ketoosi täysin turvallinen,vaikka olisi ketoosissa kauankin aikaa??
Onko vhh sta saatava
ketoosi
18362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Det man får av lite kolhydrater kallas ketos och är en normal anpassning av kroppen som inte är farlig. Det skall inte sammanblandas med ketoacidos. Ketoacidos är ett farligt tillstånd som vanligen uppstår vid diabetes och insulinbrist (då blodsockret också är högt, >15) inte vid lite kolhydrater i kosten.
"Ketoosi on elimistön normaali sopeutuminen kun syödään vähän hiilihydraatteja eikä vaarallinen.
Ei ole sama kuin ketoacidos joka on vaarallinen tila joka syntyy diabeteksessa ja insuliininpuutteessa jos verensokeri on korkealla (>15).
Ketoosi on ohimenevä tila joka päättyy kun maksa alkaa valmistamaan glukoosin. Sokerin ja tärkkelyksen imppaaminen suoraan verenkiertoon on luonnotonta. Alla Wikistä lainattu hyvä artikkeli aiheesta.
Ketoosi on aineenvaihdunnan tila, jossa muiden muassa rasvahapoista muodostettujen ketoaineiden pitoisuus veressä on koholla. Tämä on seurausta ravinnon alhaisesta hiilihydraattien määrästä, mikä voi johtua paastosta, ravinnon puutteesta tai vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta.
Elimistö varastoi syötyä hiilihydraattia glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin, joista se on purettavissa energiantuotantoa varten. Lihaksissa olevaa glykogeenia ei voida mainittavasti palauttaa glukoosiksi verenkiertoon vaan glykogeeni käytetään lihasten omaan energiantuotantoon. Lihaskudoksessa olevat varastot tyhjenevät lihasten kulutuksen mukaan. Ilman lisätäydennystä maksan glykogeenivarastot tyhjenevät noin 12 - 24 tunnin kuluessa, minkä jälkeen elimistön on käytettävä korvaavia energianlähteitä pakollisiin glukoosin tarpeisiin. Ketoaineiden tuotanto myös useimmiten lisääntyy ja johtaa ketoosiin parin vuorokauden kuluessa. Ketoosi on elimistön luontainen keino selviytyä tilapäisen ravinnonpuutteen yli, eikä sitä ole syytä sekoittaa diabeetikolle mahdolliseen, vaaralliseen ketoasidoosiin. Lievää ketoainetuotantoa tapahtuu elimistössä usein ilman erityisruokavalioitakin.
Veren insuliinipitoisuuden laskiessa ja glukagonipitoisuuden noustessa elimistö siirtyy ravintoaineiden varastoinnista varastojen purkuun. Käynnistyy glukoneogeneesi, jossa elimistö alkaa muodostaa glukoosia vapaista aminohapoista sekä rasvojen glyserolista että maitohaposta. Glukoneogeneesin rinnalla käynnistyy tarvittaessa ketogeneesi, joka vähentää glukoosin valmistustarvetta ja näin ollen säästää aminohappoja, mikä on erityisen tärkeää pitkittyneessä ravinnottomuudessa. Pääasiassa maksa (mutta vähäisessä määrin myös muut kudokset kuten munuaisen kuorikerros) alkaa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita, joita mm. aivot ja sydänlihas sekä muu lihaksisto kykenevät käyttämään energianlähteenä palauttaen ketoaineet (asetoasetaatti, beeta-hydroksibutyraatti) asetyylikoentsyymi-A:ksi, joka on suoraan käytettävissä oksidatiiviseen energiantuotantoon Krebsin syklin kautta mitokondrioissa aivan samalla tavalla kuin tapahtuu glukoosinpoltonkin aerobinen osuus.
Ketoaineiden tuotto ei paaston alkupäivinä ole voimakasta. Paaston jatkuessa, ts. yleensä 5.–6. paastopäivästä lähtien, ketoottinen tila on voimakkaimmillaan. Ketoosin tunnistaa paastoajalle tyypillisestä, imelänhajuisesta hengityksestä. Ketoainetuotannossa syntyy vähäisiä määriä asetonia, joka vesiliukoisena poistuu mm. ihon ja munuaisten sekä haihtumalla keuhkojen kautta. Määrä on vähäinen. Ketoosin alkupäivinä ihminen saattaa kokea olonsa hyvin väsyneeksi ja nuutuneeksi, mutta noin viikon kuluttua ketoosin alusta hyvin pirteäksi ja energiseksi. Tämä johtuu siitä, että aivot käyttävät ketoaineita ravintolähteenään mieluummin kuin glukoosia. Aivojen koko glukoosintarvetta ei voi kuitenkaan korvata ketoaineilla, ja maksa tuottaakin sekä ravinnon että omien varastorasvojensa glyserolista sekä ravinnon aminohapoista glukoosia glukoneogeneesillä. Maksan glukoneogeneesin tuotantokyky riittää kaikkiin elämälle välttämättömiin aina pakollisiin glukoosin tarpeisiin. Mm. punasolut tarvitsevat aina yksinomaan glukoosia energiantarpeisiinsa, koska punasoluissa ei ole mitokondioita. Glukoosista ne käyttävät yksinomaan anaerobisen osuuden ja palauttavat jäljelle jääneen osan maitohappona edelleen muualla käytettäväksi. Aivot tarvitsevat aina täydellisen ketoaineadaptaationkin jälkeen yleensä vähintään 20-30 % energiantarpeestaan glukoosina. Niillä on yleensä aina valmius käyttää ketoaineita noin 30-40 % energiantarpeestaan. Tiedot vaihtelevat hivenen eri kirjallisuuslähteiden [1] mukaan. Kuuluisa ja kiistelty Atkinsin dieetti kuuluu ns. ketogeenisiin dieetteihin. Ketogeenisissa dieeteissä pyritään hormonitasoja stimuloimalla (vältetään hiilihydraatteja, jotka stimuloivat insuliinin eritystä ja nautitaan proteiineja, jotka stimuloivat glukagonin eritystä ja insuliinin eritystä) pääsemään ketoosiin. [2]. Myös monet hyvähiilihydraattiset dieetit, kuten Montignacin dieetti, Heikkilän dieetti sekä South Beach dieetti, alkavat ketogeenisellä osuudella, jonka jälkeen diettiin aletaan lisätä hyviä, eli hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja.
Tarkoitat varmaan että ketoosi loppuu kun alkaa syödä enemmän hiilihydraatteja?
Hiillihydraateista 99,9% menee "polttoaineeksi" ja vaikka ei söisi yhtään hiilihydraatteja niin elimistö pystyy itse valmistamaan sen määrän (0,1%) minkä aivot ja jotkut pikkusolut tarvitsevat.
Tarkoitat varmaan että ketoosi loppuu kun alkaa syömään enemmän hiilihydraatteja.
http://kolhydrater.ifokus.se/Articles/Read.aspx?ArticleId=7781c88f-aadb-4d84-b14b-9cae9dea7498
Ketoosi, elimistön puolustautumiskeino luonnollisen ravinnon vähyyttä vastaan, loppuu vasta kun alkaa syömään riittävästi hiilihydraatteja.
Sen sijaan elimistö ei valmista ensimmäistäkään hiilihydraattimolekyyliä (eikä sen koommin polta ensimmäistäkään sellaista).
Jälleen VHH:lainen esittää elintoimintoja jota ei todellisuudessa ole.
Todettakoon vielä, että ketoosi on merkkinä nimenomaan glukoosin puutteesta ja sen puolestaan on todettu aiheuttavan Alzheimerin tautia.
Kyllä elimistö tekee hiilihydraattia, glykogeeni eli lihastärkkelys on sitä. Tuo toki syntyy glukoosista ketjuttamalla mutta silti.
Aivot ja hermosto pidetään toimintakunnossa juuri noilla ketoaineilla koska glukoosin tuotanto rasvasta on älyttömän tehotonta mutta onnistuu kyllä pienissä määrissä ja kyllä keho sitäkin tekee. Keho pystyy tekemään glukoosia rasvan sisältämästä glyserolista, mutta sitä on rasvoissa aika vähän kun yhteen glyserolimolekyyliin (moolimassa pieni) on liittynyt kolme rasvahappomolekyyliä (moolimassa suuri). Proteiinistakin voidaan tehdä glukoosia. Molemmat tavat ovat aika tehottomia ja itse nautin kyllä hiilareita sen verran, että en ole ketoosissa enkä edes lähellä sitä. Ketoosi on siis merkki siitä, että elimistö ei pysty valmistamaan tarpeeksi hiilihydraattia, ei siitä että elimistö ei sitä pystyisi tekemään.
Itse en pidä ketoosia siis mitenkään tavoittelemisen arvoisena vaikka sillä laihtuukin nopeasti. Alzhaimerin tautiin en ota kantaa.
Elimistö ei tee ainuttakaan hiilihydraattimolekyyliä vaan nimenomaan glukoosia. Ja se elimistön itse tekemä glukoosi tehdään rasvasta, joten senkään takia ei hiilihydraatti-termiä tule tähän sotkea. Hiilihydraatteja on ihmisessä vain silloin kun hän on syönyt niitä.
Glykogeeni on glukoosin varastointimuoto joka muutetaan takaisin glukoosiksi ennen kuin se lihaksen mitokondrossa käytetään.
glukoosintuottokyky ole jotain 200 grammaa vuorokaudessa? Aivojen tarve on luokkaa 100g/d ?
pitkäaikaista tutkimusta valitettavasti, itse olen ollut ketogeenisella dieetillä useamman vuoden ja ensinmäisinä viikkoina ketoosin merkit olivat selvät mutta ne loppuivat ilmeisesti koska verensokeri normaaleissa arvoissa. Pitäisi kokeilla meneekö elimistö ketoosiin nykyään edes paastolla.
Glukoosikin on tosissaan hiilihydraatti. Kun noita glukoosimolekyylejä pistetään tarpeeksi yhteen pötköön niin saadaan tulokseksi tärkkelystä. Hiilihydraatteja ovat siis sokerit (mono-, di, tri-, jne) ja tärkkelys (ja maltodextriini). Glukoosista tehtyjä sokereita (muitakin siis on) ovat maltoosi (kaksi glukoosimolekyyliä) ja maltotrioosi (kolme glukoosimolekyyliä). Pidempiketjuisia nimitetään maltodekstriineiksi ja vielä pidempiä tärkkelykseksi.
Glykogeeni on siis tärkkelystä.
Ihminen siis valmistaa glukoosia eli erästä hiilihydraattia kyllä itsekin. Toisekseen elimistä varastoi glykogeeninä glukoosia eli valmistaa tärkkelystäkin. Se, että glukoosia tuotetaan vähän (eli siis liian vähän aivoille ja hermostolle ja niiden lisäksi käytetään ketoaineita) ei muuta asiaa millään lailla.
Joku pelottelee sairauksilla jollakin on arveluja jotka kaatuvat omaan mahdottomuuteensa.
Tässä loppu edellisestä linkityksestäni:
Sammanfattningsvis är ketos ofarligt (men för vissa kanske lätt obehagligt) tecken på att man ätit mycket lite kolhydrater sista dagarna. Om någon säger att det är livsfarligt har han/hon blandat ihop det med ketoacidos, och vet antagligen inte vad han/hon pratar om egentligen. ;)
"Yhteenvetona voidaan todeta että ketoosi on vaaraton (ehkä joillekin epämielyttävä) seuraus siitä että on syönyt hyvin vähän hiilihydraatteja.
Jos joku sanoo että se on hengenvaarallinen on hän sekoittanut sen ketoacidokseen eikä oletettavasti tiedä mistä puhuu"
Oma lisäys:
Ketoosiin siirtymisen ylimenoilmiöt, heikkouden tunne, huimaus, kova vatsa, löysä vatsa jne ovat tunnettuja ja ylimeneviä.
Tarkkaan en tiedä mutta luulisin, että kyse on enemmänkin muutamista kymmenistä grammoista. Rasvasta muuttuu glukoosiksi ehkä 5 % (en viitsi laskea ja määrä riippuu rasvahapoistakin jossain määrissä) ja kun 50E% rasvasta dieetillä ihminen (2500 kCal/d) saa rasvaa 1250 kCal eli 139 g ja tästä tulee siis 7 g/d. Proteiinistakin tulee hiilaria jonkin verran.
Ketoaineita pystytään kyllä tuottamaan riittävästi. Tämä on kai se "elimistön muuttaminen rasvaa polttavaksi" -aspekti Atkinsissa etc.. Ketoaineiden tuottaminen on aika tehotonta, selittänee voimakkaan laihtumisen ketoosissa.
Siirryttyäni VHH:lle esiintyi noiden lisäksi myös päänsärkyä ja palelua. Se on ihan ymmärrettävää että näin käy koska siirtyminen sokerinpoltosta rasvanpolttoon on elimistölle raju muutos ja sitä voi oikeataan verrata pitkäaikaisesta alkoholinkäytöstä irrottautumiseen, sillä sokerihan on alkoholiin verrattavissa oleva, riippuvuutta aiheuttava aine.
"sillä sokerihan on alkoholiin verrattavissa oleva, riippuvuutta aiheuttava aine."
Kyllä alkoholi koukuttaa paljon pahemmin kuin sokeri, mutta tietenkin molemmat pahoja (aiheuttavat sairauksia, lihomista), omilla tavoillaan. Tuo väitteesi on aika provokatiivinen, juotko muuten itse koskaan alkoholia? Et varmaankaan koska se on yhtä paha aine kuin sokeri.
Ei ehkä niinkään kaukana totuudesta?
http://www.kostdoktorn.se/lask-juice-lika-farligt-som-alkoholmissbruk
Otan nykyisin viiniä silloin tällöin ruoan kanssa ja drinkkejäkin mutta en käytä sokerisia mehuja ja tietyissä tilanteissa kahvi ja konjakki kuuluu asiaan koska en ole mikään puritaani tiukkapipo näissä asioissa. Kun en ole hiilihydraatittomalla ruokavaliolla niin tietty määrä alkoholia voi satunnaisesti kuulua asiaan.
ilman sokeriakin on paha, siis koukuttava aine, kuinka et siitä kieltäydy jos se on yhtä paha kuin sokeri? Ihmetyttää vain tuollainen kaksinaismoralistinen asenne.
en kieltäydy ehdottomasti hiilihydraateista eli sokereista. Minulla ne VHH:lla on tasolla 50-70g päivässä. Tämä taso takaa sen ettei riippuvuutta synny. Sama asia on alkoholin suhteen. Kohtuullisesti voi ottaa niin ei synny riippuvuutta. Jos VHH on vähähiilihydraattinen niin alkoholin osalta sitten voitaisiin puhua vähäalkoholisesta.