Ihastutaan ja rakastutaan, sitten naidaan, tehdään lapsia ja vihastutaan... ehkä erotaan tai eletään kulissiliitossa. Siitä huolimatta rinki alkaa pyörimään jonkun toisen kanssa, eli ihastutaan ja rakastutaan...
Eli loppujen lopuksi homma on vain siementen kylvämistä ja jälkipolven tekemistä. Hommaa selitellään ihastumisella, rakastumisella, tunteilla yms. Kun kyseessä on vain luonnon muokkaava mekanismi, jolla varmistetaan ihmisen lisääntyminen. Hyvinhän se onkin varmistettu kun ajattelee miten paljon meitä on tällä pallolla.
Mietityttää vain, että onko rakkaus vain jonkinlainen teoreettinen hokema ja selitys ihmisten käyttäytymiselle, jotta eroisimme jotenkin muista eläimistä.
Eli loppujen lopuksi homma on vain siementen kylvämistä ja jälkipolven tekemistä. Hommaa selitellään ihastumisella, rakastumisella, tunteilla yms. Kun kyseessä on vain luonnon muokkaava mekanismi, jolla varmistetaan ihmisen lisääntyminen. Hyvinhän se onkin varmistettu kun ajattelee miten paljon meitä on tällä pallolla.
Mietityttää vain, että onko rakkaus vain jonkinlainen teoreettinen hokema ja selitys ihmisten käyttäytymiselle, jotta eroisimme jotenkin muista eläimistä.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Se että rakkaus olisikin biologista, ei tarkoita etteikö se olisi todellista. Kaikki on vain soluja, atomeja ja energiaa, mutta yhtälailla olemassa kaikki tyynni. Ja tällä pallolla meitä on paljon lähinnä siksi kun monissa kulttuureissa ei käytetä ehkäisyä ja suositaan suurperheitä. Syy ei ole kumppanin vaihto, kätevämpää se runsas biologinen lisääntyminen on saman ihmisen kanssa.
Sitten on niitä pareja jotka eivät edes tee lapsia. Onkos se luonnonvastaista? Tai ne jotka rakastuvat toiseen vaikkei siementä ole ehditty kylvääkään.
Et ole tainnut olla rakastunut, kun tarvitsee kysyä tuommoisia? Taitaa olla selvempiäkin asioita jotka erottavat meidät muista lajeista...
En kyseenalaistanut itse prosessia "rakastuminen", sillä jotainhan tapahtuu ihmiselle, että hän käyttäytyy niin, että haluaa kanssakäymiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Joku kumma vetovoima ajaa siihen. Eli halutaan päästä parittelemaan ja sehän on biologista. Se on jonkinlainen koodi ihmisen geeneissä. Toimi noin ja saat siitä palautetta, joka on yleensä mielihyvää. Tähän prosessiin päästäkseen ihmisen pitää kuitenkin selitellä tekojaan toiselle, että on "rakastunut" kun todellisuudessa haluaakin paritella.
Miksi ihmeessä tämä rakkaus, jos se on niin ihmeellistä ja tavoiteltavaa yhtä äkkiä vain saattaa lopahtaa ja syttyä johonkin toiseen ihmiseen? Eikö ole niin, että siemenet on jo kylvetty yhteen maahan ja on aika siirtyä kylvämään toiselle pellolle?
vanhojen ihmisten rakkauden? Siellä kun siemenen kylvämisestä ei ole tuon taivaallista hyötyä?
Seksuaalivietti on ihmiselle vain lisääntymistä varten .
Ihokosketus toiseen ihmiseen on ihan välttämätöntä ihmisen
hengissä pysymisen takaamiseksi .
Jo syntymästään vauva tarvitsee kosketusta ja läheisyyttä.
ilman tätä hänen kehityksensä surkastuu ja kuolemanvaara on
hylätyillä lapsilla todennäköisempi ,mitä hoivatuilla vauvoilla.
Miksi sitten jo lisääntyneet vanhemmat ihmiset tarvitsevat seksualisuutta
ja ihokosketusta yhäkin vaikka eivät voi enää lisääntyä.
Mikä merkitys on vanhemmilla ihmisillä ?
Mielestäni opastaa ja seurata jälkikasvun kehitystä .Näin varmistetaan uuden
jälkikasvun ja lisääntymisen parempi mahdollisuus maapallolla ja naiset jotka
ovat jo vaihdevuosissa hoivaavat suurelta osin vielä jälkikasvunsa jälkikasvua
kuten miehetkin vahtivat omien pentujensa lisääntymistä.
Ilmeisesti seksuaalivietti säilyy vanhemmilla ihmisillä ihan jälkikasvun lisääntymisen vuoksi. Miehet voivat siittää lapsia ihan vanhoillakin päivillä.
Ja taasen ,kuten miehilläkin vanhemmiten heikkenee seksuaalisuuden määrä
niin vaihdevuosissa olevat naiset saattavat haluta seksielämän loppumista,
mutta kuitenkin muutosta syntyy pikkuhiljaa ja iäkkäät ihmiset tarvitsevat yhä
harvemmin seksiä mutta läheisyyden tarve ja ihokosketuksen tarve säilyy.
Seksivietti tavallaan surkastuu pikkuhiljaa vanhemmisen myötä, vaikka vähitellen kuten ihmisen muutkin elintoiminnat heikkenevät. Sanotaan että vanhuksen sydän loppui samoin ennen kuolemaa loppuu muukin toiminta niin kaun kun on elämää on
seksivietti olemassa jokaisella hamaan kuolemaan asti.
Mistä syystä lesbot ja homot ovat kehittyneet ?
Homot kykynevät lisääntymään kuten muutkin ja lisääntyvätkin .Mutta taasen lesbot haluavat myöskin lapsia joten heillä on samankaltainen lisääntymisen tarve , vaikkeivat itse kykyne saattamaan keskenään maailmaan jälkikasvua .
Luonto on tullut avuksi he kykenevät lisääntymismielessä parittelemaan myös.
Homoilla ja lesbopareilla ,heteropareilla ovat lisääntymistarpeet yhtäläiset.
Vaikka he ovatkin samaa sukupuolta ei tämä estä lisääntymisen totetumista .
Joko he perheen lisäystä varten hankkituvat tilanteeseen jossa tämä tarve
täyttyy. Tai kuten muutkin lapsettomat voivat lesboparit hakeutuvat vain hedelmöityksen piiriin kunnes tämä lisääntymistarve toteutuu.
Tuumailit onkos se luonnonvastaista jos pari ei taho jälkikasvun tuloa?
Sanoisin jotta luonto on niin ovela, vaikkei ihmispolo tahtoisikaan
lisääntyä omasta tahostaan on naisihimisen vartalonmuotti kykenevä ilman omaa
tahtoaan lisääntymään. Esimerkkinä mainittakoon sotasaalisraiskaajat
vastoin naisraukan omaa tahtoa tekevät tälle pahasti ja jos hän ei ole ehkäisty lapsentulon varalle niin
naispolo joutuu kantamaan raskauden jälkiä vastoin omaa tahtoaan .
Raiskaamisen seuraamusten lisänä joutuupi naisparka kantamaan häpetahraa
ja saapi lapsen rinnoilleen roikkumaan.Näin on lisääntymisen tarve julmassa
muodossa mahollista vastoin ihmisen omaa tahtotilaa käypi toinen kiinni
ja saattaa häpeätilaan tänäkin päivänä tämä on mahollinen asia.
Jo voitaisiin kysyä tätäkin seikkaa, useaan otteseen on saatu kuulla kuinka
sotatilassa olevissa maissa raiskausten teot lisääntyy , vaikka sotaraiskaajat
tietäävätkin toiminnan hyvin alhaiseksi ja rikolliseksi teoksi , mistäpä syystä näin on edelleen käyvä ja mikä on ihmisen luonto kuin noin saattaapi naisihimelle
ees tehä?
Ilman ehkäisylaitetta maapallolla ihmiselämä jatkaisi pentujen lisäämistä
kovalla tahilla niin on luonto ja vietit meitä ohjaavia ,jotta heikompi sortuu
hameenheleman heilahukseen ja naisväki iliman miestä ottaapi tarpeseen vaikka halukkaan ukkomiehen kutaleen Ei auttane siinä moraaliset määritellemiset kun
himot saapi vallan jo näin on hiirilläkin laita niin miksei ihmisen lapsi tee samoja tekosia ja nekki ovat lihanhimosia jotka oovat jo aviossa jotta täytyy ottaa sitä lisää muualta ,niin on laita naisväen kuin mieskutaleittenkin .
Mutta tuo raiskaaminen on jota en taho
ymmärtää en mitenkään jotta onko kiinnikäyminen väkisin niin usseesti toteutettavissa sotamaissa?
Rakkaus on teoreettinen käsite, jonka ihmispolo on keksinyt selittämään seksuaalisen käyttäytymisensä. Ihminen voi valita lisääntymistaktiikkansa. Hän voi sirotella siementään sinne tänne tai keskittyä yhteen puolisoon ja jäädä katsomaan jäkeläistensä perään.
Onko siis väärin siittää monta naista, kuin siittää monta lasta yhden naisen kanssa. Geneettisesti ajatellen ensimmäinen vaihtoehto voisi tuntua jopa viisaammalta. Jos näin olisi luontokin suosisi enemmän sitä ja ukkomiesten halu käydä vieraissa selittyisi yksinkertaisella luonnonvalinnalla. Täällä tunnutaan tuomita uskottomuus, mutta jos se on ihmisen luonto, niin minkä sille mahtaa ja tarvitseeko sille mahtaa mitään. Leijona uroskin tappaa toisen uroksen jälkeläiset päästäkseen siittämään leijonanaaraan ja saadakseen omat jälkeläiset.
Haloo, nuoriso! Lisääntyminen ja seksuaalivietti kyllä liittyvät toisiinsa, mutta toimivat erikseenkin. Ihmisten välinen seksuaalinen jännite ei liity ikään, vaikka lisääntymiskykyä ei enää olisikaan! En tiedä, mitä tarkoitatte ns. vanhemmilla ihmisillä, mutta elämää nähneenä voin kertoa, että seksuaalisuus ei lopu mihinkään ikään, vaan vasta niihin kuoppajuhliin.
Tää menee kyllä jo ikärasismin puolelle:
----------------------------------------------------
Vaihdevuosissa olevat naiset saattavat haluta seksielämän loppumista,
mutta kuitenkin muutosta syntyy pikkuhiljaa ja iäkkäät ihmiset tarvitsevat yhä
harvemmin seksiä mutta läheisyyden tarve ja ihokosketuksen tarve säilyy.
T. Nelikymppinen
Piist...Kyllä vain on mahdollista ,kuten tuossa sanottiin saattaa naisella
loppua seksuaalinen halukkuus kokonaan ,vaihdevuosien myötä.
Tämä ei tietenkään tarkoita kaikkia naisia ,vaan osa säilyttää seksaalisen halukkuutensa pitkään kuten miehetkin Miesten haluttomuuden tila tulee
näkyviin erektion heikkenemisenä ajan myötä.
Mutta yhtä lailla nuoremmat kärsivät myös ajoittaisesta haluttomuudesta
Onko sitten elämänrytmi ja kiire viemässä enenevässä määrin tähän suuntaan.
Johan jo tehdyt tutkimukset osoittavat parien seksikertojen vähenemisestä.
Seksuaalisuus on suuri voimavara vielä ikääntyvilläkin ihmisillä .
40-vuotias nainen ei vielä ole vaihevuosissa joten huono tietää miten
jokaisen kohdalla iän myötä seksuaalisuuden halu ja määrä kehittyy.
Seksuaalisuuden tarve loppuu viimeistään siinä vaiheessa kun on multaa nokan päässä.
tähän juttuun? Vanha nainen on jo tehtävänsä tehnyt! Ei muuta kuin viltti kainaloon ja metsään...
on arvot hukassa!
Vanha Freud hyppää varmasti arkussaan kun tietää, että hänen teoriansa noin ehdottomia kannattajia on yhä olemassa.
Kyllä, se on se teoreettinen selitys kun äiti ottaa lapsensa syliin, kun sureva haluaa lohdutusta, kun vanhus iloitsee näkemisestäsi, kun vastoinkäymisten aikana joku sinua kuuntelee, tai vaikka on joku joka ajattelee sinua ja sinun pärjäämistäsi.
Ehdottomasti sekin on ollut seksuaalista kun äitisi ja isäsi on huolehtinut sinusta, eikö vain? Etenkin se että joku ymmärtää sinua todella hyvin, pelkkää lisääntymistä vain!
Jos haluat tietää mikä on ihmisen ”luonto”, ota selvää kuinka esim. alkuperäiskansat käyttäytyvät? Siittävätkö niissä ihmiset sikin sokin toisiaan?
Entä jos ihmisten mieliin on vain iskostettu että seksikokemukset mahdollisemman monen kanssa on hieno juttu? On ”cool” käytellä alapäätään?
Olet siis valmis hyväksymään lastenmurhat, jos joku halua olla yksinhuoltajan kanssa? Sehän on vain ihmisen luonto?
Entä jo se onkin toisinpäin? Seksi on teoreettinen käsite jonka polot ovat käsittäneet selittämään rakkauden tarpeensa? Rakastetuksi tulemisen ja rakastamisen tarpeen tyydyttäminen on miltei mahdotonta nykyään ilman seksiä. Seksi on siis taktiikka saada edes vähän läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta?
No niin! Vähitellen aletaan päästä eteenpäin rakkauden määritelmässä! Sitä tässä on nyt haettu oikein kovalla otteella! Minustakin kuulostaa hyvältä. Rakkaus on:
- vanhempien huolehtimista jälkikasvustaan
- lohduttamista ja murheiden jakamista
- ystävyyttä ja läheisyyttä
- toisen hyvinvoinnista huolehtimista
Ensimmäinen asia voidaan tulkita myös itsekkääksi käyttäytymiseksi, sillä siinä vanhemmat haluavat myös varmistaa perillistensä menestymisen, se ei ole siis niin pyyteetöntä kuin muut. (Ellei nyt sitten satu käymään siellä mummon tai vaarin luona perinnön toivossa.)
Alkuperäiskansoista luulisin, että juuri siellä on tärkeää varmistaa kansan säilyminen suurella lapsikatraalla. Luulisi, että siellä seksuaaliset tarpeet on tärkeämpää tyydyttää ja saada lapsia kuin istuskella käsikädessä palmun alla ja emäntä on ihan tyytyväinen kun ukko kantaa syötävää perheelle.
Osittain varmaan onkin niin, että seksistä on tehty tässä maailmassa suuri asia. Sitähän on tulvillaan joka paikassa ja ihmisille annetaan neuvoja miten mies tai nainen isketään, jopa miten petetään.
Tuon lasten murhan olet laittanut ärsyttääksesi. Kyse ei ollut lasten murhaamisesta, sehän olisi jo vastenmielistä pelkkänä leikkinäkin. Kyse oli lajin luonteesta. Leijona-urokset tekevät niin. Ihmisten käyttäytymispiirteenä oli kysymyksessä siementen levittäminen mahdollisimman laajalle. Eikö näin ole tapahtunutkin. Maapallolla alkaa olemaan tungosta, eikä se ole pelkkää rakkautta muutenhan täällä tuskin heiluteltaisiin sotakirvestä niin hanakasti.
Seksi ei ole teoreettista, sillä on selkeä syy. Se voi olla pelkästään lisääntyminen tai mielihyvän tavoittelu. Tämä mielihyvä taas ei ole rakkautta. Nainen saattaisi ajatella, että annampa tuolle miehelle seksiä niin saan siinä samalla läheisyyttä, mutta eihän sellainenkaan ole rakkautta, jos mies on naisen kanssa vain omaa mielihyvää täyttääkseen.
Nuo myönnytykset olen valmis rakkaudelle antamaan. Siitä huolimatta rakkaus on mielestäni teoreettinen tai ainakin monelle vaikeaselkoinen. Miksi muuten rakkaudeksi kutsutaan sellaista toimintaa, joka aiheuttaa toiselle kärsimystä, jos ei muuten niin mielipahan muodossa.
Sanotaan että kaikkein suurin on rakkaus, mutta ei ainakaan pariskuntien välinen rakkaus ole välttämättä tarpeeksi suurta. Miksi ensin sanotaan, että rakastetaan ja muutaman vuoden päästä rakkaus onkin haihtunut johonkin. Sitten ollaan valmiita tekemään kaikenlaista ilkeyttä toiselle. Ollaan siis valehdeltu jo alusta alkaen toiselle kun tarkoituksena on ollut vain päästä toteuttamaan omat tarpeensa. Vaiko onko kyseessä vain harhaanjohtava sana, jonka jokainen tulkitsee niin kuin haluaa? Silloinhan olisi erittäin tarpeellista tehdä täsmällinen määritelmä rakkaudelle ja opettaa se kouluissa jokaiselle.
arvostella toisen arvoja! Kirjoitinko olevani täysin tuota mieltä? Lauseeni olivat mielestäni enemmänkin kysyviä. Toisaalta yhteiskunnassa on aika läjä sellaisia arvoja, joita en hyväksy tai pidä kovin arvokkaina vaikka enemmistö niitä kannattaisikin. Yksi suurimmista on vaikkapa nykyinen markkinatalousjärjestelmä, joka on epäoikeudenmukainen, eriarvoisuutta lisäävä, vaikka itse keikunkin systeemin keskivaiheilla... mutta sehän on toinen juttu.
Ihmisellä on mahdollisuus kokea monenkaltaisia tunteita jopa
yhden tunnin sisällä voi tilanteesi muutua esimerkkinä vaikkapa lähdet
ilosesti töihin oman kultasi viereltä aamulla niin ja teillä on ollut hellä yö
takanapäin .
Menet töihin siellä on kaikki ihan ok tulee puhelinsoitto joka on sinulle
äitisi soittaa ja ilmoittaa suru-uutisen, isäsi on kuollut.
Tunnetilasi muuttuu nopeasti aivan eri suuntaan ja vaikka menetkin kotiin
ja puolisosi rakastaa sinua kuten ennekin et ehkä voi kokea rakkauden tunnetta
häntä kohtaan kuten olit aiemmin tuntenut koska suru on voimakkaampi tunnetilasi.
Sama koskee myös muitakin tilanteita alussa olitte hyvinkin rakastuneita
kun menitte yhteen ihan liimassa toisiinne ,mutta vähitellen arkihuolet tai
muut asiat erottivat teitä ja palauduitte arkitunteisiinne ja kuitenkin jossain sisällä on edelleen , tunne toinen rakastaa minua tai ajan myötä tunne voi hävitä
kokonaankin joten rakkaus pikkuhiljaa syö itsensä loppuun .
Rakkaus on kiintymistä johonkin ihmiseen ,omaisiin joita ilman voisi kokea
suurta orpoutta vaikka maailmassa olisiki miljardeja ihmisiä et voisi kokea
samanlaista olemassaolon yhteyttä, mikäli sinulla ei olisi syntynyt näitä perhesiteitä tai muita vastaavia tunnesiteitä.
Rakkaudenhan voi sinänsä määrittää jokainen tarpeittensa mukaan.
Sanana rakkaus on vain yksi sana muiden joukossa mutta se saa
rilaisen tunteen ja muodon kun se liitetään johonkin yhteyteen.
Rakkaus ei ole pelkästään positiivista tunnetta se vetää puoleensa myös negatiivisia vaikutteita kuten mustasukkaisuutta jos rakastava henkilö kokee
menettävänsä rakkautensa kohteen.
Seksaalisuus on rakkauden ,ihmissiteen luoja sillä ilman seksuaalisuutta
ei voisi syntyä ihmisiä ja heidän välistä tunnetta keskenään ,sanotaan sitä vaikka
rakkaudeksi:
Minä lisäisin tuohon rakkauden ominaisuudet-listaan vielä sen ihmeellisen kahdenkeskeisen yhteisymmärryksen, siis juuri sen mystisen tunteen siitä että tässä on nyt se oikea.
Useinhan suhde alkaa ihastumisella ja halulla ja johtaa ennenpitkää välittämiseen ja tottumiseen/hyväksymiseen. Ja ovathan nämä jälkimmäisetkin rakkauden määreitä, mutta sopivat myös ei-romanttiseen rakkauteen ystävää kohtaan. Tarkoitan siis että tunne rakkaudesta saattaa monilla pariskunnilla olla vain tottumuksen aiheuttama illuusio.
Siksi siis korostan tuota yhteisymmärryspiirrettä, muut piirteet kuitenkin mukaanlukien, koska se on se joka sitoo ihmiset yhteen ja saa innostumaan ja ilahtumaan toisen olemassaolosta joka päivä. Ja juuri se on se vanhojen parien salaisuus.
Rakkaus ei ole yksinomaan tarvetta selviytyä. Se on myös tarvetta selviytyä ja antaa mahdollisimman hyvät selviytymismahdollisuudet jälkeläisille.
Koska ihmisjälkeläisen hoiva-aika on pitkä, on pakko olla jokin asia, joka sitouttaa vanhemmat hoivaamaan jälkeläisiään. Ja se on rakkaus.
Mieshän voi siittää vaikka miten monta jälkeläistä, mutta naiselle se on mahdottomuus. Siksi naisen pitää olla se, joka valitsee kumppaninsa. Siksi sanotaan, että "nainen antaa...". Eli naisella pitää olla vaisto, joka kertoo hänelle, kannattaako hänen edes pyrkiä parittelemaan miehen kanssa. Naisen pitää pystyä "lukemaan", onko mies sitoutuvaa tyyppiä.
Miehelle taas ei ole välttämättä edullista jälkeläisten kannalta, jos on mahdollisimman yksiavioinen. Jälkeläiset mahdollisimman monen kanssa takaisi varmasti geeniperimän jatkumon, koska useista jälkeläisistä varmasti joku selviää.
-Mitä tekee jänis, joka pienelläkin eleellä näyttää saalistajalleen suunnan, mihin seuraavaksi kääntyy? Tulee syödyksi. Siksi on parempi, että jänis muuttaa pakosuuntaa täysin vaistomaisesti itse asiassa sitä itsekkään tiedostamattaan.
Miksi siis mies rakastaa? Koska naiset ovat suosineet miehiä, jotka sitoutuvat naiseen ja jälkeläisiin. Jos taas mies on pyrkinyt näyttelemään rakastunutta, ja jättää naisen jälkeläisen synnyttyä ja pyrkii siittämään lisää jälkeläisiä, on tällaisen naisen jälkeläiset olleet suuremmassa vaarassa menehtyä. Lopuksi on jäänyt se vaisto, joka pystyy erottamaan pienimmänkin näyttelemisen merkin miehistä.
Tästä seurauksena siis se, että miehelle on edullista, että ei itsekkään tiedä näyttelevänsä sitoutuvaa tyyppiä.
Eli luonnonvalinta on suosinut kahta miestyyppiä erityisesti. Sekä sitoutuvaa, että sitä, joka kykenee tietämättään esittämään sitoutuvaa. Eihän kukaan todellakaan ajattele rakastuessaan, että kyllä mä vielä tuotakin petän. ELLEI.. sitten.
On olemassa kolmaskin miestyyppi, jota luonnonvalinta on suosinut. Ne jotka ovat taipuvaisia tunteettomuuteen, eli psykopatiaan. He ovat tietyistä syistä myös nauttineet korkeaa paritteluarvoa menneisyydessä ja häikäilemättä sitä käyttäneet hyväkseen. Jälkeläisten määrä on korvannut laadun ja vaikka ne ei miehen itsensä hoivaamina olekkaan säilyneet hengissä, niin muiden hoivaamina.
Tästä syystä tänäkin päivänä monet psykopaatit nauttivat poikkeuksellisen korkeaa paritteluarvoa, koska tämän myötä myös niitä psykopaattisista piirteistä viehättyvää naisgeeniä on siirtynyt aina näihin päiviin saakka. No nii, off-topic.
Jos joku ymmärtää minua todella hyvin, niin on pelkkää lisääntymistä vain?
-Kyllä, niin on. Ihmisen parittelurituaalit ovat itseasiassa hyvin monimutkaisia, vaikka ne ei siltä vaikutakkaan. Siihen liittyy todella paljon kehonkieltä ja esim. musiikki, ruokailu, harrastukset, kaikki on todellakin yhtä suurta pariutumisrituaalia. Ajattele eteesi kuva pitkä- ja mustatukkaisesta hevarimiehestä, joka kulkee aurinkolasit päässä, pitkä musta nahkatakki päällä, naama niiteillä, selässä iso pääkallonkuva ja sen kanssa tikkaria syövä vaaleanpunaisiin pukeutunut vaaleaverikkö saparoineen. Onko kuvassa jotain vikaa?
Alkuperäiskansat eivät todellakaan siitä toisiaan sikin sokin. Kuvittele eteesi sivusta päin komea mies. Joku mies, johon tunnet ulkonäöllistä vetovoimaa, jotain... "melkein rakkautta". Kuvittele nyt, että tuo mies kääntää päänsä ja sen toisella poskella roikkuu tennispallon kokoinen kasvain. Mikä on välitön reaktiosi? Inho? (Kuinka moni lukija tunsi pakottavaa tarvetta hiveltää poskeaan=D )Koska ihminen on rakennettu siihen... Tämä nyt oli ääriesimerkki. Ihmiselle on myös rakennettu tunne inho, joka kieltää tekemästä jälkeläisiä tietyn piirteen omaavien yksilöiden kanssa. Siksi etenkään naiset eivät harrasta seksiä niin löyhästi kuin miehet. Vaikka myös miehillä on taipumusta valita parittelukumppaninsa, mutta ei niin vahvasti kuin naisella.
Lastenmurhat. Ei ihmisellä ole viettiä lastenmurhaan, edes toisen geeniperimään. Ihmiset ovat eläneet yhteisöissä, joissa vaaroilta on vältytty vain pitämällä huolta "omista ja toisista". Miehet ovat olleet metsästysreissuilla ehkä jopa useita päivä. Naisten on yksin ollut mahdotonta selviytyä vain oman jälkeläisen kanssa. Myös muiden jälkeläisistä on pitänyt pitää huolta. Ja niiden muiden urosten jälkeläisistä on tullut metsästystovereita omille jälkeläisille. Siksi on myös järkevää pitää huolta muiden jälkeläisistä, eikä niinkään tuntea tarvetta tappaa toisen niitä.
Tunteet ovat itseasiassa ihmisen strategioita selviytyä.
Tämä hoivatila ei enää ole yksin naisten kannettavana .
Systeemi on täysin muuttunut .
Ehkäisy on muuttanut uudenlaisen tavan hoivaamiseen .
Mieskin hoivaa jo jälkeläisiin kotoa käsin .
Ehkäisyn seurauksena on lisääntynyt naisten vallankäyttö suhteessa.
Nainen päättää edelleen suurelta osin jälkeläisten isän valinnasta.
Nainen on myös kykenevä hankkimaan rahaa perheeseen ja tämä
on mahdollistanut naiselle suuremman vallankäytön.
Hän voi jos niin haluaa tuottaa itselleen seksuaalista nautintoa kodin
ulkopuoleltakin .
Tutkimuksissa on käynyt ilmi mitä suurempi kukkaro naisella sen suuremmalla
todennäköisyydellä hän pettää.
Itsemääräämisoikeus ja sen käyttö lisääntyy yhä enenevässä määrin .
Mitä tästä seuraa rakkauden käsitteelle ?
Ainakin se tietoisuus - nainen voi niin halutessaan muuttaa rakkautensa kohdetta
ja solmia useamman kuin yhden suhteen.
Mitä rakkaus sitten on ?
Rakkaus on määritelmä tunnetilasta ?
Useimmiten rakkauden tunnetilaa tarvitaan jotta meissä ihmisissä olevat
geenit kiinnittyisivät toisiin geeneihin, liittyisivät yhteen.
Rakkaus on vain yksi tunnetila -siitä syntyvä ketju on hoivaa pitkää rihmaa
jolla sidomme itsemme kiinni lapsiin .
Rakkauskin on juuri sitä selviytymistilaa .
Iholla syntyy elämää ja iholla ihminen hengittää elämää ympärillään.
Hellä koskettaminen on mitä suurinta rakkautta vaikkei siihen liittyisikään
seksuaalisuutta on se tarpeellista ravintoa, kaikenikäisille ihmisille.
"Alkuperäiskansoista luulisin, että juuri siellä on tärkeää varmistaa kansan säilyminen suurella lapsikatraalla. Luulisi, että siellä seksuaaliset tarpeet on tärkeämpää tyydyttää ja saada lapsia kuin istuskella käsikädessä palmun alla ja emäntä on ihan tyytyväinen kun ukko kantaa syötävää perheelle."
Kansan? Ehkä kuitenkin yhteisön? Evoluutio on ilmiö, joka on sokea. Sen paino on lajin säilymisessä, ei niinkään yksilön säilymisessä. Yksilön sekä lajin säilymisen kannalta on tärkeämpää ravinto ja suoja. ellei ravintoa ole riittävästi, olosuhteet ovat epävakaat, ei siinä seksikään auta. Seksi on ensimmäinen joka väistyy tällaisessa hätätilassa. Vasta kun olosuhteet ovat hyvät, nousee syntyvyys. Kun aikaa jää ravinnon ja suojan hankkimiselta, silloin voidaan naidakin.
Luonnonkansoilla (kuten kivikaudella) on harvoin niin montaa lasta kuin ”sivistysvaltioissa” saattaa olla. Lapsia syntyy sen verran kuin on mahdollista niitä hoitaa. Tähän vaikuttaa se että nainen ei ovuloi niin usein, hänen elimistönsä torjuu (tuhoaa) siittiöt ja sikiö- ja lapsikuolleisuus ovat suurta. Idea on että lasten on voitava kasvaa aikuiseksi, ennen kuin he jatkavat sukuaan. Vasta sitten "seksiin" investointi on kannattavaa. Siksi yhteisöt ovat olleet tärkeimpiä juuri lajin säilymisen kannalta.
Miehet ovat evoluution kannalta halpaa tavaraa. Siksi heitä syntyy enemmän koska heitä tuhoutuukin enemmän (mies on herkempi tietyille sairauksille, onnettomuudet sekä aggressiivisuus muita kohtaan). Naisen elossa säilyminen on tärkeämpää. Naisia tarvitaan jatkamaan sukua enemmän kuin miehiä.
Jo kivikautisessa kulttuurissa on havaittu olleen miehillä monta roolia. Jos ajatellaan että yhteisössä on ollut ehkä 40 henkeä, heistä suurin osa on lapsia. Suvunjatkamisiässä on ollut ehkä kymmenkunta, joista suurin osa naisia. Välimatkat ovat olleet pitkiä ja ”uutta verta” on tarvittu että geeneihin saadaan enemmän vaihtelua.
Ehkä voit kuvitella että kun se vieras on saapunut iltanuotiolla, ei siinä ole paljoa valittu. Samoin että se ”siementen” levittäminen on ollut varsin vaatimatonta. Muuttoliikkeet ravinnon (ei siis seksin!) perässä ovat toimineet myös geenien uudistuspankkeina.
Mitenkä miehet ovat valinneet naisensa, ovat kriteerit olleet aika toiset kuin nyt. Naisen on pitänyt olla sitkeä, monitaitoinen, terve, vahva ja hedelmällinen (juu niin muuten oli suomessakin n. 50 vuotta sitten). Raskaus ja imetysaika on naiselle ollut pelottavaa aikaa. Silloin miesten antama turva on ollut tärkeää. Ei sinne metsästysretkille ole kaikki lähteneet, jonkun on ollut jäätävä turvaksi muulle yhteisölle.
Rakkaus ja kiintymys eivät ole käsi kädessä istumista – se on varsin uutta ilmiötä, romantiikkaa, joka syntyi pitkästyneen ylhäisön keskuudessa. Rakkaus on vähän tanakampaa tavaraa. Se tarvitsee älykkyyttä jotta pystymme olemaan tietoisia olemassa olostamme ja tuntemaan myötätuntoa sekä ajattelemaan yhteisön parasta, ei vain yksilön parasta. Se pitää ryhmän kiinteänä ja puolisot yhdessä.
"...tehdä täsmällinen määritelmä rakkaudelle ja opettaa se kouluissa jokaiselle."
Tässä olet oikeassa. Ihminen on epätäydellinen ja vajavainen. Siksi ihmisen täytyy opetella tuota taitoa, etenkin maailmassa jossa sitä pidetään halveksittavana tai hävettävänä asiana. Juu ja ollaan siitä tehty määritelmiä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkaus
http://www.ulapland.fi/?deptid=24638#rakkausprofessori
”…luonnonvalinta on suosinut kahta miestyyppiä erityisesti. Sekä sitoutuvaa, että sitä, joka kykenee tietämättään esittämään sitoutuvaa.”
Aikamoista miehen alentamista, jos ihan suoraan sanon. Miehen tietoisuus siis on alemmalla tasolla kuin naisen? Väitän että mies on vahvempi sitoutuja kuin nainen, yhä nykyäänkin. Mies sitoutuu perheeseen ja yhteisöön. Nainen vain siihen mieheen…
Seksuaalinen uskollisuus taas on jotain muuta. Se on kulttuurin tuomaa suurelta osalta, koska se on liittynyt miesten luomaan yhteiskuntajärjestykseen. Miehillä nykyään on tilaisuuksia seksiin, ei tarvitse olla raatamassa työn (ravinto/suoja) perässä, fyysisesti on helpompaa, energiaa leikkimiseen jää. Miehille ei ole enää tilaa käyttää niitä ominaisuuksiaan, joita luonnonvalinta on hänelle kehittänyt. Parisuhteet kestävät pidempää kuin koskaan aiemmin tai ainakin niiden toivotaan niin tekevän. Vaatimuksen niiden suhteen ovat kasvaneet hurjasti.
”…kolmaskin miestyyppi, jota luonnonvalinta on suosinut. Ne jotka ovat taipuvaisia tunteettomuuteen, eli psykopatiaan.”
Tästä sanon että puppua. Psykopatia on lisääntynyt vasta nykyaikana, koska tätä häiriintyneisyyden muotoa arvostetaan kovasti. Etenkin liike-elämä tarvitsee häikäilemättömyyttä, kilpailunhalua ja tunnottomuutta. Yhteisölle tämä on huonontava tekijä – heitä on ollut aina jonkun verran, mutta usein he ovat erotettu yhteisöistään. Vasta nyt näille on avautuneet suotuisat olosuhteet. Evoluutio toimii niin, sokeasti.
Psykopaateilla ei ole mielestäni missään tutkimuksissa todettu olevan sen enempää lapsia kuin muillakaan...
Montako naistyyppiä sitten luonto on valinnut ?
Ja millaiset naistyypit tuottavat valinnoillaan parhaimmat jälkeläiset ?
"Tästä sanon että puppua. Psykopatia on lisääntynyt vasta nykyaikana, koska tätä häiriintyneisyyden muotoa arvostetaan kovasti. Etenkin liike-elämä tarvitsee häikäilemättömyyttä, kilpailunhalua ja tunnottomuutta. Yhteisölle tämä on huonontava tekijä – heitä on ollut aina jonkun verran, mutta usein he ovat erotettu yhteisöistään. Vasta nyt näille on avautuneet suotuisat olosuhteet. Evoluutio toimii niin, sokeasti."
Ja tähän minä sanon, että puppua. Esim. Antropologi Jane M. Murphy tutki erästä eristäytynyttä eskimokansaa ja heillä oli termi "kunlangeta" miehestä joka "jatkuvasti varasti, valehteli ja huijasi; sekä paritteli häikäilemättä useiden naisten kanssa, eikä välittänyt nuhteluista". Huom! Paritteli.
Kansa on eristäytynyt länsimaisesta kulttuurista, niin länsimaistako niitä psykopaatteja on sinne roudattu.
Lisäksi psykopatiaa tavataan vain lähinnä miehillä, eikä se ole mitenkään länsimaiseen kulttuuriin sidottu asia, vaan sitä tavataan joka kulttuurissa ja alkuperäsikansoissakin.
"Aikamoista miehen alentamista, jos ihan suoraan sanon. Miehen tietoisuus siis on alemmalla tasolla kuin naisen?"
Ei se ole alentamista, se on luonnollisuutta. Eikä naisen tietoisuus ole sen "korkeammalla" tässä asiassa kuin miehelläkään, se vain toimii täysin eri tavalla.
Naiselle paras parittelukumppani on sellainen, joka tuottaa vahvoja jälkeläisiä ja omaa paljon resursseja jälkeläisten hoitoon. Mutta koska samassa paketissa ei aina saa kaikkea, voi nainen valita kumppanikseen paljon resursseja omaavan yksilön ja siittäjäksi "alfa-uroksen" (ihan vain sulle mummonmuori =D). Varmasti olet lukenut tutkimuksen, jonka mukaan ~10% miehistä elättää toisen miehen jälkeläistä, tietämättään. Monissa tutkimuksissa ja monet lapsia tutkivat lääkärit itse asiassa vahvistavat tuon luvun. Joten ei naisten "tietoisuus" asian saralla ole sen parempi. Hekin vain toimivat, kuten luonto käskee heidät toimimaan.
"Seksuaalinen uskollisuus taas on jotain muuta...Parisuhteet kestävät pidempää kuin koskaan aiemmin tai ainakin niiden toivotaan niin tekevän. Vaatimuksen niiden suhteen ovat kasvaneet hurjasti."
Tottakai niiden toivotaan kestävän. Ainahan yksiavioisuutta on tietyllä tavalla pidetty kunniallisena asiana, kuten edellä mainitsin. Mutta koska nykyään valtaapitäviä uroksia ei enää valita sen mukaan, kuka viimeisenä seisoo, vaan lähinnä lapuilla ja numeroilla, pääsee usein valtaan myös niitä, jotka eivät nauti välttämättä kovin korkeaa parittelustatusta. Siksi heille on edullista taas pyrkiä määritelemään sääntöjä, jotka jakavat seksuaalisia resursseja tasaisemmin. Jos otetaan joku Keijo-Keila jostain peräkylästä, joka ei ole ns. "päässyt selkään" tämän vuosituhannen puolella ja annettaisiin hänelle täysi valta tietystä alueesta ja sen asukkaista, todennäköisesti hän ensimmäisenä alkaisi säätämään määräyksiä, jotka jollakin tavalla alkaisi vähentämään muiden miesten parittelukyvykkyyttä tai -mahdollisuuksia. Esim. monissa historiaalisissa kulttuureissahan valtaapitävän lähimmät miehet on tunnetusti kuohittu, ettei he kykene syömään valtaapitävän seksuaalista statusta.
ovat lisääntymään päin. Evoluutioon kuuluu että aina on olemassa ominaisuuksia jotka ovat väistyviä (ovat piileviä eli alttius) riippuen olosuhteista. Se on sitä muuntelua. Kun olosuhteet ovat suotuisat, niin ominaisuus tulee valitsevaksi. Psykopaatteja on miehiä noin 2% ja naisia 1% väestöstä, vangeista n. 15 %.
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=852&vl=2007
Persoonallisuushäiriöissä se tarkoittaa että on joutunut kokemaan jatkuvaa emotionaalista hylkäämistä (rakkaudettomuutta) tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Tätä voi siis ilmetä kaikissa kulttuureissa. ihminen voi sairastua rakkauden puutteeseen mutta harvoin seksin puutteeseen.
Nykyaikana terveiden narsistista käyttäytymistä pidetään suotavana. Tähän haetaan oikeutusta mm. biologia ”uskonnosta”. ”En voi mitään kun geenit pakottaa”. Todellisuudessa sellaista tilannetta ei kuitenkaan ole, vaan sitä käytetään oman huonon käytöksen selitysmallina. Samaa mallia käyttävät liikalihavat, alkoholistit ja rikolliset jne..
on omia lapsia…
Tämä on jäänteitä patriarkaalisesta kulttuurista, että miehen piti olla varma isyydestään omaisuuden (vallan) takia. Matriarkaaliset kulttuurit ovat seksuaalisesti vapaamielisempiä, koska tärkeämpää on kuka on lapsen äiti. Samoin ne kansat jotka kasvattavat yhteisöllisesti jälkeläiset, seksuaalinen käyttäytyminen on vapaampaa.
Itse asiassa jos tarkemmin ajattelet, niin naiset ovat niitä joiden kannattaa olla mahdollisemman monen miehen kanssa, jotta geenimuuntelua tulisi. Eli kuten aikoinaan uskottiin, nainen on se joka herkemmin kulkee vieraissa ja tarvitsee muita miehiä, ei niinkään mies toisia naisia! Siksi naiselle on ollut korkeampia moraalisia vaatimuksia kuin miehille.
Eli miesten uskottomuus tulisi olla vähäisempää ja naisten yleisempää.
En muuten edelleenkään ymmärrä mitä tarkoitat ”seksuaalisella statuksella”?
"Itse asiassa jos tarkemmin ajattelet, niin naiset ovat niitä joiden kannattaa olla mahdollisemman monen miehen kanssa, jotta geenimuuntelua tulisi."
No itse asiassa en ymmärrä? Tietenkin näin voisi tietyllä ajattelutavalla ollakkin. Mutta evoluutiolla on sellainen piirre, että se ei toimi "loogisesti", se ei ennusta tulevaa vaan sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin. Ehkä näin on joskus jossain ollutkin, mutta se ei ole loppujen lopuksi ollut jostain syystä hyvä järjestelmä ja on karsiutunut pois.
"Siksi naiselle on ollut korkeampia moraalisia vaatimuksia kuin miehille."
Onhan naisille edelleenkin korkeampia moraalisia vaatimuksia kuin miehille. Nainen jolla on monia eri seksikumppaneita, on ... kaikki tietää mikä. Sen sijaan mies on kova Äijä. Se johtuu taas siitä, että naisten seksi on "arvokkaampaa" kuin miesten; mies vonkaa, nainen antaa. Jos esim. joku nainen lähtisi tekemään samanlaista blogia kuin Teppo M. aikoinaan pyrkiessään harrastamaan seksiä sadan naisen kanssa vuodessa (naisen tapauksessa siis miehen), niin tuskin naisesta tulisi minkäänlainen kulttihahmo. Ennemminkin jakorasia, koska kaikki tietää, että tuollainen suoritus ei naiselta vaadi juuri kauheasti ponnisteluja, ellei sitten ole joku sotanorsun ja A-K Hermusen risteytys.
"En muuten edelleenkään ymmärrä mitä tarkoitat ”seksuaalisella statuksella”? "
Paritteluhierarkista arvoa.
"Persoonallisuushäiriöissä se tarkoittaa että on joutunut kokemaan jatkuvaa emotionaalista hylkäämistä (rakkaudettomuutta) tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Tätä voi siis ilmetä kaikissa kulttuureissa. ihminen voi sairastua rakkauden puutteeseen mutta harvoin seksin puutteeseen."
Tuo siis tarkoittaa sitä, että meissä kaikissa asuu sisällä psykopaatti ja tietyt olosuhteet laukaisevat sen? Ja kaikki psykopaatit ovat vain seurausta rakkauden puutteesta?
Tutkimukset mm. osoittavat, että psykopaatit eivät tunne mitään, kun heille näytetään videoita tuskasta, tappamisesta tai kuolemasta. Heidän tunnekeskukset aivoissa eivät reagoi mitenkään, kun normaalilla ihmisellä aivojen tunnekeskus reagoi erittäin voimakkaasti ja he reagoivat myös fyysisesti, mm. verenpaine nousee. Tämä ei siis ole mitenkään myötäsyntynen ominaisuus, vaan kenellä vaan voi napsahtaa kuulassa näin pahasti, kun ei saa riittävästi rakkautta? Ihan oikeesti, rili?
"Nykyaikana terveiden narsistista käyttäytymistä pidetään suotavana. Tähän haetaan oikeutusta mm. biologia ”uskonnosta”. ”En voi mitään kun geenit pakottaa”. Todellisuudessa sellaista tilannetta ei kuitenkaan ole, vaan sitä käytetään oman huonon käytöksen selitysmallina. Samaa mallia käyttävät liikalihavat, alkoholistit ja rikolliset jne.."
Sinun mielestäsi siis esim. ylisuurella dopamiinistimulaatiolla ei ole mitään yhteyttä alkoholismiin? Sinun mielestäsi siis meidän pitäsi kiusausten edessä olla tunteettomia robotteja ja kyetä laskelmoimaan älykkäästi mikä meille on pitkällä aikavälillä edullista. Sen sijaan rakkaus ajaa kaikkien älykkyyksien ja dopamiinistimulaatioiden yli niin pitkään, kun se on rakkautta. Rakkaus siis ei ole tunne? Vai on tunne? Koska mulla alkaa olemaan se käsitys, että rakkaus on ainoa tunne, jonka edessä älykkyys saa väistyä ja sen jälkeen vain pitää älykkäästi kyetä hallitsemaan muut tunteensa, mutta rakkautta ei tarvitse hallita älykkäästi. Mä en nyt enää löydä punasta lankaa sun ajatuksista.
Sinun mielestäsi siis ei esim. ole olemassa sellaista ominaisuutta, kuin impulssikontrollin häiriö? Se on vain selitys, jota ihmiset käyttävät syödessään, juodessaan, naidessaan. Meille kaikille on siis jaetty syntymässämme tasakauhallinen annos hallita impulsseja, mutta osa vain käyttää sitä keppihevosena pahoille tavoilleen?
niin uusi käsite että kysyn jo apua muilta. Mikä on parittelu HIERARKIA?
Hierarkian paremmuus tulee siitä että energiaa ei kulu turhaan kilpailuun. Eli arvojärjestys on kaikille selvä joka vähentää kilpailua. Eli en vieläkään ymmärrä, kuinka ja kuka tuon seksuaalisen arvojärjestyksen laatii ja kuinka siitä sovitaan? Miten se näkyy vaikka ulospäin?
Evoluutio ei toimi loogisesti, todellakaan. Ihminen toimii (ainakin joskus) niin, ja entä jos ihminen onkin kääntänyt asiaa niin, että toimii nyt evoluution vastaisesti? Kuten se on toiminut kehitellessään suurkaupungit, ajoneuvot, lentokoneet, ehkäisyvälineet, lääkkeet jne.?
Olen heittänyt kehiin tuon matriarkaalisuuden kehiin siksi, että sehän takaisi juuri sen ihanteen mitä nykymiehet haluaisivat, seksisuhteita enemmän. Miksi se ei kelpaa?
Eikö Rakel Liehu ole monen miehen unelma? Nainen joka taatusti on jakanut itseään monelle, eikä ole mikään sotanorsu. Ponnisteluja – eikö seksiakti ole aikamoista voimistelua?
Huomaatko että todella miehet haluavat käyttää biologiaa keppihevosena saadakseen viettää holtittomampaa seksielämää kuin naiset.? Naisilla siihen olisi parempi ja perustellumpi oikeutus kuin miehillä?
liuta kysymyksiä.
Tiede ei edelleenkään tiedä kuinka persoonallisuushäiriöt syntyvät, selitysmalleja on useita. tähän saakka on saatu selville, että osa on perinnöllistä alttiutta, suurin osa kokemukseen perustuvaa. Se on kiistanalaista, tulevatko ns. hormonimuuttujat kokemuksen kautta vai jonkun elimistön häiriön kautta (oli muna vai kana ensin?).
Kiistatta on kyetty toteamaan että tietyt kokemukset (etenkin lapsuudessa) muuttavat ihmiset aivojen hormoni ja välittäjäaineiden tuotantoa. Tähän vaikuttavat tunteet jotka muuttavat elimistön toimintaa (stressi, pelko, virkkeettömyys, jne.) Tämä on todennettu ”susilapsien” suhteen, ja eri mielisairauksien suhteen. Eli ihan oikeasti, jos sinulla on alttius, sinä sairastut tietyissä olosuhteissa.
Näiden esim. hormonien tuotantoon vaikuttaa mm. koskettelu hellyys, sekä kokemus että olet hyväksytty. Ihminen on aika monimutkainen tässä asiassa. Kasvuiässä vaikutukset ovat voimainkampia. Näistä jää jäljet loppuelämäksi, niitä voidaan usein muuttaa, mutta se tarvitsee pitkäaikaista työtä. Psykopatiassa se ei enää auta.
Mielihyvän kokemus on hormonien aikaan saamaa. Orgasmi vapauttaa oksitosiinia, kuten imetyskin. Huumeiden vaikutus perustuu että ne jäljittelevät tätä hormonia. Samalla ne laskevat kehon omaa hormonin tuotantoa, siitä seuraa vieroitusoireita.
Häiriöiden perus on siis sekä biologinen että psykologinen – kokemusperäinen. Ne toimivat yhdessä. Tämä näkyy vaikka silloin kun masennusta hoidetaan lääkkeillä. Masennus ei helpota, elleivät myös olosuhteet muutu ja kognitio muutu.
Kasvatus on osittain impulssien ohjaamista. Ellei yksilö kykene tulemaan toimeen muiden kanssa ja ohjaamaan omaa käytöstään hän on vaikeuksissa. Me olemme oppivia eläimiä. Rakkaus on älyä vaativaa. Muiden huomioon ottaminen on älyä vaativaa. Siksi ihmisestä on tullut ”kingi” evoluutiossa. Me olemme kyenneet nousemaan osittain evoluution päälle.
Biologinen selitysmalli on tunteeton, koska se behavioristinen malli. Kaikki tulee mitata ja numeroissa. Se ei vielä anna selityksiä tarpeeksi paljon. Se ei voi vastata mm. kysymykseen miksi meidän pitää kokea että elämällä pitää olla tarkoitus? Jos emme löydä tarkoitusta, menetämme elämän halumme. Näin käy, vaikka kuinka saisimme sitä seksiäkin.
Ikävä kyllä, me olemme vastuussa tekemisestämme...
"Eli en vieläkään ymmärrä, kuinka ja kuka tuon seksuaalisen arvojärjestyksen laatii ja kuinka siitä sovitaan? Miten se näkyy vaikka ulospäin?"
Montako kertaa tämä pitää sulle selittää ja rautalangasta vääntää. Jos minut ja Teemu Selänne laitetaan samaa baariin, niin kumpiko meistä saa enemmän naisia? Selänne, joten Selänteellä on korkeampi paritteluhierarkinen arvo kuin minulla. Jos tämä väännetään rautalangasta, niin:
"Eli arvojärjestys on kaikille selvä joka vähentää kilpailua."
Se vähentää Selänteen kilpailua, koska hänen ei tarvitse kilpailla naisten suosiosta, sen sijaa minun kilpailua se lisää, koska minä joutuisin kilpailemaan naisista minua korkeamman seksuaalisen statuksen omaavan miehen kanssa. Selänne voi valita useammasta naisesta, mitä haluaa, hänellä siis on enemmän seksuaalisia resursseja, sitä vastoin minä joutuisin ehkä valkkaamaan tuossa tilanteessa parista, kolmesta, tai ottamaan sen mitä saisin, jos saisin ollenkaan.
Joten varatessaan seksuaalisia resursseja, se aiheuttaa kilpailua, tai jopa tyhjiötä hierarkian alapäässä.
Mikä tässä voi olla vaikeaa ymmärtää? Ei ole olemassa mitään seksuaalista sosialismia, että kaikki maailmassa oleva seksi jakaantuu tasan, toiset harrastaa sitä enemmän useamman kumppanin kanssa, toiset vähemmän ja vähempien kumppanien kanssa ja jotkut ei ollenkaan. Ei tää voi olla niin vaikeaa?
"Olen heittänyt kehiin tuon matriarkaalisuuden kehiin siksi, että sehän takaisi juuri sen ihanteen mitä nykymiehet haluaisivat, seksisuhteita enemmän. Miksi se ei kelpaa?
Eikö Rakel Liehu ole monen miehen unelma? Nainen joka taatusti on jakanut itseään monelle, eikä ole mikään sotanorsu."
Enkö juuri edellisessä tekstissä selittänyt tämän? Koska kukaan ei arvosta naista, joka jakaa kaikille. Kaikki miehet haluavat olla siellä seksuaalisen hierarkian yläpäässä ja varata niitä sekuaalisia resursseja itselleen. Haluaahan meistä kaikki rahaakin ja olla rikkaita. Se taas ei tarkoita sitä, että rahaa pitäisi painaa urakalla, koska silloin se menettää arvonsa.
"Ponnisteluja – eikö seksiakti ole aikamoista voimistelua?"
Saivartelu on kivaa, mutta se ei vie asioita eteenpäin.
Eli myönnät, että asiasta ei olla täysin perillä, mikä on myötäsyntyistä ja mikä kasvatuksen tulosta? Mutta silti vedit narua vähän omalle puolellesi:"että osa on perinnöllistä alttiutta, s-u-u-r-i-n osa kokemukseen perustuvaa." =D
Tietenkin kokemukset myös vaikuttavat ihmiseen. "What U see is what U R".
Missä sitten menee älykkyyden raja, jossa voidaan alkaa määrittelemään, milloin olento on vastuussa teoistaan ja milloin ei?
Apinoita on mm. erittäin hyvin tuloksin opetettu kommunikoimaan ihmisen kanssa tietyin menetelmin. Monet apinalajit kommunikoivat ilmeillään ja eleillään. Koira voi oppia jopa yli 200 sanaa. Eli jollain tasolla ne ovat älykkäitä.
Tietyille eläinlajeille on ominaista jopa fenotyypin altruismi. Tietokoneet pystyvät nykyään jopa yhteisölliseen altruismiin ilman ohjaajaa, pelkästään keskustelemalla keskenään.
Mihin siis vedetään se raja, missä pitäisi älykkyys voittaa impulssiherkkyyden? Voiko sitä jo vaatia apinoilta? Koirilta? Vai pelkästään ihmisiltä? Vai onko ihmisen älykkyys sittenkin vielä hieman sen rajan alapuolella? Pystyykö siihen vain koneet?
Miten siis määrittelet sen älykkyyden rajan, missä voidaan alkaa vaatimaan impulssien täydellistä hallintaa, niin että määritelmät altruistinen ja egoistinen menettää merkityksensä?
Toivottavasti et joudu Selänteen kanssa samaan baariin, niin et saa itsetunto-ongelmia. Onneksi tunnut olevan sentään Selänteestä seuraava alfa-uros, sillä minulle kävi aikoinaan kun vielä nuorempana kävin ravintoloissa, että en saanut monella kertaa naista ollenkaan! Ei auttanut vaikka miten kampasin hiukseni ja pukeuduin siististi ja käyttäydyin hyvin. (Eikä Selänne ollut edes paikalla, ehkä sinä olit.)
Ei todellakaan kaikki miehet halua olla "seksuaalisen hierarkian" yläpäässä. Tässä kohtaa saat laittaa teoriaasi KAIKKI -1. Keskityn kyllä mieluummin luomaan kunnollisen lämpimän suhteen yhden naisen kanssa. En ole kyllä tumma ja komea, enkä siis siellä hierarkian yläpäässä. Kun joudun olemaan enemmänkin ulkonäöllisten ominaisuuksieni kanssa siellä "tyhjiö" puolella, niin ehkä se voisi selittää käyttäytymiseni. Minun on kai pakko keskittyä tähän "säälisuhteeseen" tai elää yksin. (Jos vaimoni nyt lukisi tämän, olisin varmaan aika lähellä sitä...)
Se on kyllä totta, että useat naiset kiinnittävät huomionsa yhteen mieheen ja taistelevat sitten hänen huomiostaan. Kieltämättä olen ollut kateellinen komeimmille miehille kun katsoo miten helppoa heillä on. Tosin riippuu varmaan luonteesta onko loppujen lopuksi niin kamalan mukavaa päästä makaamaan usean naisen kanssa, kun kaikki on vain kuitenkin seksiä, eikä mitään syvempää tunnesidettä välttämättä synny. Kyllä rakkaus ja välittäminen on niin arvokkaita asioita, että mieluummin otan sen kuin edellä mainitun.
Mietitäämpä vaikka Casanovaa. Tuskin hänen vanhuus oli niin ruusuista. Nuorena hän sai paljon naisten huomiota, tottui varmasti siihen. Vanhana naisten huomion saaminen olikin jo vaikeampaa ja hän oli siitä katkera.
tarkoittaa sitä kuka nuorista miehistä saa eniten baarissa seksiä : )
Ehkä se on aika kulttuurisidonnainen ilmiö, kun nämä julkimot ovat aika tuoretta tavaraa ihmiskunnan historiassa.
Näinhän se on että nuoret miehet ovat aina joutuneet etsimään sitä kumppania enemmän tai vähemmän aikaa. Ennen se ei ollut mikään ongelma, sillä paikka yhteisössä saatiin taitojen ominaisuuksien kautta, ei sen hmm.. käytöllä. Kait tuo seksikeskeisyys vain kertoo sitä, että ihmisillä on kaikki fyysisesti jo liiankin hyvin, aikaa turhuuteen on ja arvot ovat kertakäyttötavaraa, joten elämän sisältö on seksi.
Kun puhutaan vähän syvemmästä ihmissuhteesta, niin taitaa tuo sinun ”pariutumisesi” kriteerit taitavat olla toiset.
Kun olen näin empiirisesti tarkkaillut ihmisten käytöstä ravintolassa useamman vuoden, niin olen todennut seuraavaa.
Mies joka vetää puoleensa naisia, ei välttämättä ole mikään komistus. Hän on todennäköisesti mies, joka tunnetaan (esim. lähiön kingi), on varattu (seurustelee/aviossa) ja tarjoilee aktiivisesti itseään. Toinen ilmiö on uusi, aiemmin kulmilla tuntematon tyyppi, josta käydään ottamassa selvää kuka hän on.
Mies joka on nuoruudessa pyöritellyt naisia, jää usein yksin keski-iässä, eli flaksi loppuu. Ketään ei kiinnosta muodostaa vakavampaa parisuhdetta hänen kanssaan. Hän on saattanut olla aviossa jonkun vuoden ja ehkä 1 – 2 lasta, ja muija on hänet hylännyt uskottomuuden takia. Näitä sitten kuule riittää – että se siitä huipusta.
Kilpailu on siis pelkkää ajanhukkaa ja täyttää sisäistä henkistä tyhjiötä koska yhteisössä ei ole mitään paikkaa. eikö kannattaisi kilpailla vähän jostain muusta, jos nyt sitten täytyy ylipäätään kilpailla? Kaikilla tosin eivät sosiaaliset taidot ole kehittyneet, tai henkinen kehitys on jäänyt sille tasolle, että osaisivat elää rakkaudellisessa yhteydessä toiseen ihmiseen.
Mies joka vetää puoleensa naisia, mutta on kriittinen (ei siis harrasta seksiä kaikkien kanssa), löytää itselleen myös paremman kumppanin. Näillä miehillä on varaa myös uskollisuuteen.
Erityisen paljon pääsevät sellaiset miehet lisääntymään jotka ovat joko uskovaisia tai muutoin elämänkatsomukseltaan vakaita. Eivät siis ole edes tyrkyllä siellä baareissa naisten käytettäväksi.
Eikö Rakel ole seksuaalisen hierarkian huipulla? Hänet ottaisi jokainen mies, jos pystyisi. Kyse on että hän on liian huipulla ihan joka pojalle. Eli kaltaisesi nuoret miehet haluavat saada kaikilta naisilta paljon seksiä ja sitten halveksia heitä ja saamaansa …
"Toivottavasti et joudu Selänteen kanssa samaan baariin, niin et saa itsetunto-ongelmia."
Ei minulle tule itsetunto-ongelmia sen vuoksi, että joku nauttii korkeampaa seksuaalista statusta kuin minä.
"Onneksi tunnut olevan sentään Selänteestä seuraava alfa-uros"
Missä olen niin väittänyt? Siinä, että väänsin rautalangasta tuon termin? Joskus asioita pitää kärjistää. Mutta kiitos kysymästä kuitenkin, on minulla naisia aina riittänyt.
"Kieltämättä olen ollut kateellinen komeimmille miehille kun katsoo miten helppoa heillä on."
Naisten kiinnostus ja komeus on kyllä kaukana toisistaan. En itse ainakaan miellä esim. Flavio Briatorea mitenkään komeaksi, mutta silti hän on ollut sängyssä useiden huippumallien kanssa.
Mutta muuten kyllä tekstisi oli kiva lukea, ja kiva että joillakin tässä kylmässä maailmassa vielä on arvot kohdallaan!
Ikärasismia ihan selvästi
Tää menee kyllä jo ikärasismin puolelle:
----------------------------------------------------
Vaihdevuosissa olevat naiset saattavat haluta seksielämän loppumista,
mutta kuitenkin muutosta syntyy pikkuhiljaa ja iäkkäät ihmiset tarvitsevat yhä
harvemmin seksiä mutta läheisyyden tarve ja ihokosketuksen tarve säilyy.
T. Nelikymppinen
Tiedän parsikuntia joissa seksiä on jopa 70 vuotiaina jopa kaksi tai kome kertaa viikossa, ei ne naisenkaan halut mihinkään iän myötä katoa. Vain muuten ns. haluttomat voivat olla ilman
Olin vajaa 10 vuotta kun kuukautiskiertoni alkoi.
Menetin neitsyyteni ollessani yli 20 vuotias.
Menkat loppuivat ollessani 34 vuotias.
Seksuaalinen halu/tarve loppui 59-60 vuoden iässä.
Keskivertoja ei ole mikään, mutta..
Esimerkiksi hormoni toiminta oli säännöllistä ja vakaata 10-20 vuotianakin, en vaan harrastanut seksiä urosten kanssa monesta syystä: raskaudenpelko, tautien pelko, ei sopivaa kumppania, ei kykyä itse elättää itseään ja mahdollista lasta siis vastuun otto.
Merkille panin hormoni toiminta oli ikävuosina 40-59 vilkkainta keväästä kesään.
Mielestäni ihminen on seksuaalisuudessaan erilainen kuin eläin. Voimakkain on ilon ja nautinnon halu, ihan molemmilla sukupuolilla. Tämä tulee ihan ihmisen hormonitoiminnasta eläimillä on karta tai muutama vuodessa kun kiinnostus herää, se on kiima-aika.
Nainen kantaa vastuun lisääntymisestä ja taloudesta, koska mies ei sitä tee.
häikkiä linjalla..
Niin olen sitä mieltä että jokaisella on hormoni toiminnan säätelemä tarve/kyky aktiin.
Itselläni oli normaalia tuolla iässä 10-20 v. 1-2 kertaa viikossa 1-3 kertaa varviin.
Menkkojen jäätyä ikä 40-59 kevät kesä 2-3 kertaa viikossa
syksyllä ja talvella riitti 3-4 kertaa kuukaudessa.
Halu ja tarve muuttuvat monesta eri syystä, mutta eivät kumppanin puutteesta tai sopimattomasta partnerista.
Että silleen.
"Eli hierarkia...tarkoittaa sitä kuka nuorista miehistä saa eniten baarissa seksiä : )"
P-A-R-I-T-T-E-L-U-hierarkia. Paritteluhierarkia.
"Ehkä se on aika kulttuurisidonnainen ilmiö, kun nämä julkimot ovat aika tuoretta tavaraa ihmiskunnan historiassa."
Kyseessä oli nyt vain esimerkki. Eiköhän läpi ihmisen historian ole ollut niitä, jotka parittelee enemmän ja jotka vähemmän. Käsittääkseni se on yksi evoluution toimintaperiaatteista, että se jolla on vahvoja ominaisuuksia, parittelee enemmän?
"Kun puhutaan vähän syvemmästä ihmissuhteesta, niin taitaa tuo sinun ”pariutumisesi” kriteerit taitavat olla toiset. "
Millä tavalla? Se jolla on statusta, valkkaa, se jolla ei ole, tyytyy. En ymmärrä logiikkaasi tässäkään.
"...paikka yhteisössä saatiin taitojen ominaisuuksien kautta, ei sen hmm.. käytöllä. Kait tuo seksikeskeisyys vain kertoo sitä, että ihmisillä on kaikki fyysisesti jo liiankin hyvin, aikaa turhuuteen on ja arvot ovat kertakäyttötavaraa, joten elämän sisältö on seksi."
Miten se eroaa nykyisestä ajasta? Ne joilla on tiettyjä ominaisuuksia ja taitoja sijoittuu tietylle paikalle yhteisössä. Selänne osaa pelata kiekkoa, sillä on tietty paikka tietyssä yhteisössä. Muurari osaa muurata, sillä on tietty paikka tietyssä yhteisössä.
En jaksa alkaa selittämään uudelleen, mutta elämä on aina ollut seksikeskeistä. Aina on puhuttu siitä, kuinka seksi on pahaa, paholaisen keksimää, saastuttaa mielen... sitä on pyritty rajoittamaan milloin milläkin keinoilla, mutta aina, toistuvasti se on epäonnistunut. Mulla on olo, että joudun toistamaan itsenäni.
"Kun olen näin empiirisesti tarkkaillut ihmisten käytöstä ravintolassa useamman vuoden, niin olen todennut seuraavaa."
Monet ovat myös nähneet ufoja, Jumalan, paholaisen, loch nessin hirviön, menninkäisiä... ja ovat empiirisesti täysin vakuuttuneita siitä, että heidän kokemuksensa ovat täysin tosia ja ovat vakuuttuneita siitä, että näkemänsä olennot ovat todellisia. Joten tästä eteenpäin tämä keskustelu olisi enemmänkin kuolleen hevosen hakkaamista, kuin jotenkin psykologisesti antoisaa.
http://likethedew.com/img/beating-a-dead-horse.gif
keksinyt mielestäsi oivan teorian ja olet nyt huumaantunut siitä. Olet sen lumoissa ja haluat selittää kaiken sillä, aika tavallista vasta uskoon tulleella. Se tarkoittaa, ettet ihan vielä pysty kriittiseen keskusteluun eli kyseenalaistamaan omia näkemyksiäsi.
Käytät paljon käsitteitä joita et kykene perustelemaan ja hoet niitä toistamiseen.
” Monet ovat myös nähneet ufoja, Jumalan, paholaisen, loch nessin hirviön, menninkäisiä... ja ovat empiirisesti täysin vakuuttuneita siitä, että heidän kokemuksensa ovat täysin tosia ja ovat vakuuttuneita siitä, että näkemänsä olennot ovat todellisia.”
Teoriasi perusta lienee tämä kuuluisa ”Laasosen teoria”, jonka hän muodosti talouselämän käsitteistä ja liitti ne pääkaupungin yökerhoissa tehtyihin havaintoihin ihmisten seksuaalisesta käyttäytymisestä. Sekaan hän sotki etologiaa ja antropologiaa.
Yhtälailla minäkin voisin vääntää gradun omasta väittämästäni keräilemällä perusteita sopivista tieteistä. Molemmat siis yhtä totta.
Oli sitten vaikka paritteluhierarkia, ihan se ja sama. Juu, olen siitä ikävä ihminen että peilaan teorioita ihan elävään elämään. Niin kauan kun sieltä ei löydy (havaintoja, tutkimustuloksia jne,) todisteita, kyseenalaistan sen.
Olen ilmeisesti ollut parisuhteissa tällaisten ”hierarkiassa” aikas huipulla olevien kanssa. Jos naisten määrällä mitataan. Yksi niistä oli erittäin hyvä isänä, toinen kai sitten seksuaalisesti. Se että he valitsivat minut muiden joukosta, ei ehkä johtunut seksistä. En ole sen tyypin nainen. Tai se että minä valitsin heidät, vain yksi on valittu seksin takia, mutta muut ihan muilla kriteereillä.
Ilmeisesti mies alenee ”parittelu hierarkiassa” kun hän on uskollinen? Erittäin alhaisella tasolla ollaan, jos mies ei ole paneskellut kuin vaimoaan. Hänhän on joutunut tyytymään häneen. Eikä sillä ole merkitystä vaikka hänellä onkin 7 lasta. Ja alimmalla tasolla on mies joka ei ole saanut naista, joten voi Paavi parkaa.
Paritteluhierarkian taitaa määritellä miehet. Jos miehelle on noloa joutua ”tyytymään” yhteen tai pariin (joskin todella rakkaaseen) naiseen, niin muitten miesten silmissä hän on nössö. Heti kun hän alkaa kaataa enemmän naisia, hän on arvostettu ja hän nousee hierarkiassa.
Naiset puolestaan etsivät miestä josta saisi kilpailla. He testaavat oman ”arvonsa” näin muiden naisten keskuudessa. Naisten välinen sota on joskus jopa veristä. Se muija on kuningatar, joka lopulta saa (edes hetkeksi, eli muutamaksi vuodeksi) tuon herkkupalan. Muut naiset kadehtivat häntä siihen saakka kunnes tuo herkkupala hylkää naisen, (Tosielämässä se kulkee niin, että nainen hylkää miehen.) ja etsii uutta jotta säilyttäisi asemansa.
Se nainen joka löytää miehen jota todella rakastaa, hän on alimmalla tasolla, mikäli tuon miehen kimpussa ei ole muita naisia. Hän joutuu siis tyytymään vain rakkaaseen mieheen.
Kaikki kulttuurimme, tieteet, taiteet, uskonnot, jne. ovat olemassa vain seksin takia? Kun syöt aamupalan, pukeudut ja kuljet autolla teitä myöten johonkin työpaikkaan, ne tapahtuvat vain seksin takia? Kun maksat laskuja, halaat lastasi, hoidat vanhusta tai kävelytät koiraa, teet sen vain seksi takia?
Kun istut siinä kirjoittamassa koneellasi (jonka olet hankkinut seksin takia) miettien mitä kirjoitat teet sen vain seksin takia?
No, seksittelehän sinä ...
Alemman tason uroksena olen kuolla nauruun. Edellisen kirjoittajan paritteluteorian saattaisi niellä nuori mies, joka etsii ravintolasta sitä mahdollisimman "tasokasta" naista tai mahdollisimman paljon seksikokemuksia. Siis paljonka sitä ikää ja elämänkokemusta olikaan teorian isällä?
Varmaan liittyy siihen, kuinka paljon on ylipäätään tarvinnut seksiä elämässään.
Itseni on vaikea kuvitella, että se loppuisi omalta osaltani 10 vuoden päästä, koska se on itselleni perustarve.
Joillakin seksi loppuu jo kolmikymppisenä, kun lapset on tehty. Tuskin ne vaihdevuodet siihen parannusta tekee.
Oma äitinikin tarvitsee vieläkin seksiä, vaikka vaihdevuosista onkin jo aikaa "hieman". Olen tainnut saada samat geenit.
"keksinyt mielestäsi oivan teorian ja olet nyt huumaantunut siitä. Olet sen lumoissa ja haluat selittää kaiken sillä, aika tavallista vasta uskoon tulleella. Se tarkoittaa, ettet ihan vielä pysty kriittiseen keskusteluun eli kyseenalaistamaan omia näkemyksiäsi."
No vähän kuin sinä, kun väität, että ihminen ei ole ihminen, vaan "älykäs" olento, jonka on määrä kyetä hallitsemaan kaikkia luonnollisia impulsseja ja pystyä tekemään jonkinlainen laskelma kaikkien tekojen haitta/hyöty -suhteesta. Enemmänkin robotti, kuin inhimillinen tunteva olento, jolla on haluja ja impulsseja. Oletko sinä jossain vaiheessa tarkastellut tätä näkemystäsi keskustelumme aikana kriittisesti?
Mistään laasosesta en ole kuullutkaan. Saatikka mistään hänen teorioistaan.
"Yhtälailla minäkin voisin vääntää gradun omasta väittämästäni keräilemällä perusteita sopivista tieteistä."
En tiedä sinun graduistasi, mutta ainakin perustelit väittämäsi sen mukaan mitä sinä olet nähnyt baareissa ja yökerhoissa.
"Ilmeisesti mies alenee ”parittelu hierarkiassa” kun hän on uskollinen? Erittäin alhaisella tasolla ollaan, jos mies ei ole paneskellut kuin vaimoaan. Hänhän on joutunut tyytymään häneen. Eikä sillä ole merkitystä vaikka hänellä onkin 7 lasta. Ja alimmalla tasolla on mies joka ei ole saanut naista, joten voi Paavi parkaa."
En tiedä, ymmärrätkö asian tahallaan väärin, vai ymmärrätkö sen oikeasti väärin. Mutta sama se. Ei mies alene paritteluhierarkiassa, jos on uskollinen omalle vaimolle, tai ei ole elämänsä aikana kuin yhden naisen kanssa.
Paavi itse asiassa on tästä hyvä esimerkki. Todennäköisesti hän olisi hyvinkin korkealla paritteluhierarkiassa, mutta hän vain ei käytä niitä resursseja hyväkseen. Ei se alenna silti hänen arvoaan hierarkiassa.
"Se nainen joka löytää miehen jota todella rakastaa, hän on alimmalla tasolla, mikäli tuon miehen kimpussa ei ole muita naisia. Hän joutuu siis tyytymään vain rakkaaseen mieheen."
Ei se välttämättä tee onnelliseksi, että olet paritteluhierarkiassa korkealla. En käsittääkseni ole sitä väittänyt missään vaiheessa, tai jos tällainen virhe on pääsyt käymään, niin voinet lienee osoittaa missä olen sen tehnyt? Paritteluhierarkisella asemalla ja onnellisuudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Tai ehkä sen verran, että korkeaa paritteuhierarkiaa nauttiva ihminen ei välttämättä ole niin onnellinen kuin alempaa paritteuhierarkista asemaa nauttiva. Usein korkeaa statusta nauttivat ihmiset ovat kykenemättömiä pitkäaikaisiin suhteisiin tai uskollisuuteen. Joten melkein väittäisin, että ihmiset jotka eivät ole niin korkealla paritteluhierarkiassa nauttivat jopa paremmista parisuhteista, kuin korkeammalla olevat.
"Kaikki kulttuurimme, tieteet, taiteet, uskonnot, jne. ovat olemassa vain seksin takia? Kun syöt aamupalan, pukeudut ja kuljet autolla teitä myöten johonkin työpaikkaan, ne tapahtuvat vain seksin takia? Kun maksat laskuja, halaat lastasi, hoidat vanhusta tai kävelytät koiraa, teet sen vain seksi takia?"
Ihmisellä on muitakin viettejä kuin seksi, mutta myös seksi ohjaa ihmistä paljon jopa arkipäiväisissä valinnoissa. Olenko jossain väittänyt, että ihmistä ohjaa pelkästään seksuaaliset vietit?
"Kun istut siinä kirjoittamassa koneellasi (jonka olet hankkinut seksin takia) miettien mitä kirjoitat teet sen vain seksin takia?
No, seksittelehän sinä ..."
Kiva, että herätän tunteita sinussa jopa siinä määrin, että pyrit jo toisen kerran viemään tätä keskustelua henkilökohtaiselle tasolle. =))
Kiva että sulla on hauskaa ja uskallat liittyä keskusteluun huutelemalla vähän niin kuin toisen olan takaa. Harmi vaan, että maailma on täynnä kaltaisiasi ihmisiä, jotka uskaltaa toisten selän takaa huutaa "NIIN".
Oliko sulla jotain rakentavaa asiaa tähän keskusteluun vai päätitkö vain hakata kuollutta hevosta?
olen tämän keskustelun aloittaja. Provosoin tietysti ihan olan takaa! Jos nyt loukkaannuit kommenteistani niin uskallan sanoa: "anteeksi". En halua loukata henkilökohtaisesti, mutta teoriasi on ontuva, toki mielenkiintoinen. Siksi olisi kiva tietää sen taustoista ja lähtökohdista.
Muuten näiden palstojen keskusteluissa on syytä varautua, että turpaan tulee välillä henkisesti ihan kunnolla...
loukata. Se oli vain vitsi – ehkä sitten huono.
Sinulla on vain niin tekninen käsitys ihmisestä, oma ihmiskuvani on toisenlainen. Kyllä, meissä on osa eläintä ja osa ihmistä. Ihmisellä on tietoisuus ja vapaa tahto, jota eläimillä ei samankaltaisesti ole. Tämän takia meillä on kyky oppia ja ymmärtää, ymmärrämme oman käyttämisemme seuraukset. Ne tarkoittavat siis sellaista älykkyyttä, jota eläimillä ei ole. On väitetty ettei edes kivikautinen ihminen ollut niin ”eläin” kuin tähän saakka olemme uskoneet. Ei sivilisaatiota tai edes kulttuureja olisi syntynyt ilman noita ominaisuuksia.
Jokainen teoria joka lähtee vain yhdestä selityksestä, ontuu. Ne eivät vain kykene selittämään kylliksi kaikkea. Valta on suurempi asia hierarkiassa kuin seksi. Valta on sitä että voi vaikuttaa muihin, ohjata muiden toimintaa. Riippuen tieteestä, eli selitätkö sen biologisen mallin vai humanistisen mallin mukaan, mekanismit selitään eri tavoin. Minä katson että seksi on yksi (monien muiden joukossa) sosiaalisen käyttäytymisen muoto.
Joudumme elämään oman epätäydellisyytemme kanssa ja sietämään sitä eläintä itsessämme. Kyllä biologia ja evoluutio vaikuttavat elämäämme mutta eivät ehkä niin yksioikoisesti kuin halutaan uskoa. Siitä on vain tehty oman itsekkyyden keppihevonen, jolla oikeutetaan oma vastuuttomuus.
Ihmisen seksuaalista käyttäytymistä ei vain voi johtaa suoraan eläinten käyttäytymisestä.
Paritteluhierarkian käsite on tullut eläintieteestä. Siinä vain täytyy ottaa huomioon myös ne erityispiirteen, joka lajilla on. Ihmisen erityspiirteet ovat että ”laumakäyttäytymistä” ei ole tavattu muilla. Lähin on bonobot, joita ei vielä tunneta kovin hyvin.
Siksi ei voida väittää seksin ohjaavan niin paljoa, vaan alla on muut ihmisen erityiset tarpeet. Jos vähän aikaa mietit mikä on se vähin tarpeellinen määrä yhdyntöjä, joilla selviämme lajina hengissä, niin huomaat että naimme yksikertaisesti aivan liikaa. Eikä edes tarvita niitä siemenlinkoja geenimuuntelun takia. Meille seksi on paljon muuta kuin lisääntymistä, enin osa on sitä muuta.
Onnellisuus on tunne. Rakkaus on tunne. Ne ovat meille tärkeitä, ei niinkään se seksi.
PS tutustu tuohon Laasosen teoriaan!
No sen myönnän, että minulla on hyvin tekninen käsitys ihmisestä ja ihmisen mielestä. Toki meille on annetty äly ja oppimiskyky, mutta silti minun mielestä niihin ei voi silti tukeutua liikaa. Ihminen toimii silti pitkälti vaistojensa varassa.
Ja käsittääkseni eläimetkin pystyy arvioimaan tekojensa seurauksia, koska muuten esim. koiran kouluttaminen olisi täysin mahdotonta. Ja esim. apinat osaavat valehdella tarpeen vaatiessa. Ihmiset juovat viinaa, ajavat itsensä talousahdinkoon ostaessaan uusia autoja, pettävät kumppaneitaan joutuvat vankilaan tappaessaan muita ihmisiä... Mielestäni älykkyyttä ja kykyä hahmottaa omien tekojen seurauksia ei voida taas pitää keppihevosena sille, että ihmisten pitäisi olla robotteja ilman vaistoja ja tunteita.
En sitten ole yhtään varma, haluaisinko edes kuulla mielipidettäsi siitä, mitä ihmisille, jotka esim. ovat lihavia, alkoholisteja, pettävät kumppaniaan tms. pitäisi tehdä. Kenties likvitoida, koska he eivät voi olla olosuhteiden uhreja, vaan kyvyttömiä ajattelemaan tekojensa seurauksia ja kenties siksi ovat jotenkin lähempänä oikeastaan eläimiä, kuin ihmistä tai eivät sen vuoksi kuulu nauttia yhtäläistä ihmisarvoa muiden ihmisten kanssa...? Tuo ajatusmalli vie mielestäni enemmän vain siihen suuntaan, että esim. alkoholistit ovat enemmänkin vain inhimillisyyden kuonaa, kuin "ajattelevia ihmisiä." Ja vaikka syytätkin minua ihmisolennon teknisestä käsittelystä, niin omasta mielestäni minun ajatusmallini on kuitenkin inhimillisempi kuin sinun. Eli oppimiskykyä ja kykyä tarkastella omien tekojensa seurauksia ei saisi missään tapauksessa käyttää keppihevosena sille, että aletaan pitää joitakin ihmisiä vähempää ihmisarvoa nauttivina sen takia, että he esim. juovat viinaa tai syövät rasvaista ruokaa. Vaikka valitettavasti maailma menee kohti sitä.
"Paritteluhierarkian käsite on tullut eläintieteestä."
Mielestäni ihminen on vain eläin jolla on korkeampi käsitys itsestään, kuin muilla eläimillä. Et silti kykene ampumaan täysin alas sitä, että paritteluhierarkia käsite toimii myös ihmisellä. Joillakin vain on ominaisuuksia, joiden avulla heidän on helpompi saada seksiä kuin muiden. Jotkut ovat kauniimpia, jotkut ovat rikkaampia... Edelleen perustelen paritteluhierarkia -termin olevan täysin käyttökelpoinen myös ihmisille, koska maailmassa seksin ja seksikumppanien määrä ei mene tasan.
"...joilla selviämme lajina hengissä, niin huomaat että naimme yksikertaisesti aivan liikaa. Eikä edes tarvita niitä siemenlinkoja geenimuuntelun takia. Meille seksi on paljon muuta kuin lisääntymistä, enin osa on sitä muuta."
Olemme seksuaalisesti ylikehittyneitä ajatellen nykyistä aikaa. Mutta, entäs jos otetaan esim. tällainen äärimmäinen skenaario, että syntyy maailmanlaajuinen pandemia, joka tuhoaa 75% populaatiosta. Se minimimäärä, mitä me nyt tarvitsemme seksiä, olisiko se tarpeeksi suuri määrä pitämään ihmislajin jatkumoa yllä tuollaisessa tapauksessa?
Ja ehkä se yliseksuaalisuus, siemenlingot ja jakorasiat esi-isissämme on ollut yksi syy siihen, miksi ylipäätään olemme kyenneet kehittymään näinkin älykkäiksi olennoiksi. Jos olisimme harrastaneet vain minimimäärän seksiä, millä olisimme lajina säilyneet hengissä, niin kävisimmekö tätä keskustelua äärettömän monimutkaisten elektronisten laitteiden välityksellä, vai kenties hakkaisimme vuorotellen mielipiteitämme kiviluolan seinään?
"Onnellisuus on tunne. Rakkaus on tunne. Ne ovat meille tärkeitä, ei niinkään se seksi."
Mutta myös kateus, viha, inho ovat tunteita. Myös halu on tunne. Rakkaus on inhimillistä, onnellisuus on inhimillistä, viha on inhimillistä, kuten myös halut ovat inhimillisiä. Jos niitä ohjataan täysin "kyvyllä hahmottaa tekojensa seurakset" -ominaisuudella, olisimme robotteja, emmekä inhimillisiä.
Olisi helpompi kommentoida asiaa, kun esittäisit, missä kohtaa teoriani on ontuva, etkä vain sanoisi että se on ontuva.
Olen kyllä valmis siihen, että saan nettikeskustelussa turpaan oikeen kunnolla, kun vain nyt näytettäisiin se kohta, missä olen saanut turpaan oikeen kunnolla, eikä vain huudettaisi "OWNED".
Anna minulle nyt edes mahdollisuus puolustautua tai myöntää saaneeni turpaan oikeen kunnolla, että missä kohtin näin on käynyt?
Eivätkö juuri vaistotoiminnat ole robottina toimimista? Eli vaistot toimivat refleksiivisesti, ilman että niitä voi kunnolla ohjata?
Esimerkkinä pakene tai taistele vaisto. Me elämme monimutkaistuneessa tilanteessa vaistojen kannalta (”tavallaan epäluonnollisessa maailmassa”). Tämä vaistotoiminta häiriintyy ja ilmenee mm. paniikkihäiriöinä, impulssikontrolli häiriöinä (kuten aggressiivisuus). Kykenemme kuitenkin ”tervehtymään” tästä muuttamalla aivojen kemiaa lääkkeillä, ja oppimalla pois tuosta käyttäytymisestä (kognitiivinen terapia).
Tunteet taas ovat monitasoisia, ja suurin osa niistä on ajattelun (eli älyn) tuotoksia. (Osa on tietysti ns. perustuneita, fyysisiä että vaistonvaraisia.) Kuten suurin osa seksuaalisuudestamme on ajattelun aikaan saamaa. Me ohjailemme ajattelullamme tunteita ja voimme tarvittaessa joko lieventää niitä tai vahvistaa.
Minimimäärä seksiä tarkoittaa sitä määrää, että syntyvyys ei alene. Ei siis seksiä huvin vuoksi. Todennäköisyys naisen raskauteen on n. 5 -10 yhdytäkertaa kaksi päivää ennen ja 7 päivää ovulaatiosta. Turhia yhdyntöjä ovat kuukautisten aika, raskauden ja imetyksen aika, sekä menopaussin jälkeiset yhdynnät. Samoin jos sairauden (väliaikainen tai hedelmättömyys) tai ravinnon huonouden takia ei ovulaatiota tapahdu. Erityisen hyödyttömiä yhdynnät ovat kun käytetään raskauden ehkäisyä.
Mitä pitäisi tehdä, ellei ihminen ole täydellinen? Ei mitään, sillä humanistina annan ihmisarvon kaikille. Ihminen ei ole täydellinen, vaikka me mielellämme niin ajattelemme. Olemme vajavaisia, erehtyväisiä ja välillä todella hukassa itsemme kanssa. Rakkaus on sitä että yritämme tukea toinen toistamme ja kasvaa yhdessä.
Koska en ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi onnellinen, tyytyväinen ja tasapainoinen harrastaessaan promiskuiteettia, en siis tue sellaista käytöstä. Heti kun todisteet puhuvat päinvastaista, olen valmis tarkastamaan näkökantaani.
"Eivätkö juuri vaistotoiminnat ole robottina toimimista? Eli vaistot toimivat refleksiivisesti, ilman että niitä voi kunnolla ohjata?"
No eikös tunteet ole samanlaisia? Esim. sinun toistama rakkauden tunne? Käsittääkseni se ei kyllä millään tasolla toimi järkevästi. Ellei sitten kyseessä ole puhtaasti omia etuja vaaliva suhde (esim. rikas mies josta nainen hyötyy taloudellisesti), mutta tällöin ei kai voida puhua enää rakkaus-suhteesta. Ei kai ihminen voi pakottaa rakastumaan kehenkään, vaikka olisi miten täydellinen komea/kaunis, rikas, suosittu, what ever -ominaisuuksia omaava mies tai nainen, niin jos se ei sytytä, niin ei sitä järjen valolla kai rakkauden kipinää sytytetä. Ja toisin päin, jos on miten törppö, tyhmä, hankala, epäsosiaalinen yksilö, niin jos siinä joku vetää, niin se vain vetää. Näitä tarinoitahan nämä nettipalstat nimenomaan on tulvillaan.
Esim. tutkimusten mukaan naiset, jotka eroavat väkivaltaisesta suhteesta, joutuvat poikkeuksellisen usein uudessa suhteessaan väkivaltaiseen suhteeseen. Eli agressiivisissa miehissä on jokin ominaisuus, jota tietyt naiset arvostavat parinvalinnassaan. Miten usein nuo suhteet päättyvät ns. ensimmäiseen lyöntiin? Käy lukemassa parisuhdeväkivalta -palstalta. Järkikö se ohjailee niitä?
Toistuvasti linnassa istuvat miehet saavat ihailijapostia tuntemattomilta naisilta. Järki vai tunteetko käskee tekemään tuon?
"Tunteet taas ovat monitasoisia, ja suurin osa niistä on ajattelun (eli älyn) tuotoksia. (Osa on tietysti ns. perustuneita, fyysisiä että vaistonvaraisia.) Kuten suurin osa seksuaalisuudestamme on ajattelun aikaan saamaa. Me ohjailemme ajattelullamme tunteita ja voimme tarvittaessa joko lieventää niitä tai vahvistaa."
Tässä kohtaa ajatuksemme on pahassa ristiriidassa. Vaikkakin myönnän, että tunteita voi tietyllä tasolla ohjailla, mutta toisilla on paremmat edellytykset siihen kuin toisilla.
Minun näkemykseni asiasta on se, että ajattelumme on tunteiden aikaansaamaa. Myös seksuaalisuus. En usko, että esim. markkinoinnissa kannattaa käyttää kauniita naisia siksi, että miehistä on järkevää ostaa tuotteita, joita mainostaa kaunis nainen. Väitän vahvasti sen liittyvän enemmänkin seksuaaliseen viettiin, kuin järkeen. En usko, että korkokenkien käyttäminen on järkevää kenestäkään, uskon sen liittyvän enemmänkin seksuaaliseen viettiin.
Viettimme ohjailee ajatuksiamme.
"Koska en ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi onnellinen, tyytyväinen ja tasapainoinen harrastaessaan promiskuiteettia, en siis tue sellaista käytöstä. Heti kun todisteet puhuvat päinvastaista, olen valmis tarkastamaan näkökantaani."
Toistan taas itseäni. En ole missään kohtaa käsittääkseni näin väittänyt? Päin vastoin, väitin edellä että korkean seksuaalisen statuksen omaavat yksilöt ovat ehkä jopa todennäköisemmin niitä, jotka ovat kykenemättömämpiä kestäviin parisuhteisiin tai uskollisuuteen, kuin alemman statuksen omaavat. En ole missään vaiheessa väittänyt, että korkea asema seksuaalisessa hierarkiassa tekisi jotenkin onnellisemmaksi. Olen vain väittänyt, että toisille ihmisille promiskuiteetin harjoittaminen on helpompaa kuin toisille, koska joillakin vain yksinkertaisesti on ominaisuuksia, joiden avulla on helpompi harjoittaa promiskuiteettia.
kuin nostaa nöyrästi hattua! Vähän kun ravistelee niin jo alkaa tulla kunnollista palautetta ja ihan selvästi pohdittua asiaa. Kiitos!
Sen verran kuitenkin hämmennän vielä, että:
ONKO PETTÄMINEN SAIRAUS?
Alkoholistihan saattaa haluta lopettaa juomisen ja olla kuin "normaali" ihminen, jota viinanhimo ei veisi. Mutta alkoholisti ei pysty lopettamaan. Voiko naimisissa olevaa naista/miestä viedä vieraisiin samankaltainen himo? Jos ei nyt halu pettämiseen, mutta halu seksiin. Siis jonkinlainen addiktiivisuus vaikkapa. Ja vaikka tällainen henkilö haluaisikin rakentaa kunnollisen ihmissuhteen puolisonsa kanssa, hän ei vain pysty siihen himonsa takia.
Tunsin yhden miehen, joka ei muuta tehnytkään kuin puhui naimisesta. Hän kai kuvitteli, että se oli jonkinlainen miehisyyden mitta. Ne jotka eivät jaksaneet kuunnella hänen jorinoitaan olivat hänen mielestä homoja tai eunukkeja. Hän eli tämän siementenkylvöteorian mukaisesti ja vaikka hänestä nopeasti näkikin mitä hän on niin siitä huolimatta osa naisista lankesi hänen ansaansa. Mukaanlukien hänen vaimonsa. Kai hän oli hyvä selittämään, ainakin työnsä hän teki etupäässä selittelemällä asiat parhain päin.
Jos pettäminen luokiteltaisiin sairaudeksi niin maailma hukkuisi
tähän sairauteen .
Ystävä pettää toisen luottamuksen ?
Työnantaja pettää alaistensa luottamuksen.
Alainen ja työntekijä saattavat huijata työyhteisöä kavaltamalla.
Lupaaminen ja valehtelu on aika yleinen piirre meissä ihmisissä.
Luvataan olla paikalla tiettyyn aikaan,saavutaankin myöhässä.
Meissä ihmisissä ilmenee monen moista rikettä varsinkin kun kysessä
on oman edun tavoittelu .
Pettäminen on sairaus jos yhteisö jossa pettäjä elää, tuomitsee sen lailla
vaikkapa hoidon piiriin kuuluvaksi ihmisen tunne-elämän häiriöksi.
Pettämin on ihmisestä itsestään kumpuavaa halua paritella muidenkin kuin
oman kumppaninsa kanssa .
Ja tämä halun synnyttää ect.
oman kumppanin pettäminen on ok, luonnollinen asia? Eikä sitä ole syytä paheksua. Jos toinen osapuoli saa tietää kumppanin pettäneen, niin ainahan voi tehdä omat johtopäätöksensä ja ottaa eron. Eikö niin? Mihinköhän ne tunteet taas hävisivät?
Tästähän voisin vetää myös sen johtopäätöksen, että miehenä minun kannattaa etsiä seksisuhteita muiden naisten kanssa, vaikka "rakastan" vaimoani. Perusteena se, että ihminen on luonteeltaa epäluotettava pettäjä. Toimin siis ensinnäkin oman luonteeni mukaisesti ja toisaalta minun on syytä olettaa, että vaimonikin pettää, koska on samalla tavalla inhimmillisen epäluotettava kuin minäkin...
Eikö muka ole sairasta ajatella jatkuvasti seksiä. Kun puheet on melkein pelkästään "miten minä panin sitäkin muijaa..." tai sitten haaveillaan ääneen jonkun muijan panemisesta? Sellainenko on vain "ihmisestä itsestään kumpuavaa halua". Minun mielestä se on jo pahimman luokan seksiholismia, aina mielessä, pakko saada aina, vaikka itsekkin ymmärtää varmaan sen järjettömyyden.
Muuten sinun logiikkasi mukaan esimerkiksi ylinopeutta ajaminen on sairaus, koska yhteisö, jossa kaahailija elää, tuomitsee sen lailla. Jos saan sakkolapun, vien sen siis lääkärille...
Yhteisöt määrittävät omat moraalirajansa omien arvojensa ja näkemystensä mukaan.
Esimerkkinä muuttuvasta moraalikäsityksestä on muuttunut vapaamman
seksuaalisuuden ajatellumalli .Aiemmin esiaviolliset suhteet nuorenparin välillä
olivat moraliltaan arvelluttavia.
Tämän moraalirajoitteen määrittivät sen ajan yhteisön tarpeet.
Nainenhan useimmiten tuli raskaaksi näistä suhteista.Siihen aikaan syntyi usein
myös näitä äpärälapsia ukkomiesten helmasyntejäkin oli näissä mukana jo siihen aikaan.
Nuoret naiset epätoivoissaan kääntyivät puoskareiden puoleen ,jotka yrittivät
saada sukkapuikoin ja peräruiskuun pumpattavan liuoksen avulla raskauden
keskeytystä.
Aiemmin katsottiin myös homojen ja lesbojen olevan sairaita seksuaalisen suuntauksensa vuoksi.Tänä päivänä kirkkolliset piiritkin ovat jo myöntäneet
virheellisen moraalisen tuomitsemisen.
Aiemmin kysyttiin onko uskottomuus rikos mutta taasen ylinopeus on tuomittavaa ja laki luokittelee ylinopeusrikkeen omalla tavallaan tuomittavaksi,sakoin.
Uskottomuus ei ole rikos ,lain puitteissa.
Sitä en osaa sanoa onko sairasta miehen tai naisen ajatella jatkuvasti seksiä
Mutta jatkuvasti seksistä puhuminen yleisesti ottaen toisille on kyllä vähän
erikoinen tapa -siitä puhe mistä puute. Mutta sairaudeksi en sitä luokittelisi .-)
Johtopäätökset kunkin seksuaalisesta käyttäytymisestä vetävät jokainen itse.
Ihminen on luonteeltaan juuri sellainen millaiset seksuaaliset tarpeet ja moraaliset
arvot ja näkemykset ihmisellä on.
Seksuaalinen käyttäytyminen on täysin miehen tai naisen itsensä
itsemääräämisoikeuden mukaisessa käytössä .Tietenkin edellyttäen että hän noudattaa yhteiskunnan lain rajoitteita seksuaalisuudenkin suhteen-ei sekaaannu alaikäisiin ,raiskaus on yksi vakavimmista seksuaalirikoksista.
Omaan itsemääräämisoikeuteen kuluuu myös- sallitko itsellesi uskottomuutta
suhteessa ollessai vai et ?
Itse päätät saatako suhteesi uskottomuustilanteeseen vai et ?
Jos miest tai nainen saa kumppaniltaan tarvitsemansa määrän seksuaalisuutta
on se hyvä tilanne Kuitenki osa ihmisistä lähtee niin mies kuin nainenkin hakemaan
vaikka hetkittäistä yhteyttä toisiin ihmisiin seksuaalista tarvettaan lisämään tai muuta yhdessäolon tarvetta lisätäkseen etsii esim juttukumppania suhteen ulkopuolelta.
Onko ihminen luonteltaan pettäjä -en tiedä ?
Sen kuitekin tiedän, että ihminen kykenee olemaan useamman kuin yhden kanssa
seksuaalisessa kanssakäymisessä vaikka olisi vakituisessakin suhteessa.
Taasen voi kysyä itseltäsi miksi on näin ?
"Luonto "vaikuttaa seksuaalivietein enemmän kuin arvaammekaan jälkeläisten
syntymiseen tänne maapallolle .
aikamoista tasapainottelua valintojen suhteen. Kumppanin valinnat ja arvot saattavat olla niin erilaisia, että suhde päätyy kriisiin...
Alkaa tuntumaan, että ihmisellä pitää olla itsellään paljon henkisiä voimavaroja selvitäkseen suht ehjänä ja inhimmillisenä tällaisessa hektisessä maailmassa...
Ei ole ihme, että jotkut katkeroituvat eivätkä enää halua luottaa toisiin ihmisiin. Surullista :(
ja tulisesti rakastankin... Uskokaa tai älkää mutta olen "henkeen ja vereen" yhden naisen mies, vaikka pettymyksiä on matkan varrelle mahtunutkin. Mutta oikeaa rakkautta on. Nyt reilusti yli kolmekymppisenä olen löytänyt elämääni naisen joka oikeasti arvostaa minua ja rakastaa. Itselleni ei ainakaan tulisi pieneen mieleenkään pettää, enkä edes katsele muita sillä silmällä. Toki kaunis nainen kääntää pään hetkellisesti puoleensa, mutta se siitä ja eteenpäin........ Molemminpuolinen luottamus on kaiken a ja o.
Yhteenvetona: Kyllä sitä ihan oikeaakin rakkautta on!!!!
Onko sitä ihan oikeaa rakkautta vain pariskunnilla jotka eivät tee virheitä ?
Mitä rakkautta mielestäsi on pariskunnilla jotka ovat selviyttäneet uskottomuus-
ongelman jatkamalla liittooaan tämän jälkeen 25 vuotta.
Johtopäätös
Onko heidän rakkaus tässä tapauksessa sitä oikein väärää rakkautta ?
Olen aviossa ja rakastunut toiseen mieheen ja mulle tää rakkaus on yhtä kidutusta. Tiedän, ettei tällä suhteella ole mitään mahdollisuutta onnistua eikä siementen kylvämisellä ja suvunjatkamisella ole tässä mitään tekemistä.
Mulla ei ole rauhaa yöllä eikä päivällä,kun ajatukset raastavat päätäni. Mieheni varmasti tappaisi mut ,jos saisi tietää. Ja silti vaan jatkan, koska olen niin toivottomasti rakastunut eikä millään muulla tunnu olevan merkitystä juuri nyt.