Rakkaus ei ole sitä että perustaa perheen jonkun kanssa johon on ehkä jossakin nuoruuden vaiheessa ihastunut, ja myöhemmin on perheensä kanssa velvollisuuden tunteesta.
Sellainen ei ole rakkautta, vaan velvollisuuden tunnetta, jonka tekee siksi että on velvoitettu huolehtimaan perheestään. Jos tällaisesta perheestä vanhempien välillä puuttuu rakkaus, se on surullista. Lapset eivät näe mitä todellinen rakkaus on, vaan he kasvavat perheessä jossa he eivät milloinkaan näe todellisen rakkauden tuomaa hedelmää.
Rakkaus on sitä, että olet valmis vaikka kuolemaan toisen puolesta. Rakkaus on sitä että jos puoliso tekee jonkin virheen tai petyt häneen, hän voi rakkaudessaan antaa sinulle anteeksi eikä hän kaivele niitä asioita enää. Sinäkin voit tehdä niin.
Rakkaudeton parisuhde paljastuu siinä että tehdään toiselta salaa asioita, muistutetaan toista hänen tekemistään virheistä, valitetaan ja sanojen muodossa huomautellaan toisen riittämättömyydestä.
Rakkaus on sellainen asia, joka kahden ihmisen välillä on, ja johon eivät muut ihmiset voi tulla väliin. Se on kahden ihmisen sitoumus, ja rakkaus on suurin kaikista voimista. Vaikka parisuhteissa tapahtuisikin ikäviä asioita, Rakkaus on se joka hoitaa, antaa anteeksi ja antaa uuden mahdollisuuden, korjaa tilanteen ja auttaa eteenpäin.
Jotkut menevät avioliittoon ajatellen pitää takaportin auki, jotta voi hätätilanteessa lähteä omille teilleen. Mistään rakkaudesta ei tällaisessa tilanteessa voida puhua. Ihmiset joilla on syvä rakkaudellinen luottamus toisiinsa, voivat luottaa toisiinsa kuin kiveen. Heidän ei tarvitse epäillä toisiaan, eikä kummallakaan ole huonoa omaatuntoa siitä mitä on tehnyt tai kuinka on toiminut.
Koska rakkaus on puhdas, siihen ei mahdu mitään epäpyhää. Se että perheen isä katsoo rakastavansa perhettään, viihtyy perheen parissa ja vaimokin on kelpo edustusvaimo, mutta mies hyppää silti vieraissa, ei kyse ole todellisesta rakkaudesta, vaan kiintymyksestä turvalliseen ja tuttuun.
Kiintymys ja rakkaus ovat kaksi eri asiaa. Tottumus johonkin tapaan tai asiaan antaa meille turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteen voi myös saada aikaan raha. Rahallakaan ei voi olla rakkaudellista suhdetta ihmiseen, mutta ihmisellä voi olla rakkaus rahaan. Tällöin rakkaus on yksipuolista, eikä se ole täydellistä rakkautta.
Täydellinen rakkaus on täydellistä vapautta, vaikka vaatiikiin sitoutumista toiseen ihmiseen. Silti se antaa täydellisen vapauden tunteen. Et ole varpaillasi koko ajan selittämässä missä nukuit viime yösi, et tarvitse piilotella kännykän viestejä tai vierasta huulipunaa kauluspaidallasi. Jos sinulla on täydellinen rakkaus, olet vapaa tuollaisista asioista.
Todellinen rakkaus jyrää altaan kaiken rakkauteen kuulumattomuuden, pettämiset ja kavaltamiset ja toisen ihmisen nöyryyttämisen ja alistamisen.
Mustasukkaisuus ei ole rakkautta. Rakkaus ei saa huonoja asioita aikaan, vaan mustasukkaisuus on vihan tunne, se on epäilys, jossa ei ole rakkautta, se voi myös olla harhaisuutta, eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Ihmiset jotka eivät elä suhteessa jossa olisi aitoa rakkautta, koettavat selittää rakkaudettomuuttaan sillä että se olisi vain jokin tunne tai velvollisuus jota biologialla selvitetään.
Adamista ja Evasta lähtien ihmiset ovat muodostaneet parisuhteita. Avioliitto ei ole ihmisen keksimä rituaali, vaan se on Jumalan säätämä. Ja vain ihmisen parhaaksi. Avioliitto on tarkoitettu alunperin vain miehen ja naisen välille. Ei naisen ja naisen tai miehen ja miehen.
Avioliiton on tarkoitus olla pyhä, mutta koska sitä ei kunnioiteta, lukuisissa perheissä on hirvittäviä riitoja, jotka ovat omiaan rikkomaan koko solmitun liiton. Tästä kärsivät paitsi lapset, jos joutuvat elämään riitaisassa kodissa, tai jos vanhemmat eroavat.
Avioliiton tarkoitus on suojata perheet, jotta perhe voisi pysyä ydinperheenä. Uusperheissä on aina jonkinasteista sähellystä ja rikkoutuneisuutta entisten aviopuolisoiden puuttumisesta ja vaikuttimista elämään. Lapset voivat myös olla eri arvoisessa asemassa toisiinsa nähden kun heillä on paitsi yhteiset vanhemmat, myös omat vanhemmat omilla tahoillaan.
Joku voi väittää tähän ihan mitä tahansa, mutta totuus ei pala tulessakaan.
Ihminen joka ei ole saanut kokea rakkautta, ei osaa rakastaa toisia. On perheitä, joissa lapset tappelevat jatkuvasti, he voivat jopa suorastaan vihata sisaruksiaan. He eivät tiedä mitä on toisen kunnioittaminen ja rakastaminen.
Jokaisessa perheessä perheenjäsenet ottavat yhteen väkisinkin, mutta rakkaus voittaa tässäkin ja ne ovat nopeasti sovittuja. Lapset jotka ovat saaneet kasvaa rakkaudellisessa lmapiirissä, ilman pelkoa, valtaisaa huutoa
ja riitelyä tai äänetöntä mielenosoittamista, heissä se myös näkyy siinä kuinka he kohtelevat toisiaan ja muita.
Kyllä rakkauden täyttämän ihmisen erottaa sellaisesta joka elää pelkästään itselleen ja muita hyväksi käyttäen. Rakkaudessa ei ole pelkoa.
Sellainen ei ole rakkautta, vaan velvollisuuden tunnetta, jonka tekee siksi että on velvoitettu huolehtimaan perheestään. Jos tällaisesta perheestä vanhempien välillä puuttuu rakkaus, se on surullista. Lapset eivät näe mitä todellinen rakkaus on, vaan he kasvavat perheessä jossa he eivät milloinkaan näe todellisen rakkauden tuomaa hedelmää.
Rakkaus on sitä, että olet valmis vaikka kuolemaan toisen puolesta. Rakkaus on sitä että jos puoliso tekee jonkin virheen tai petyt häneen, hän voi rakkaudessaan antaa sinulle anteeksi eikä hän kaivele niitä asioita enää. Sinäkin voit tehdä niin.
Rakkaudeton parisuhde paljastuu siinä että tehdään toiselta salaa asioita, muistutetaan toista hänen tekemistään virheistä, valitetaan ja sanojen muodossa huomautellaan toisen riittämättömyydestä.
Rakkaus on sellainen asia, joka kahden ihmisen välillä on, ja johon eivät muut ihmiset voi tulla väliin. Se on kahden ihmisen sitoumus, ja rakkaus on suurin kaikista voimista. Vaikka parisuhteissa tapahtuisikin ikäviä asioita, Rakkaus on se joka hoitaa, antaa anteeksi ja antaa uuden mahdollisuuden, korjaa tilanteen ja auttaa eteenpäin.
Jotkut menevät avioliittoon ajatellen pitää takaportin auki, jotta voi hätätilanteessa lähteä omille teilleen. Mistään rakkaudesta ei tällaisessa tilanteessa voida puhua. Ihmiset joilla on syvä rakkaudellinen luottamus toisiinsa, voivat luottaa toisiinsa kuin kiveen. Heidän ei tarvitse epäillä toisiaan, eikä kummallakaan ole huonoa omaatuntoa siitä mitä on tehnyt tai kuinka on toiminut.
Koska rakkaus on puhdas, siihen ei mahdu mitään epäpyhää. Se että perheen isä katsoo rakastavansa perhettään, viihtyy perheen parissa ja vaimokin on kelpo edustusvaimo, mutta mies hyppää silti vieraissa, ei kyse ole todellisesta rakkaudesta, vaan kiintymyksestä turvalliseen ja tuttuun.
Kiintymys ja rakkaus ovat kaksi eri asiaa. Tottumus johonkin tapaan tai asiaan antaa meille turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteen voi myös saada aikaan raha. Rahallakaan ei voi olla rakkaudellista suhdetta ihmiseen, mutta ihmisellä voi olla rakkaus rahaan. Tällöin rakkaus on yksipuolista, eikä se ole täydellistä rakkautta.
Täydellinen rakkaus on täydellistä vapautta, vaikka vaatiikiin sitoutumista toiseen ihmiseen. Silti se antaa täydellisen vapauden tunteen. Et ole varpaillasi koko ajan selittämässä missä nukuit viime yösi, et tarvitse piilotella kännykän viestejä tai vierasta huulipunaa kauluspaidallasi. Jos sinulla on täydellinen rakkaus, olet vapaa tuollaisista asioista.
Todellinen rakkaus jyrää altaan kaiken rakkauteen kuulumattomuuden, pettämiset ja kavaltamiset ja toisen ihmisen nöyryyttämisen ja alistamisen.
Mustasukkaisuus ei ole rakkautta. Rakkaus ei saa huonoja asioita aikaan, vaan mustasukkaisuus on vihan tunne, se on epäilys, jossa ei ole rakkautta, se voi myös olla harhaisuutta, eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Ihmiset jotka eivät elä suhteessa jossa olisi aitoa rakkautta, koettavat selittää rakkaudettomuuttaan sillä että se olisi vain jokin tunne tai velvollisuus jota biologialla selvitetään.
Adamista ja Evasta lähtien ihmiset ovat muodostaneet parisuhteita. Avioliitto ei ole ihmisen keksimä rituaali, vaan se on Jumalan säätämä. Ja vain ihmisen parhaaksi. Avioliitto on tarkoitettu alunperin vain miehen ja naisen välille. Ei naisen ja naisen tai miehen ja miehen.
Avioliiton on tarkoitus olla pyhä, mutta koska sitä ei kunnioiteta, lukuisissa perheissä on hirvittäviä riitoja, jotka ovat omiaan rikkomaan koko solmitun liiton. Tästä kärsivät paitsi lapset, jos joutuvat elämään riitaisassa kodissa, tai jos vanhemmat eroavat.
Avioliiton tarkoitus on suojata perheet, jotta perhe voisi pysyä ydinperheenä. Uusperheissä on aina jonkinasteista sähellystä ja rikkoutuneisuutta entisten aviopuolisoiden puuttumisesta ja vaikuttimista elämään. Lapset voivat myös olla eri arvoisessa asemassa toisiinsa nähden kun heillä on paitsi yhteiset vanhemmat, myös omat vanhemmat omilla tahoillaan.
Joku voi väittää tähän ihan mitä tahansa, mutta totuus ei pala tulessakaan.
Ihminen joka ei ole saanut kokea rakkautta, ei osaa rakastaa toisia. On perheitä, joissa lapset tappelevat jatkuvasti, he voivat jopa suorastaan vihata sisaruksiaan. He eivät tiedä mitä on toisen kunnioittaminen ja rakastaminen.
Jokaisessa perheessä perheenjäsenet ottavat yhteen väkisinkin, mutta rakkaus voittaa tässäkin ja ne ovat nopeasti sovittuja. Lapset jotka ovat saaneet kasvaa rakkaudellisessa lmapiirissä, ilman pelkoa, valtaisaa huutoa
ja riitelyä tai äänetöntä mielenosoittamista, heissä se myös näkyy siinä kuinka he kohtelevat toisiaan ja muita.
Kyllä rakkauden täyttämän ihmisen erottaa sellaisesta joka elää pelkästään itselleen ja muita hyväksi käyttäen. Rakkaudessa ei ole pelkoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuolle joka kyselee mitähän se rakkaus on, ja sekoittaa rakkauden biologiaan :)
ja rakkauden määrittelemisestä.
Tässähän oli roppakaupalla kristillisiä arvoja parhaasta päästä.
T: Käsitteiden sotkija.