperin olikin. Jos huomaan, että rasvansaanti on hieman alakantissa, silloin otan vaikkapa oliiviölyä. Mutta mikä kuuluu eläinrasvoihin ja mikä ei? Voi,maito...? Minun mielestäni sillä ei ole väliä, onko eläinrasvaa tai ei, jos oikeesti on VHH:lla. Se on ihan eri asia, jos on vaikkapa RHH:lla tai lievällä RHH:lla. Silloin eläinrasvojen välttäminen on OK. Ketoosissa ollessaan aivan sama mitä rasvaa popsii...
Kyseessähän ei ole VHH vaan nimenomaan hyväkarppaus. Hiilareista energiaa jotain 40% eli kyllä vähemmän kuin RHH:lla mutta tulos tuli nimenomaan vähähiilihydraattisista vihanneksista ja hiilarilisukkeiden poisjätöstä/korvaamisella hitaammilla.
Mustakin tuntuu siltä, että ongelmana on hiilarit+kova rasva, ei se kova rasva sinänsä (olettaen tietysti että O-3:sta saa riittävästi).
ohella en itsekään kovia rasvoja suosisi.
niin mikä muuten on tämä vähärasvaisuus,
näillä sivustoilla tuntuu monasti, että vahärasvaisuus on aina luokkaa 10-20E%, todellisuudessahan virallisella puolella ei kehoiteta normaaleille rasvojen saantia alle 30%:n ja lihavillakin ei alle 25 %:n.
VHH:n harmi näilläkin sivuilla, ettei täällä ole ketään kunnon markkinointi-ihmistä, joka osaisi tuoda VHH:n hyvät puolet järkevästi esille, tai no niitäkin on muttei kovinkaan monta.
jos kovalla rasvalla tarkoitetaan meijerivoita. Sitä kannattaa suosia eikä mitään margariineja.
tarkoitettu sellasenaan syödä, vaan ainoastaan ruuan valmistuksessa. Koska VHH:lla ei leipää syödä. Ei VHH:lla syödä myöskään margariineja.
"Ei VHH:lla syödä myöskään margariineja."
Mihin sellainen laki on kirjoitettu? Margariinit eivät sisällä mainittavia määriä hiilihydraatteja.
Täällä on turhan paljon uskonnollista paatosta ja samoja (vääriäkin) argumentteja heitellään turhan paljon. Lisäksi VHH:ta tuputetaan kaikille, iästä ja sairauksista riippumatta.
Itselle VHH sopii oikein hyvin.
VHH uskonnon pääjumala on Atkins ja profeettoja Heikkilä ja monet muut. Heidän sanojaan ei saa epäillä.;)
Onhan mukava odotella tuloksia. Saa nyt nähdä mihin suuntaan touhu menee...
Josku neljän kk. päästä menen kokeisiin. Vasten lääkärin tahtoa ryhdyin VHH:lle. Sen takia lääkäri päätti ottaa laajemmat näytteet. Mitä ne nyt onkaan saa nähdä... Kuitenkin sitten kerron rehellisesti, oli negatiiviset tai positiiviset tulokset. Monet täällä vannoo lähes, että sopisi kaikille tämä VHH. Jokatapauksessa, olo ainakin on parempi, ihottuma parantunut, lähes ( joka vaivasi n.6-7 vuotta) , mieliala tasainen ja energinen, unen tarve vähentynyt, nesteitä hieman poistunut, lievät rytmihäiriöt poistuneet...
Arvelisin, että parempaan suuntaan menee. Korkeat triglyseridit kun viittaavat huonoon hiilareiden sietoon niin VHH voi hyvinkin toimia.
Musta kannattaa toimia juuri noin eli ottaa arvot ennen VHH:ta ja sitten puolen vuoden päästä ja päättää sitten jatkaako. Ei se VHH:kaan ole ratkaisu kaikille, ihmiset ovat erilaisia.
Itselläkin helpotti VHH:lla aurinkoallergia.
"Kyseessähän ei ole VHH vaan nimenomaan hyväkarppaus. Hiilareista energiaa jotain 40% eli kyllä vähemmän kuin RHH:lla mutta tulos tuli nimenomaan vähähiilihydraattisista vihanneksista ja hiilarilisukkeiden poisjätöstä/korvaamisella hitaammilla."
Tuo ruokavalio ei juuri poikkea virallisterveellisestä. Hiilareita on 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin virallisterveellisen alaraja on. Muuten hiilareiden käyttö on virallisterveellisen mukaista.
En oikein ymmärrä tässä yhteydessä termiä karppaus edes muodossa hyväkarppaus. Voi katsoa, vaikka karppaajien ateriamatriisia. Siinä hyväkarppausvaihtoehto pitää sisällään 100 g hiilareita vuorokaudessa.
Mielestäni karppaus pitää itsessään sisällään VHH:n, vaikka puhuttaisiin hyväkarppauksesta.
tulivat kuvioihin kahden viimeisen vuoden aikana. Minulla on joka vuodesta kirjallinen todiste, minulla ja lääkarilläni. Nuorena ollessa minulla oli korkea verenpaine, sitä tutkittiin. Muutamaa vuottaa myöhemmin päätettiin ottaa koepala munuaisista. Siinä näkyi erittäin lievä krooninen munuais-tulehdus, lääkärit olettivat sen johtuvan siitä. Jos nyt munuaisvikaa ei löydetä ultralla, ainoastaan koepalan turvin, uskon, että koko verenpaine ei johdukkaan siitä. Turvotusta on nilkoissa ollut, nyt näköjään nekin VHH:n ansiosta lähes kadonneet! parikyt vuotta olen syönyt verenpainelääkkeitä, kolmea eri merkkiäkin (säännöllisesti)
ja siitä valmistetut tuotteet. Rypsiöljystä ei saa riittävästi omega-3 rasvahappoja. Petät itseäsi jos kuvittelet että on olemassa jotain hitaita hiilihydraatteja. Kyllä ne kaikki sokeriksi elimistössä muodostuu ennemmin tai myöhemmin. 40% hiilihydraatteja on aivan liikaa ja et kyllä ole VHH:lla jos syöt noin paljon hiilareita.
... mikään ongelma. Enemmän siinä on omega-3 rasvahappoja kuin voissa ja lisää saa kun syö kalaa. Lihan voi jättää huoletta vähemmälle eläinrasvojen mukana.
Hitaat hiilihydraatit ovat olemassa, ne eivät ole itsensä pettämistä. Kyllä ne sokeriksi toki muuttuvat, mutta se taas on energiaa ja ihmiselle täydellisen välttämätöntä. Kun kulutus vastaa syöntiä ei synny ongelmaa.
Rypsiöljyn sinänsä runsaasta omega-3-rasvahapposisällöstä muuntuu vain alle 1 % EPA:ksi ja DHA:ksi, jotka ovat elimistölle tärkeitä. Kalanrasvassa on suoraan valmiina EPA:a ja DHA:ta. Kalan syönti tai kalaöljyn nauttiminen onkin suotavaa.
Rypsiöljyn runsas omega-6-sisältö on ongelma. Elimistössä se kilpailee omega-3:n kanssa ja voi liian runsaana aiheuttaa ongelmia. Omega-6 on sinänsä välttämätön rasvahappo, mutta sitä saa käytännnössä aivan tarpeeksi muistakin lähteistä.
Oliiviöljy sisältää paljon vähemmän omega-6-rasvahappoja ja on siinä mielessä edullinen. Omega-3-sisältö on myös vähäinen. Kalan rasva on siis suositeltavaa joka tapauksessa.
Eläinrasvat ovat olleet kautta aikojen ihmisten luonnollista ravintoa. Mikä ne nyt olisi muuttanut vaarallisiksi?
Hiilihydraatteja ihminen ei tarvitse ollenkaan. Oleko koskaan kuullut välttämättömistä hiilihydraateista tai sokereista? Sen sijaan olet varmaan kuullut välttämättömistä amino- ja rasvahapoista. Näitähän saadaan proteiineista ja rasvoista, ei muusta. Välttämätön tarkoittaa sellaista, jota ihminen ei pysty elimistössään tuottamaan, vaan se on saatava ulkopuolelta eli syömällä. Tarvittavan glukoosin, jonka tarve on todella pieni, maksa pystyy muodostamaan proteiini- ja rasvaperäisistä aineksista. Hiilihydraatteja ei siis tarvita makrotasolla ollenkaan. Sen sijaan joidenkin vitamiinien ja hivenaineiden takia vähähiilihydraattisten kasvisten syöminen on suotavaa kuten VHH:lla tehdäänkin.
rypsiöljyn omega-suhde on ihanteellinen. Oliiviöljyn ongelma taas on vähäinen Omega-3 -sisältö, muuten kyllä hyvä öljy. Syön sitä itsekin, joskin rypsiöljyn ravintosisältö on parempi kuin oliiviöljyn.
Jos on huolissaan omega-6:n saannista, kannattaa syödä vaikka kalaöljykapseleita lisänä.
"Eläinrasvat ovat olleet kautta aikojen ihmisten luonnollista ravintoa. Mikä ne nyt olisi muuttanut vaarallisiksi?"
Niin, mikä nyt sitten on ollut ihmisen "luonnollista" ravintoa? Itse luulen, että eläinrasvojen haitat korostuvat nykyihmisellä mm. siksi, että aktiivisen liikunnan määrä on romahtanut. Ennen syötiin eläinrasvaa enemmän mutta myös arkiliikuntaa oli monin verroin enemmän kuin nyt.
"Hiilihydraatteja ihminen ei tarvitse ollenkaan. Oleko koskaan kuullut välttämättömistä hiilihydraateista tai sokereista? Sen sijaan olet varmaan kuullut välttämättömistä amino- ja rasvahapoista."
Välttämättömiä rasvahappoja ihminen toki tarvitsee, mutta vain vähäisiä määriä päivässä. Fakta on se, että energiaa ihminen tarvitsee, ja sitä saa helposti hiilihydraateista. Kun valitsee hiilarit oikein, saa kaupan päälle myös roppa kaupalla kuituja, vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita.
Pitää siis muistaa, että niin rasvaa kuin proteiinejakaan ei saa syödä liikaa - muuten on suurissa vaikeuksissa. Niinpä on järkevää syödä monipuolisesti kasvirasvaa, hyviä hiilihydraatteja ja proteiineja. Ja huolehtia liikunnasta.
Siinä se.
on optimaalinen - rypsille. Ei ihmiselle. Omega6:tta tulee aivan julmettu määrä jos yrittää saada kolmosia riittävästi. Ei ihminen mikään kasvi ole. Rypsärin kolmosista pystyy elimistö muuttamaan Eläinperäiseen muotoon vain murto-osa, parempi siis ottaa kolmoset kalasta tai kalaöljyistä.
missä kohtaa luonto teki sen virheen, kun päätti laittaa ihmiselle pääpolttoaineeksi rasvan, eläinrasvan? Jos se olisi niin kauheata myrkkyä kuin väitetään, miksi elimistö säilöö sitä ja pitää tiukasti kiinni rasvavarastoistaan?
Marginaalisia glykogeenivarastoja lukuunottamatta kaikki ylimääräenergia varastoidaan rasvana, kasvirasvat muunnetaan eläinrasvamoodiin, miksiköhän?
Luonnollisuus on aika huono argumentti kun puhutaan terveellisyydestä. Maailman pahimmat myrkytkin ovat täysin luomua. Olosuhteet ovat kanssa ihan erilaiset nykyään kuin ennen eli se mikä oli ennen terveellistä ei välttämättä ole enää. Itse asiassa kaikki ruoka oli ennen terveellistä kun ravinnon puute oli suurimpia kuolinsyitä.
Ihmiset ovat syöneet runsaasti eläinrasvaa vain hyvin lyhyen aikaa (vuosikymmeniä - vuosisata) ja viljat ovat olleet hyvin merkittävä ravinnonlähde noin 10 000 vuotta. Tästä on poikkeuksena esimerkiksi inuiitit. Ennen viljan tuloa merkittäviä ravinnon lähteitä olivat kala, hedelmät, pähkinät. Lihaa syötiin kun sitä saatiin mutta metsästyksellä ei kerta kaikkiaan elä kovin iso porukka. Esimerkiksi suomessa on luokkaa 300 000 hirveä ja poroa eikä luonto kestä juurikaan isompaa määrää. Tuolla eläinmäärällä ei elätä kovinkaan suurta joukkoa. Tilanne on paljon parempi preerioilla mutta noita on ollut aika vähän. Heittona väittäisin, että metsästykseen tarvitaan 1000 kertaa enemmän maata kuin kotieläimille tarvitaan rehun kasvattamiseen. Lisäksi riistaliha on hyvin vähärasvaista. Ihminen on lisäksi aika tehoton metsästäjä ilman aseita.
Vasta kotieläinten tulo muutti tilannetta ja Suomessa vasta varsin myöhään. Lehmiä pidettiin rantaniityillä ja sioille syötettiin paljolti ihmisten jätteitä. Perunaa toki kasvatettiin sioille mutta ei perunankaan historia ole ollut kovinkaan pitkä. Viljaa ei sioille tuhlattu kun se kelpaa ihmisille sellaisenaankin.
VHH-piireissä asiasta on aika vääristynyt kuva kun suurin osa asian kirjallisuudesta tulee USA:sta, jossa liha ja lihatuotteet ovat olleet köyhienkin saatavilla pitkään (reilusti yli sata vuotta, lihan rahtaus rautateitse suurkaupunkeihin muutti tilanteen siellä ja myöhemmin tulivat jäähdytetyt lihavaunut).
Mikäli ihminen olisi käyttänyt ravinnokseen enemmän lihaa ja rasvaa niin elimistömme olisi erilainen (erilainen suolisto, hampaat, enemmän lihasta).
Tästä huolimatta VHH voi olla ihan hyvä terveyden kannalta, olot ovat erilaiset ja niissä selviytyminen voi vaatia ruokavalion muuttamista. Totuus selviää sitten joskus kun riittävän moni VHH:lainen on elänyt riittävän pitkään. Yksilöerot ovat kanssa valtavia. Suurimman hyödyn VHH:sta saanevat DM2:set tai siihen taipumusta omaavat. Näitä on Suomessa todella paljon koska karu historiamme lisäsi taipumusta siihen (ns. selviytymisgeenistö).
... on liki optimaalinen ihmiselle. Ihminen tarvitsee myös Omega-6 -rasvahappoa, ja sitä saa rypsiöljystä. Lisäksi siitä saa Omega-3 -rasvahappoja. Lisäksi kun syö kalaa riittävästi on rasvahappojen saanti turvattu.
... roppakaupalla virheitä, ja ihmiset toistavat niitä sen kun kerkiävät. Miksi ihmiselle luotiin kädet ja jalat? Aktiivista liikkumista varten.
Miksi ihminen sitten on keksinyt tuolin, auton, hissin, lentokoneen? Ettei tarvitsisi liikkua niin paljon.
Miksi ihminen keksi tulen jolla se kärventää kaiken ruokansa? Kaikkea muuta kuin luonnollista, sanon minä.
Jaa-a. Taitaa mennä jo filosofiseksi pohdinnaksi.
nähnytkään. Veriarvot paranee kun syö eläinrasvaa ja pitää hiilihydraatit alhaisella tasolla.
... on käynyt juuri päinvastoin. Kun vaihdoin eläinrasvat kasvirasvoihin ja vähensin nopeita hiilareita ruokavaliosta veriarvot paranivat selvästi.
Eikös VHH:lla pidä olla korkea kolesteroli? Niinhän täällä puhutaan, se on sitä terveyttä. No nyt sitte puhutaan sen alentamisesta. Koittakaa nyt päättää, mikä on hyvä ja mikä ei.
diapetekseen ja tietysti syöt hiilihydraatteja niinkuin suositellaan.
Ei pidä olla. Oma kokonaiskolesterolini on ollut koko ajan 3,0-3,5, HDL>LDL ja trigly pieni.
Kolesterolin muodostus elimistössä on hyvin yksilöllistä. Nautittu rasva ei siihen juuri vaikuta. Triglyjä sen sijaan nostavat hiilihydraatit.
Virallisterveellinen ja VHH ovat yhtä mieltä HDL:stä ja triglyistä. LDL:ssä on eroa mielipiteissä. Virallisterveellinen vaatii selvästi alempaa LDL:ä kuin VHH:laiset. Ongelma onkin se, että laboratoriot ilmoittavat LDL:n yhtenä lukuna sen sijaan, että erottelisivat eri partikkelikoot toisistaan. Pienet partikkelit ovat haitallisia, isot eivät.
Kokonaiskolesterolia on siis katsottava osatekijöittensä kautta.
Se on pelottavat vaarallinen arvo, oikeesti! Alle viiden ei saa mennä.
Tarkoitako, että pitäisi alkaa syödä runsaasti hiilareita, jotta saisi triglyn nousemaan ja sitä kautta kokonaiskolesterolinkin? Vai pitäsikö alkaa syömään kolesterolinNOSTOlääkkeitä?
(KOL = HDL LDL 0,45*TRIGL)
Kai tiedät, että jos kokonaiskolesteroli on 3-3,5 luokkaa, sen on terveysriski! Paljon tervellisempi arvo olisi jos on 6 tai yli
Olisin kyllä kiitollinen linkeistä, jossa tämä vahvistettaisiin. Siis tutkimuksista. Tässä vaikka dementiasta ja korkeasta kolesterolista:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19648749?ordinalpos=6&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
tässä sydäristä
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19623135?ordinalpos=20&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
Studio 55, jossa itse Antti Heikkilä kertoi, että Sveitsissä, jossa keskimäärin kokonaiskolesteroli on yli 6, on moninkertaisesti vähemmän sydänkuolemia kuin missään muualla. Missä kolesteroli on pienempää, kuolleisuus on paljon suurempi. Antti Heikkilä tuskin valehtelee. Tutkimuksia on tehty paljon.
Noita on hyvin vähän. Korkean kolesterolin haitoista on sen sijaan tehty paljon tutkimuksia.
Se, että Sveitsissä ja Ranskassa on vähän sydäntautikuolemia johtuu aika tarkkaan yhdestä seikasta, eli kolesteroli on vain yksi tekijä erittäin monimutkaisessa yhtälössä. Silti korkea kolesteroli ei edistä terveyttä.
Itse uskon (siis mulla ei ole näyttöä), että muut syyt ovat paljon merkittävämpiä kuin kolesteroli. Näistä tärkein saattaa olla DM2 ja sen esiasteet, ainakin sydäntaudeissa.
Jos kaikki ihmiset laitettaisiin "ihannelukemiin" (4-5 kokonaiskolesteroli) Ainakin 85% ihmisistä tälläkin hetkellä söisi kolesterolilääkkeitä! Sitä vastoin, on tehty tutkimuksia, alhaisesta kolesterolista ja masennuksesta, itsemurhista ja tämäntyyppisistä. Se on jopa nykylääketieteessäkin.
60 vuoden ajalta.
http://www.second-opinions.co.uk/insulin-resistance_cad.pdf
"Tutkimuksessa on tutkittu insuliiniresistenssin ja muiden metabolisten muuttujien vaikutusta sepelvaltimotautiin, sydänkohtauksen muodossa. Tulosten mukaan suurin riski taudin synnyssä ts.riski saada sydänkohtaus on tietenkin insuliiniresistenssi. Insuliiniresistenssin normalisointi ehkäisisi 42 % sydänkohtauksista, mikä ei sinänsä ole yllättävää, koska insuliiniresistenssi nostaa veren glukoositasoa, huonontaa insuliiniherkkyyttä (lihas, rasva, maksa), vaikuttaa lipidiaineenvaihduntaan jne...
Yksittäisistä tekijöistä itsenäisesti arvioituina riskiä nostavat alla mainitut tekijät. Suluissa oleva prosenttiluku kuvaa sitä, paljonko sydänkohtauksista voitaisiin estää normalisoimalla riskitekijä (hyvä verenpaineen hoito, HDL tason nostaminen, painon pudotus jne...):
- Korkea systolinen verenpaine (suurin yksittäinen tekijä) (36 %)
- matala HDL taso (31 %)
- BMI (21 %)
- LDL (16 %)
- triglyseridit (10 %)
- heikentynyt sokerin sieto (9 %)
- tupakointi (9 %)
- sukuhistoria (4 %)
Yllättäen, LDL ei ole tässäkään tutkimuksessa suurin yksittäinen riskitekijä, vaikka sitä aina rummutetaan... Kaiken kaikkiaan suurin osa noista riskitekijöistä liittyy muodossa tai toisessa yllätäen keskivartalolihavuuteen, joten jo pelkkä painonpudotus jälleen kerran vähentää sydäntapahtumien riskiä.
Tutkimuksessa ei sinänsä huomioida, että jos HDL on hyvä ja LDL korkea, niin minkälainen riski silloin olisi. Luulisin, että olematon, kun LDL itsenäisesti arvioituna on noinkin pieni. Ihan mielenkiintoinen tutkimus, vaikka onkin matemaattinen malli, mutta kyllä se suuntaviivoja antaa ja vahvistaa jo vallalla olevia käsityksiä."
tutkimus, koska otos on varsin kattava (137 000).
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/ldl-kolesteroli-ennustaa-heikosti-sv-tauteja.html
moni saadaan lääkityksen piiriin. Suomessa keskiarvo on 5,3. Venäjällä selvästi alempi, mutta sydänkuolleisuus huippuluokkaa.
Jos ihmisella on kokonais 5,3 eihän tämä lukema herranjumala ketään tapa!
Systolinen verenpaine ei ole todellinen mittari. Se nousee iän myötä, jännitämisen, stressaamisen, tupakoinnin jne.. kautta. Todellinen mittari on tietenkin diastolinen verenpaine. Se rasittaa kaikista eniten sydäntä. Jos koko ajan koholle, ei sydänlihas milloinkaan "lepää", vaan koko ajan nk.stressitilassa..
Oma mutu on aika pitkälti tämä sama.
Matemaattiset mallit ovat tavattoman arvokkaita, ne eivät tietysti todista syy-seuraussuhteita yhtään sen paremmin kuin tilastotkaan mutta auttavat ymmärtämään tilannetta.
Kun katsoo noita prosentteja niin mieleen kyllä tulee metabolinen oireyhtymä syynä sydänsairauksiin kun tupakointia lukuun ottamatta kaikki muut tekijät käyvät sen kanssa yksiin.
Mulla VHH on auttanut muuten hyvin mutta diastolinen verenpaine on korkealla, systolinen on ollut hyvä aina. Mun versioni VHH:sta ei ole peräisin miltään profeetalta vaan pitkälti omaa harkintaa ja tutkimusten kriittistä lukemista.
Mulla on siis tällä hetkellä kasvirasvapainotteisella VHH:lla
- korkea HDL (1.56)
-matala LDL (1.2)
-paino laskenut (BMI ei mulla toimi, aika kaappi kun olen)
-TG laskenut
-sokerin sieto parantunut
Geeneilleen ei mitään mahda mutta onneksi niiden merkitys on tuon mallin mukaan pieni.
Sanotaan neuvolois, sairaaloissa jne.. Verenpaine ensisijaisesti katsotaa lähes aina diastolisen mukaan. Systolinen muuttuu niin herkästi. Monella ihmisellä saattaa olla levossa vaikka 130 pienikin ärsyke nostaa yli 150 (fyysinen,henkinen)
Diastolinen on kohoaa enemmänkin, sairaudesta, unenpuutteesta,munuaissairaudesta... Jos aikuis-iällä systolinen on 150-160, ei siitä tartte huolestua. Mutta jos diastolinen on jatkuvasti yli 95 siihen harkitaan aina lääkitystä. Minun mielestä ei vielä tarvitsisi.
sydänkohtauksen kannalta. Korkea diastolinen rassaa verisuonia ja kuormittaa sydäntä, mutta korkea systolinen repii plakkia irti ja plakki aiheuttaa tukoksen eli infarktin...
Aina yhtä yllättynyt kun VHH:lla jonkun paino putoaa. Ja takana on tietysti se että energian määrää on pudotettu.
Voisikohan koskaan miettiä että alkaisi noudattamaan ihmisen luontaisia ruokailutapoja ja terveitä elämäntapoja. Niin ei tarvitsi olla joka kerta monttu auki ihmettelemässä jos kalorivajeen avulla paino putoaa.
Mutta ne rasva-arvot ovat kyllä aika korkealla. Suosittelen mittaamaan ne noin kuusi-seitsemän tuntia ruokailun jälkeen, juuri ennen seuraavaa ateriaa. Veikkaanpa että triglyt ovat siellä neljän ja kolesteroliarvo siellä kahdeksan paikkeilla. Vähintään.
Ihmisen luontainen ruokailutapa on kyllä syödä aina kun se on mahdollista tai ainakin kun on nälkä. Ruuan puutteeseen näet kuolee muutamassa viikossa mutta ylensyömiseen noin 60 vuodessa.
Koetapa hakea todisteita luuloillesi.
LCHF/VHH ei perustu energiamäärän pudottamiseen.
Jos satukirjaan perustuva rasvanpelkoinen nykyinen ravintosuositus on mielestäsi luontaista niin omapahan on murheesi.
Tässä lisää mitä voit luulla vastoin TIETOA.
Perättömiä väitöksiä: (takana tieteelinen tutkimus. Päinvastoin kuin väitöksessä rasvan vaarallisuudesta josta ei löydy mitää todisteita.)
• Tyydyttämätön rasva nostaa kolestrolia.
• Korkea kolestroli nostaa sydäninfarkti riskiä
• Runsas hedelmien ja vihannesten syönti vähentää riskiä saada eri sairauksia
• Paljon kuituja ravinnossa on hyväksi terveydelle
• Hiilihydraatti on tarpellista aivoille
• 50-60% energiasisältö joka tulee hiilihydraateista on hyvä.(Kun diabeettikko saa korkean sokeriarvon niin onha olemassa insuliinia)
• Tarvitaan paljon hiilihydraatteja että jaksaa treenata
• Jos et syö paljon hiilihydraatteja voit saada (ketoacidos), kohonneet rasvahapot vaikka verensokeri olisi normaali
• Glukos (verensoker) ei voi muuttua rasvaksi kehossa
• Fruktos (fhedelmäsokeri) muuttuu rasvaksi jaheikentää verisrvoja mutta meidän on hyvä syödä hedelmiä enemmän koska e ovat niin hyödyllisiä
• Kevyt- ja vähärasvaiset tuotteet parantavat mahdollisuuksia painonpudotukseen.
Lisää Paikkansapitämätöntä:
1960-luvulta alkaen on tutkittu rasvojen ja kolesterolin merkitystä terveydelle, erityisesti sydämen ja verisuonten terveydelle. Valtaviin epidemiologisiin ja interventiotutkimuksiin perustuen tutkijapiireissä vallitsee maailmanlaajuisesti yksimielisyys siitä, että runsas eläinrasvan ja kolesterolin käyttö johtaa valtimonkovettumatautiin, josta seurauksena on sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivoinfarkti ja alaraajojen ahtaumatauti.
Tämä lääketieteellinen fakta on perustana yhdysvaltalaisissa ja eurooppalaisissa – myös suomalaisissa – ravitsemussuosituksissa. Näiden suositusten mukaan vain kahdeksan prosenttia päivän energiansaannista saisi olla peräisin eläinrasvoista.
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=222
Suosittelen:
•[6] Shai I, Schwarzfuchs D, Henkin Y, et al. (2008) Weight Loss with a Low-Carbohydrate, Mediterranean, or Low-Fat Diet. N Engl J Med 359: 229-241
http://blogg.passagen.se/dahlqvistannika/?anchor=lista_p%C3%A5_vetenskapliga_studier
terveisin
positiivisia viestejä tulee. Pienikin muutos saa isoja asioita aikaan. Isolla osalla ihmisistä on hiilihydraatti-intoleranssi eli kun mennään tietyn rajan yli, niin kroppa laittaa vastaan. Komeat on lukemat, itä olet pudottanut. Tuo vastaa painoltaan 4 kaljalavaa! On varmasti kevyempi kulkeakin, kun ei tarvitse lavoja raahata mukana.