Otsikko on vähän huono mutta minua kiinnostaisi tietää miltä tuntuu kasvaa alkoholisti perheessä ja miten se on vaikuttanut elämäänne nyt kun olette aikuisia ja teillä on oma perhe!?
Itse en eole tätä kokenut mutta tiedän että moni on ja toivonkin vastauksia jotta voisin ymmärtää paremmin!
Itse en eole tätä kokenut mutta tiedän että moni on ja toivonkin vastauksia jotta voisin ymmärtää paremmin!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Että hakeuduin aikuisena alkoholistisuhteeseen ja oli viittä vailla ettei minustakin tullut alkoholistia.
Lapsi kasvaa sellaisessa ympäristössä että pitää juomista normaalina ja alkaa itsekin käyttäytyä samoin vaikka kärsii.
Itse olin kiltti ja huomaamaton ettei humalaiset vanhemmat saisi raivareita.
Koti oli turvaton ja olin pelokas lapsi.
Nyt hyysään juoppoa miestäni enkä osaa irtautua enkä hakea apua. Kai koen sen jotenkin turvallisena.
Teet hyvän analyysin tilanteestasi.
Sanoisin kuitenkin, että voit ihan varmaan muuttaa tilanteesi!
Teet vain analyysin, miten voisi olla...
Sinä voit itse katkaista ketjun. Sinun ei ole pakko hyysätä juoppoa miestäsi!
Ehkä sinun tarvitsee kuitenkin kääntyä jonkun puoleen ja saada tukea.
Olin itse alkoholisoituneen miehen kanssa naimisissa.
Mutta otin eron. Minulla oli kaksi ystävätärtä jotka tukivat minua.
Kauheaa, jos olisin jäänyt siihen systeemiin!!!!
Olen nyt sinun ystävättäresi ja neuvon, että irtaudu siitä systeemistä! Sinä ja sinun lapsesi ansaitsevat parempaa!!!
Irtaudu ja ala elää! Huomaa omat valtavat mahdollisuutesi ja lastesi mahdollisuudet! Sinä voit rikkoa sen ketjun!
Anna ukkosi jatkaa juomista, sinun ei tarvitse! Ja ei lapsesi!
Mene juttelemaan jonkun kanssa, joka tukee sinua.
Tulet huomaamaan, että on olemassa ihan toisenlainenkin elämä!
Onnea matkaan!!
että samaan en rupea kuin mitä kotona näin. Onnekseni olin aika hyvä koulussa, ei tuottanut vaikeuksia saada hyviä numeroita tms. Koulutin itseni ja olen nyt yli kolmekymppisenä hyvin toimeentuleva ja ihan tavallinen kansalainen. Alkoholia käytän noin kerran, pari kuussa, pikkukännissä on ihan kivä olla, mutta tiedostan kyllä liiallisuuden vaarat, joten jos lipsahtaa, otan hyvin äkkiä kurinpalautuksen. Jokaisella lienee kuitenkin vastuu omasta elämästään, ja vaikkei ne lähtökohdat niin häävejä aina ookkaa.