Ihmisen

Ei kenekään tarvitse sormi suussa jäädä vartomaan tällaista tilannetta
joka aiheuttaa itselle vain kamalaa epäluuloa puolisoa kohtaan hänen
ollessa kodin ulkopuolisessa elämässään .Onko miehesi silloin uskoton ?
Onhan asian laita myös teistäkin kiinni jos tunnette mielessänne jatkuvaa
pelon tunnetta ja mustasukkaisuutta puolisonne kuvitellusta tai todellisesta
uskottomuudesta.
Mikäli pelkäätte jo saaneenne sukupuolitaudin voitte käydä testeissä
ja suojata tämän jälkeen varmuuden varalta kondomin avulla itsenne Huomioikaa
sormi suussa ei tule itseään altistaa sukupuolitautiin kenenkään .
Jos tilanne ei selviä teille onko puolisonne USKOTON muutaman
kuukauden aikana kehoittaisin teitä kääntymään asaintuntijoiden puoleen
tässä teidän ongelmassa jos miehestänne ei ole keskustelemaan teidän kanssanne asiasta.
On henkisesti aivan turhaa käyttää perhe-energiaa hukkaan jonkun epämää
räisen pelon tai uhan alla !
Teillä ei ole juurikaan keinoja sitoa ketään narunpäähän tarkkaillun alaiseksi
Oman elämänne uudelleen rakentamiseen teillä on voimia tältäkin osin
jos vain otatte ne itsenne haltuun.
Ihmisen ei tule piinata elämäänsä uskottomuusasilla vuositolokulla .
Jos piina jatkuu vuodenkin hakekaa apua tai viekää suhde päätökseen
eroamalla näin piinaavsta suhteesta .
Mitä järkeä teidän on jäädä suhteseen joka aiheuttaa teille vain ahdistavaa
piinaa .
Hyvät naiset ette ole avuttomia puolisonne uskottomuuden edessä .Ette myöskään siinä tilanteessa jos teillä on suurta huolta ja pelkoa asiasta
jossa ei ole puolison pettämisestä kyse vaan teidän luulemisestanne.
Rakentavia toimia tarvitaan ihan itsenne suojaamiseen epäilyn
kiusatessa perhettänne.
Yhteys perneuvolaan tai muuhun tukipisteseen ja rakentamaan oman elämän
hajoamistilaa itsellenne edullisempaan suuntaan.

Niin mutta jos vaistot ovat alun alkaenkin sanoneet että jotain on tekeillä, on todella katkeraa huomata vuosien niiden "turhien epäilysten" hiljentämisen jälkeen olleen itse kuitenkin oikeassa. Siinä on sitten vuodet menneet hukkaan petollisen ihmisen kanssa vaikka olisi vain voinut kuunnella itseään. Vaikka vaistot tukahduttamalla saa itselleen jonkinlaisen rauhan (miten lie toteutettavissa jos ei ihan sinisilmäinen ole?), muuttuu se kaikki "hyvä epäilyksetönkin" aika pelkäksi valheeksi totuuden viimein tullessa ilmi.

Olen samaa mieltä siinä että jos suhde menee epäilyksen takia ikäväksi, kannattaa lähteä ajoissa, vaikkei mitään tunnustusta saisi. Voi jopa olla että kytkintä nostettaessa se tunnustus viimein tulee. Muuten siitä tulee vuosien uuvuttava kissa ja hiiri-leikki, petturit osaavat peittää jälkensä eivätkä hevillä luovu salalemmestään.

Vaistoilla tarkoitan tässä sitä että huomaa toisen muuttuneen tavalla tai toisella, eri asia on sairas mustasukkaisuus. Mustasukkaisuus on itsestä lähtöisin oleva tunne, jota toinen saattaa provosoida esiin, mutta se voi nostaa päätään ihan oman epävarmuudenkin johdosta.

Mutta älkää hyvät ihmiset tuhlatko sitä yhtä elämäänne suhteessa jossa asiat on pielessä. Vaikka et saisikaan puolisoa kiinni mistään, mutta epäilys jäytää sydäntä, sinulla on oikeus lähteä syynä yksinkertaisesti se ettei ole hyvä olla. Maailma on sun.

(tämä oli osin kirjoitettu kaiken sen kokeneelta hyvälle ystävälle tuomaan vahvuutta, mutta saman voisin sanoa muillekin samoissa tunteissa polkeville)

kannattaa kuunnella,jos epäilet kumppaniasi petoksesta,niin sitten alat selvittämään toden teolla onko epäilyksessäsi perää,totta on se että jatkuvan epäilyksen piina syö epäilijää itseään sisältäpäin ja kuluttaa parisuhdetta.

Mutta pahin petos on mielestäni itsepetos,syö se sekin sisintä jos epäilyksen äänen yrittää väkisin vaientaa,ja kuinka se todellakin sattuu jos käy niin että että on epäillyt pettämistä,ja uskotellut itse itsellensä että epäilyissä ei ole perää ja sitten selviääkin että todellakin on petetty...