Petin miestäni kahden kuukauden ajan. Kerroin siitä miehelleni...olimme eron partaalla. Mieheni yritti itsaria...
Elämä oli kesän ajan painajaista...
Se on ohi nyt. Elämä alkaa tasapainottua pikkuhiljaa. Mieheni antoi anteeksi, minä lopetin salasuhteen...
Mitä tästä seurasi? Mieheni tajusi että en ole itsestäänselvyys. Hän on minulle huomaavainen, pitää hyvänä...hän alkoi tosissaan tsemppaamaan suhteemme eteen. Entä minä...huomaan etten olekaan täydellinen, itsetuntoni sai kovan kolauksen...en ole parempi kuin mieheni.
Mutta...ainoa ongelma on se, etten enää halua miestäni. En taida oikeasti häntä rakastaa, kun sain kokea jotain niin paljon parempaa. Tajusin, että en koskaan ole keskustellut mistään mieheni kanssa niinkuin kaksi aikuista keskustelee. Olemme eri aaltopituudella.
Haluaisin olla miehelleni hyvä vaimo, mutta enhän voi kertoa hänelle etten rakasta häntä. Enkä haluaisi erota.
Pettäminen ei ollut syy tunteiden viilenemiseen. Pettäminen avasi vain silmäni näkemään ja tunnustamaan tosiasiat itselleni.
Kyllä pettämisestä voi selvitä. Aikaa se vie kyllä.
Pettäminen on yhteinen vastoinkäyminen menneisyydessä, ja siitä yli pääseminen voi vahvistaa me-henkeä.
Elämä oli kesän ajan painajaista...
Se on ohi nyt. Elämä alkaa tasapainottua pikkuhiljaa. Mieheni antoi anteeksi, minä lopetin salasuhteen...
Mitä tästä seurasi? Mieheni tajusi että en ole itsestäänselvyys. Hän on minulle huomaavainen, pitää hyvänä...hän alkoi tosissaan tsemppaamaan suhteemme eteen. Entä minä...huomaan etten olekaan täydellinen, itsetuntoni sai kovan kolauksen...en ole parempi kuin mieheni.
Mutta...ainoa ongelma on se, etten enää halua miestäni. En taida oikeasti häntä rakastaa, kun sain kokea jotain niin paljon parempaa. Tajusin, että en koskaan ole keskustellut mistään mieheni kanssa niinkuin kaksi aikuista keskustelee. Olemme eri aaltopituudella.
Haluaisin olla miehelleni hyvä vaimo, mutta enhän voi kertoa hänelle etten rakasta häntä. Enkä haluaisi erota.
Pettäminen ei ollut syy tunteiden viilenemiseen. Pettäminen avasi vain silmäni näkemään ja tunnustamaan tosiasiat itselleni.
Kyllä pettämisestä voi selvitä. Aikaa se vie kyllä.
Pettäminen on yhteinen vastoinkäyminen menneisyydessä, ja siitä yli pääseminen voi vahvistaa me-henkeä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
erillenne. Silti voisitte jatkaa yhdessäoloanne mutta saisitte kumpikin oman rauhan. suosittelen.
Niin, erilleen muutto olisi varmasti hyvä ratkaisu, mutta se vaatisi että kerron miehelleni tunteitteni viilenemisestä. Itseasiassa kuukausi sitten jo ilmoitin miehelleni muuttavani yksin. Mies yritti itsaria.
Minulla oli jo asuntokin tiedossa itselleni, ja päätin joka tapauksessa muuttaa siihen. No, nyt olemme muuttamassa tuohon asuntoon, mieheni muuttaa myös. Ei minulla ole sydäntä sanoa hänelle ettet saa tulla mukanani. Minne hän menisi? Hän ei pärjäisi yksin...
Mielestäni nyt sekoitat kaksi eri asiaa .Miehesi psyyke on rakentunut heikosti
ilmeisesti jo lapsuuden turvattomuus on saanut aikaan tämänsuuntaisen väärän
oman itsensä hallitsemattomuuden kehittymisen ja hän toimii sinua kohtaan
kiristysottein joista juuri itsemurhalla uhkaaminen ja totettaminen ovat suurena
merkkinä hänen psyykkeen rakentumattomuudesta .Oman itsensä rakentaminen
olisi nyt miehellesi ainoa ja tärkein apu .
Menette nyt suhteessanne pahan kerran metsään jos jatkat tätä säälilinjaa
tuhoat entisestään miehesi psyykkeen rakentumista ja vahvistumista .
Otat nyt vastuuta miehestäsi asioista jotka kuuluisi hänen hallita ja vastata mielestäni miehesi on taantunut lapsi-vanhempi riippuvuuteen .
Tämä vääränlainen suhde juuri aiheuttaa tilanteen jossa ette toimi aikuisten
tavoin kumpikaan .Miehesi välttämättä tarvitsee tukevampaa apua mitä
tarjoat aieuttamalla lisää riippuvuutta suostumalla hänen ehtoihinsa.
Et ole vastuussa miehesi epävakaasta psyykkeestä joka ilmenee uhkauksin
ja pelotteluin itsemurhalla .
Miehesi tulee saada pikaisesti apua omalle epävakaisuudelleen .
Ikävä sanoa että olet esteenä miehesi aikuistumiselle joka ei ole kehittynyt
riittävästi .
Hän kykenee kyllä vastaamaan itsestään ulkopuolisen asiantuntemuksen avulla
ja mikäli hän päätyy oman käden kautta valintsemaan elämänsä loppumisen
et ole siihen lainkaan syyllinen.
Itsemurhalla uhkaaminen ja itsemurhayritys on aina henkilön psyykkeen tilan
epävakautta ja vaarallinen tila henkeä uhkaava johon on saatava pikaista
ja jatkuvaa apua Psykiatristen sairauksien asaiantuntemusta apua käyttäen voi miehesi saada psyykkensä uudelleen rakentumisen alulle.
Voitko vastata henkilön terveydestä mikäli hän saa vakavan sydänkohtauksen
ja hänen eloonjäämisestään jos hän kuolee oletko syyllinen hänen sydänvikaansa.
Hoitoa vaativa tilanne on nyt miehesi kohdalla edessä ja hoidon piirissä
pyritään estämään ja auttamaan itsemurhavaarassa olevia ihmisä.
Normaalissa tilanteessa ihminen kykenee ilmaisemaan pahaa oloaan toisin
mutta epävakaan psyykkeen omaavat ihmiset käyttävät julmia tapoja
alistaakseen toisen tahdolleen juuri näin lapset toimivat mikäli eivät saa
riittävää ohjausta ;rajoja tekemisilleen.
"mikäli hän päätyy oman käden kautta valintsemaan elämänsä loppumisen et ole siihen lainkaan syyllinen. "
Jos mies tappaa itsensä vaimon uskottomuuden tähden, niin kyllä se huora on siihen syyllinen! Vai oletko sitä mieltä, että jos raiskattu nainen tappaa itsensä lapsuuden traumojen ja raiskauksesta aiheutuneen masennuksen takia, niin ei se raiskarin vika ole?
Kuulehan sinä nyt sekoitat ihan väärät tekemiset keskenään.
Jos ihminen raiskataan on kyse myöskin vakavasta sairaudesta
mikäli ihminen ryhtyy sellaiseen tekoon kuin raiskaaminen.
Toisaalta saman kaltaisesta itsensä hallitsemattomuudesta itsemurhayrityksessä
on kyse, toiseen ihmiseen kohdistuvasta vallankäytöstä sanoisin sitä
toista kohtaan harjoittamasta henkisestä kiristytksenä
Silloin kun syntyy melko
luonnollinen perhekriisi esim.pettäminen jomman kumman osapuolen taholta,
niin ei se oikeuta toista julmuuteen hengen riistoon .
Ihan vastaavanlainen tilanne mikäli pettäjä rankaisisi itseään riistämällä
hengen itseltään ja näin tuottamalla suunnatonta tuskaa omasta tekemisistään
toisille osapuolille vaikka hänen kuuluu vastata seuraamuksista eikä paeta
vastuuta .
Pettäminen ei ole niin suuri asia että tarvitsee kummankaan riistää henkeä
itseltään.
Pettäjä ei ole syyllistynyt vakavaan rikokseen sitä vastoin henkilö joka kajoaa
toiseen seksuaaliseti ilman toisen lupaa syyllistyy lain edessä vakavaan
ja tuomittavaan rikokseen josta on seurauksena vankeutta.
Ero on melko suotavaa sellaisissa tapauksissa joissa lähdetään kiristyslinjalle
ja itsemurhauhkauksin vaatimaan toiselta rakkautta ,jos toinen henkilö on
omasta vapaasta tahdostaan käyttänyt itsemääräämisoikeuttaan pettämällä
toista osapuolta voi toinen osapuoli hakea oikeutta itselleen eroamalla mikäli
ei kykyene selvitymään tilanteesta ja kokee sen olevan syynä ja uhkana
hänen hengelleen on jopa vaarallista jatkaa sellaisessa suhteessa jossa
pettäminen saa tällaiset reaktiot aikaan .
Ja kun petetty osapuoli saa oikeutta itselleen kun nim älä nyt jumalauta jauha
mukaan ..eron avulla ..itsemurhavaaraa ei enää ole.
tappamassa itseään. Hän vain syyllistää ja manipuloi vaimoaan. Ja ihminen on itse vastuussa itsestään ja myös siitä, tappaako itsensä vai ei. Suomen laki ei estä ihmistä tappamasta itseään.
itsarilla uhkaamiseen, vaan avioerosta puhuminen. Mieheni on uhannut itsarilla usein ennen pettämistäkin...
eli ohi on. Jätä se miehesi, kyllä pettämisestä toipuu kuten sanot. Ja sinullekkin löytyy varmasti uutta petettävää. Etsi ensin itsesi ja ala sitten suhteeseen.
Huoraaminen vahvistaa me-henkeä, no jep.
Itsemurhalla uhkaaminen on pettämistä vakavampi uhka suhteelle.
"Itsemurhalla uhkaaminen on pettämistä vakavampi uhka suhteelle."
Mitä järkeä on uhata itsemurhalla, saatikka sitten tappaa itseänsä? Paljon fiksumpaa olisi purkaa ahdistusta vaikkapa vähän läpsimällä huoraavaa vaimoa. Parempi musta silmä ex-vaimolla kuin haulikko omassa suussa.
"Mieheni antoi anteeksi, minä lopetin salasuhteen... Mitä tästä seurasi? Mieheni tajusi että en ole itsestäänselvyys. Hän on minulle huomaavainen, pitää hyvänä...hän alkoi tosissaan tsemppaamaan suhteemme eteen. Entä minä...huomaan etten olekaan täydellinen, itsetuntoni sai kovan kolauksen...en ole parempi kuin mieheni. Mutta...ainoa ongelma on se, etten enää halua miestäni."
te naiset voisitte muuten osoittaa, että suhteessa on jotain pahasti pielessä kuin käymällä vieraissa? Kunpa minäkin saisin selville, haluaako vaimoni edelleen minua oikeasti. Kun sai kokea jotain niin ihanaa toisen miehen kanssa. Jääkö hän kanssani vain lapsen takia...
Asia on niin, että mieheni varmasti tiesi jo kauan aikaa että suhteemme ei ole kunnossa. Puhuin, juttelin, kirjoitin, järjestin mukavia yhteisiä iltoja,...mieheni ei vain halunnut ajatella huonoja ja negatiivisia asioita. Jos otin jotain mieltäni painavaa puheeksi, hän vaikeni ja suuttui. Kaikesta hän otti syyn omille niskoilleen. Hänellä on erittäin huono itsetunto.
Nyt asia on edennyt vähän, ja hänelle voi suuttumatta puhua asioista. Ainakin hän kuuntelee.
Meillä ei ole lapsia joiden takia minun olisi jatkettava tätä liittoa. Jos (kun) jatkan, teen sen siksi että annan miehelleni mahdollisuuden parantua. En ole esteenä hänen parantumiselleen, kuten joku väitti. En enää huolehdi hänelle kuuluvista asioista, en kanna hänen vastuutaan. Mies käy terapiassa yksin ja käymme myös yhdessä. Ja minullakin on silloin tällöin keskusteluaikoja psykologille.
Kun kerran vaimosi on pettänyt sinua, niin suurin vastuu petoksen jälkeen kuuluu ilman muuta vaimollesi. Hänen pitää osoittaa rakastavansa sinua. Pettäjä on aina se joka on ns. heikommalla kun petos tulee ilmi ja jatketaan petetyn kanssa yhdessä.
Tietenkin sinunkin jos olet antanut anteeksi tulee osoittaa rakkautta vaimoasi kohtaan, mutta vaimosi tulee unohtaa se toinen mies eikä olla hänen kanssa missään tekemisissä. Mikäli hän jää sinun luokse vain lapsen takia niin sitten teidän tilanne on huono. Ja ne ihanat kokemiset toisen miehen kanssa ovat pelkkää höpinää, jos vaimosi olisi mennyt yhteen sen miehen kanssa, niin arki tulee eteen siinäkin suhteessa.
"vaimosi tulee unohtaa se toinen mies eikä olla hänen kanssa missään tekemisissä. Mikäli hän jää sinun luokse vain lapsen takia niin sitten teidän tilanne on huono. Ja ne ihanat kokemiset toisen miehen kanssa ovat pelkkää höpinää, jos vaimosi olisi mennyt yhteen sen miehen kanssa, niin arki tulee eteen siinäkin suhteessa."
Tekemisissä ei ole ollut, mutta ajatuksia en voi lukea. En tiedä olemmeko yhdessä vain lapsen takia ja minun tahdostani, mutta kyllä vaimo on sanonut minun olevan etusijalla. Siis numero ykkönen. Ja seksi on kuulemma minun kanssani parempaa. Ainakin hän kostuu, kun ottaa minulta suihin. Ihan hyvä merkki. Vielä kun saisi ehjäksi sen, mitä meillä oli. Mutta eihän sitä saa. Olen vaimoni ensimmäinen seksikumppani. Ja hän minun. Jotenkin asia kalvaa minua päivittäin, silloin tällöin. Saisinkohan paremman itsetunnon, jos panisin jotain toista naista? Katselen kyllä muita entistä himokkaammin. Teenkö itselleni karhunpalveluksen jos koitan? Auttaisiko se pääsemään eteenpäin suhteessamme? En usko, että ensimmäinen kerta toisen kanssa ainakaan olisi yhtä hyvä kokemus, mitä seksi on vaimoni kanssa. Tai mistäpä sen tietää.
"Saisinkohan paremman itsetunnon, jos panisin jotain toista naista? Katselen kyllä muita entistä himokkaammin. Teenkö itselleni karhunpalveluksen jos koitan?"
Jos vaimo on kerran koittanut, niin miksi ihmeessä sinä et saisi? Sehän olisi täysin epäreilua. Sitäpaitsi jos vaimosi on narahtanut kerrasta, kuinka monta kertaa on selvinnyt pälkähästä? Harvemmin murtoveikotkaan narahtaa ekasta keikasta.
Eli anna mennä vain, kerranhan täällä eletään!
monien vaimojen ottaa oppia. Liikaa huolehdimme miesten asioista. teemme heille liian paljon kaikkea valmiiksi. Molemmat voivat käydä työssä ja kuin ihmeestä ilmestyvät miehen elämään valmis ruoka, puhdas koti,, puhtaat pyyhkeet, lakanat. Huolehdimme, että laskut on eräpäivään mennessä maksettu. Varaamme matkat valmiiksi, pakkaamme laukut j.n.e. Mies kun on oppinut tähän, on siitä vaikea päästä eroon. Tekemättömyys sitten aiheuttaa suuttumusta, rähjäämistä, syyllistämistä. Ja syylistyyhän siitä moni vaimo.
Aikaa meni meilläkin. Jätin kylmästi asioita hoitamatta, osti uusia vaatteita likaisrten tilalle, tuuletteli ja mulkoili. Askel kerrallaan mennään. Nyt jo vapaa-ajan asunnossa lattiaharja osuu käteen. Pyykinpesu onnistuu ja uskon että parempaan ollaan menossa-yhdessä.
Kun parisuhteesa jompi kumpi osapuoli alkaa käyttäytymään
uhkaavasti, jopa pyrkii vaikeuksien tullessa riistämään hengen itseltään
ja näin vaatii rakkauden totetumista itselleen, kiritysten kautta ,jottei toinen osapuoli jättäisi tmv tavoitetta ajatellen .Näin vaarallisesti käyttäytyvä osapuoli tulisi jättää vastaamaan omasta elämästään itse.
Parisuhteen tarkoitus ei ole toisen hengestä vastaaminen .
Omasta hengestään toki vastaa kumpikin itse .
Ei kukaan toinen voi päättää puolestasi, tahdotko elää?
"me-henkeä" voi olla tuollaisessa avioliitossa? Miehesi kiristää sinua jäämään onnettomaan suhteeseenne itsemurha-aikeilla. Sitten hän yrittää miellyttää sinua olemalla kohtelias ja huomaavainen. Miten pitkään luulet sen jatkuvan kun miehesi huomaa ettei pääse tavoitteeseensa, eli saa sinua kiinnostumaan itsestään? Mistä itsetuntosi sai kolauksen? Siitäkö ettei toinen mies halunnut sinua kuin hetkeksi seksilelukseen? Säälistäkö palasit takaisin miehesi luokse? Miksi haluat jatkaa liittoa, jossa ei ole rakkautta? Miten pitkään luulet itse jaksavasi sitä? Eikö kannattaisi olla rehellinen edes itselleen ja tunnustaa ettei suhteenne toimi. Se voi tuntua toimivalta nyt jonkin aikaa, mutta kohta vähitellen kaikki palaa entiselleen, jos ette pysty avoimin kortein puhumaan keskenänne.
Itse olen huomannut sen, että yksi ihminen ei suhdetta tai liittoa pilaa. Meissä jokaisessa on ainesta niin hyvään kuin pahaan. Se kumpaa meistä tulee ulos riippuu myös toisesta ihmisestä. Yhden ihmisen läheisyys saa esille meistä kaikenlaisia huonoja ominaisuuksia. Toisen ihmisen läheisyys taas saattaa saada meistä esille enemmän hyviä ominaisuuksia. Suhde on kuin kaksi suuntainen tie. Toimivassa suhteessa tietä kuljetaan molempiin suuntiin.