Naisen/miehen hyvä kohtelu

en voi vaatia? Kyllä mun mielestä voin vaatia edes peruskohteliasta käytöstä toiselta. Mulle ei tulis mieleenkään olla ilmoittamatta jollen pääse sovittuun tapaamiseen tai elää toisen siivellä jne, ihan näitä perusjuttuja. Miksi niistä ei saisi huomauttaa miehelle, jos toinen selvästi hyväksikäyttää?

No muut miehet on kohdelleet mua ihan yhtä hyvin (normaalisti) kuin mä niitä, ei kukaan ole koskaan pitänyt mua uskoakseni prinsessana. En tiedä, mutta mua loukkasi ihan hirveästi tän viimesimmän käytös, en oikeasti uskonut että "kauhutarinoiden" miehiä on olemassa, mutta kai niitä on...

nainen kysyy kirjoitti:

en voi vaatia? Kyllä mun mielestä voin vaatia edes peruskohteliasta käytöstä toiselta. Mulle ei tulis mieleenkään olla ilmoittamatta jollen pääse sovittuun tapaamiseen tai elää toisen siivellä jne, ihan näitä perusjuttuja. Miksi niistä ei saisi huomauttaa miehelle, jos toinen selvästi hyväksikäyttää?

No muut miehet on kohdelleet mua ihan yhtä hyvin (normaalisti) kuin mä niitä, ei kukaan ole koskaan pitänyt mua uskoakseni prinsessana. En tiedä, mutta mua loukkasi ihan hirveästi tän viimesimmän käytös, en oikeasti uskonut että "kauhutarinoiden" miehiä on olemassa, mutta kai niitä on...

Normaalia käytöstä voi ja pitää vaatia.
Mutta et voi vaatia mitään sen perusteella, mitä olet itse tehnyt toisen eteen....

kärjistettyä...... kirjoitti:

Normaalia käytöstä voi ja pitää vaatia.
Mutta et voi vaatia mitään sen perusteella, mitä olet itse tehnyt toisen eteen....

miksi ei saa vaatia? Mitä pahaa siinä on, että kun kohtelee toista hyvin niin haluaa samanlaista kohtelua itsekin takaisin? Mut on ainakin kasvatettu arvostamaan toisia ihmisiä ja että sen tulee näkyä ei vain sanoissa vaan juuri myös teoissa. Ja kun nyt ei puhuta mistään isoista jutuista, vaan ihan siis näistä, että ilmoittaa kun ei pääsekään, huolehtii pyytämättä oman puoliskansa yhteisistä menoista jne ihan tavallisia asioita. Mun mielestä huono käytös kertoo siitä, ettei arvosta kanssaihmisiään. Seurustelusuhteessa vastaava käytös on vielä loukkaavampaa. Onneksi ei tarvinut katsoa kauan, sen verran sentään järkeä päässä että tajusin lopettaa suhteen nopeasti.

Ja nykyaikana tuntuu olevan tuollaisia miehiä ihan pilvin pimein, mistä alapuolella yksi nainen kirjoittaa, eli ostatetaan naisella kaikki ruoat ja käydään siellä syömässä kuin äidillä ikään. Jotkut miehet jopa soittavat ja kysyvät, että mitä laitat ruokaa JOS tulen... Eli nainen joutuu ruokkimaan miehen eikä mies vastavuoroisesti tee naiselle ruokaa tai osta edes niitä tarpeita, saati että veisi oma-alotteisesti tai edes pyytämällä ulos syömään joskus vastapalvelukseksi. Näitä tarinoita kuulee jatkuvasti.

Jos on kiltti kaiken maailman hyväksikäyttäjät on kimpussa ja jos nainen yrittää pitää puolensa on heti hirveä ämmä.

nainen kysyy kirjoitti:

miksi ei saa vaatia? Mitä pahaa siinä on, että kun kohtelee toista hyvin niin haluaa samanlaista kohtelua itsekin takaisin? Mut on ainakin kasvatettu arvostamaan toisia ihmisiä ja että sen tulee näkyä ei vain sanoissa vaan juuri myös teoissa. Ja kun nyt ei puhuta mistään isoista jutuista, vaan ihan siis näistä, että ilmoittaa kun ei pääsekään, huolehtii pyytämättä oman puoliskansa yhteisistä menoista jne ihan tavallisia asioita. Mun mielestä huono käytös kertoo siitä, ettei arvosta kanssaihmisiään. Seurustelusuhteessa vastaava käytös on vielä loukkaavampaa. Onneksi ei tarvinut katsoa kauan, sen verran sentään järkeä päässä että tajusin lopettaa suhteen nopeasti.

Ja nykyaikana tuntuu olevan tuollaisia miehiä ihan pilvin pimein, mistä alapuolella yksi nainen kirjoittaa, eli ostatetaan naisella kaikki ruoat ja käydään siellä syömässä kuin äidillä ikään. Jotkut miehet jopa soittavat ja kysyvät, että mitä laitat ruokaa JOS tulen... Eli nainen joutuu ruokkimaan miehen eikä mies vastavuoroisesti tee naiselle ruokaa tai osta edes niitä tarpeita, saati että veisi oma-alotteisesti tai edes pyytämällä ulos syömään joskus vastapalvelukseksi. Näitä tarinoita kuulee jatkuvasti.

Jos on kiltti kaiken maailman hyväksikäyttäjät on kimpussa ja jos nainen yrittää pitää puolensa on heti hirveä ämmä.

Tarkoitin että et voi vaatia toiselta " samalla mitalla", jos toisen mittapuu normaalille ja kunnoittavalle käytökselle on erilainen kuin sinulle.

Et voi vaatia hemmottelua sillä perusteella että sitä itse olet valmis tarjoamaan.

Ilmeisesti puhut nyt aivan eri mittasuhteiden asioista mistä aloituksessasi.
Esimerkkisi kertovet aivan normaaleista ja itsestäänselvistä asoista, mutta aloituksestasi sai aivan toisenlaisen kuvan....

mielelläni...... kirjoitti:

Tarkoitin että et voi vaatia toiselta " samalla mitalla", jos toisen mittapuu normaalille ja kunnoittavalle käytökselle on erilainen kuin sinulle.

Et voi vaatia hemmottelua sillä perusteella että sitä itse olet valmis tarjoamaan.

Ilmeisesti puhut nyt aivan eri mittasuhteiden asioista mistä aloituksessasi.
Esimerkkisi kertovet aivan normaaleista ja itsestäänselvistä asoista, mutta aloituksestasi sai aivan toisenlaisen kuvan....

olekaan vaatinut hemmottelua, kerroin vain että itse tykkään ostella tai tehdä pieniä lahjoja lähipiirilleni jne. Kysyin vain mitä mielestänne on hyvä kohtelu? Mun mielestä hyvä kohtelu on eri asia kuin minimissään asiallinen kohtelu? Hyvään kohteluun kuuluu nuo perusasiat, mutta myös hieman ekstraa, ei lahjoina välttämättä vaan muuna huomioimisena, vaikka hartiahierontana? Siis näin itse ajattelen.

Ihmetyttää vain tän edellisen suhteen tyngän jälkeen kuinka jotkut kohtelevat, eli jos suhteessa ei esim kerro myöhästyvänsä, ei kiitä mistään, ei tarjoa koskaan, ei maksa omaa osaansa niin miten tällaiset ihmiset kohtelee sitten ystäviään tai työtovereitaan tai niitä ihmisiä, joita inhoavat? Minun logiikka lähtee siitä, että mitä enemmän pidät ihmisestä ja arvostat häntä niin näytät sen olemalla läsnä, huomioimalla toista jne. Ainakin näin mun ystäväpiirissä toimitaan. En mä tuntemattomille esim tarjoile kahveja tai ruokaa (paitsi työn puitteissa). Mä olen hämmästynyt ihan oikeasti, olen kohdannut jonkin sortin kulttuurishokin tässä asiassa kai jollain tapaa. En vain voi käsittää, että jos mies itse tekee aloitteen ja koko suhteen alun ajan vakuuttaa olevansa kiinnostunut ja ihastunut niin miksi kohtelee huonosti? Ja kun huomautin asiasta sanoi parantavansa tapojaan mm juuri sen suhteen, että ilmoittaa jollei pääsekään sovitusti. Mutta niin ei vain ikinä käynyt. Yritin joustaa ja ymmärtää ja jutella, mutta en vain voinut seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, jolle olin kuin ilmaa koko ajan, en edes peruskohteliaisuuden väärti.

nainen kysyy kirjoitti:

olekaan vaatinut hemmottelua, kerroin vain että itse tykkään ostella tai tehdä pieniä lahjoja lähipiirilleni jne. Kysyin vain mitä mielestänne on hyvä kohtelu? Mun mielestä hyvä kohtelu on eri asia kuin minimissään asiallinen kohtelu? Hyvään kohteluun kuuluu nuo perusasiat, mutta myös hieman ekstraa, ei lahjoina välttämättä vaan muuna huomioimisena, vaikka hartiahierontana? Siis näin itse ajattelen.

Ihmetyttää vain tän edellisen suhteen tyngän jälkeen kuinka jotkut kohtelevat, eli jos suhteessa ei esim kerro myöhästyvänsä, ei kiitä mistään, ei tarjoa koskaan, ei maksa omaa osaansa niin miten tällaiset ihmiset kohtelee sitten ystäviään tai työtovereitaan tai niitä ihmisiä, joita inhoavat? Minun logiikka lähtee siitä, että mitä enemmän pidät ihmisestä ja arvostat häntä niin näytät sen olemalla läsnä, huomioimalla toista jne. Ainakin näin mun ystäväpiirissä toimitaan. En mä tuntemattomille esim tarjoile kahveja tai ruokaa (paitsi työn puitteissa). Mä olen hämmästynyt ihan oikeasti, olen kohdannut jonkin sortin kulttuurishokin tässä asiassa kai jollain tapaa. En vain voi käsittää, että jos mies itse tekee aloitteen ja koko suhteen alun ajan vakuuttaa olevansa kiinnostunut ja ihastunut niin miksi kohtelee huonosti? Ja kun huomautin asiasta sanoi parantavansa tapojaan mm juuri sen suhteen, että ilmoittaa jollei pääsekään sovitusti. Mutta niin ei vain ikinä käynyt. Yritin joustaa ja ymmärtää ja jutella, mutta en vain voinut seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, jolle olin kuin ilmaa koko ajan, en edes peruskohteliaisuuden väärti.

Itse en pystyi ostamaan lahjoja vaikka mulle kuinka niitä tarjoiltaisi.

Mutta kyllä normaali mies pitää minkä lupaa.

Ellei sinulla ole taipumus tulkita kaikkia ehdotuksiasi sovituiksi ja luvatuiksi.
( Varsin yleistä naisten keskuudessa ) Oletan ettet kuulu tuohon kategoriaan...

Sulle on vain käynyt huono tuuri, ei tuollainen tyyppi opi vaikka kuinka lupaisi muuttuvansa.

näin minäkin olen tätä miettinyt. Olen kai ollut onnekas, kun en ole ennen tällaisiin ihmisiin törmännyt. Hullua on se, että tunnen syyllisyyttä siitä, että mies kohteli noin. Ikäänkuin se olisi jotenki minun vika, aluksi mietin paljon mitä teen väärin kun hän ei välitä ja haluaa loukata minua toistuvasti käytöksellään. Kun hän kuitenkin vaikutti kivalle ja onnelliselle kanssani ja tuntui nauttivan seurastani kuten mäkin hänen... ja sitten taas ihmeellistä totaalista välinpitämättömyyttä... ja mä tulkitsin ilkeydeksi juuri nuo, että sovittiin tapaamisia ja mitään ilmoittamatta ei ikinä tullutkaan vaikka lupasi muuttaa käytöstään. En tajua miksi syytän itseäni toisen huonosta käytöksestä?

Mutta niin se varmaan on, että kotoa nämä tavat ja arvot niin kuin muutkin tulee jos on tullakseen... Pitäisi kai vain hankkia paksumpi nahka itselleen, etten kaikkea ottaisi näin itseeni.

nainen kysyy kirjoitti:

näin minäkin olen tätä miettinyt. Olen kai ollut onnekas, kun en ole ennen tällaisiin ihmisiin törmännyt. Hullua on se, että tunnen syyllisyyttä siitä, että mies kohteli noin. Ikäänkuin se olisi jotenki minun vika, aluksi mietin paljon mitä teen väärin kun hän ei välitä ja haluaa loukata minua toistuvasti käytöksellään. Kun hän kuitenkin vaikutti kivalle ja onnelliselle kanssani ja tuntui nauttivan seurastani kuten mäkin hänen... ja sitten taas ihmeellistä totaalista välinpitämättömyyttä... ja mä tulkitsin ilkeydeksi juuri nuo, että sovittiin tapaamisia ja mitään ilmoittamatta ei ikinä tullutkaan vaikka lupasi muuttaa käytöstään. En tajua miksi syytän itseäni toisen huonosta käytöksestä?

Mutta niin se varmaan on, että kotoa nämä tavat ja arvot niin kuin muutkin tulee jos on tullakseen... Pitäisi kai vain hankkia paksumpi nahka itselleen, etten kaikkea ottaisi näin itseeni.

Hei

Olen myös perheestä, jossa olen tottunut , että ihmisiä kohdellaan kauniisti.
Nyt kolmekymppisenä olen tutustunut miehiin netin kautta. Sinkkuna olen kokeillut tätäkin puolta. Olen törmännyt sellaisiin miehiin, että olen vaan haukkonut henkeäni, että onko tosiaan olemassa tällaisia.
Minunkin vieraanvaraisuuttani on todella käytetty hyväksi. Miehet ovat maksattaneet minulla ruokiansa ja käytöstapoja ei ole ollut alkuunkaan.. On myöhästelty, ei ole ilmoitettu, jos ei pääse paikalle. Kun minulla oli syntymäpäivä minut vietiin syömään, mutta loppujen lopuksi sain maksaa miehenkin ruuat.
Ei koskaan ole tuotu mitään tullessa, mutta jääkaappini tyhjätty mennen tullen.
Miehillä on varmasti varaa, koska ovat hyvissä ammateissa, mutta tällainen siipeily on jotenkin elämäntapana.
Minustakin on tullut varovainen uusien tuttavuuksien suhteen. Olen ollut naivi ja hyväuskoinen

°°olen kohtelias ja huomaavainen.°°
  Sopiiko se läheiseen suhteeseen, kun se luo etäisyyttä?

°°Pidän kiinni sovituista, ilmoitan toiselle menoistani ja olen ajoissa. Jollen pääsekään soitan ja ilmoitan.°°
  Ok, käytännöllistä, tehokasta! Jokin muukin menettelytapa on ajateltavissa ja toimiva, jos tämä epäonnistuu toistuvasti. Onkin kulttuureita missä tällainen on tuntematonta.

°°Huolehdin siitä, että maksan puolet yhteisistä menoista ilman että toisen tarvitsee koskaan asiasta edes huomauttaa.°°
  Ihan hyvä tapa, ja tärkeää itselle. Miten joku muu siihen suhtautuu tai huomaako edes? Yhteinen ja puolet, mikä on mitäkin ja kenen mielestä milloinkin?

°°Tarjoan silloin tällöin ruoan, kahvit, drinksun, ostan lahjoja muutenkin kuin jouluna ja synttäreinä jne.°°
  Siis tarjoatko vai ostatko kuvitellulla vuorollasi?

°°Tarjoan apuani aina kun koen, että voisin auttaa.°°
  Minäkin olen auttavainen. Jotain mielihyvää siitä saa itselle ja sen pitäisi riittää, kun ei yleensä muuta sovita. Ymmärrän jatkuvan yksipuolisuuden turhauttavankin.

 

°°viimeisin mies käytti hyvätapaisuuttani täysin hyväkseeen.°°
  Olen kiitollinen Sinulle, siitä että tämä mies käytti kohteliaisuutesi hyväkseen, niinkuin kuuluukin, ja nyt kerroit siitä. Asia selkeni minulle (näinkin myöhään), mitä kohteliaisuus on, ja suosittelen muitakin miettimään sitä.

Mielestäni kohteliaisuus on sitä kun kohdellaan tuntematonta vierasta hyvin. Hänen tahdotaan viihtyvän hyvällä mielellä, ei muuta. Kohteliaisuus on kaikkea sitä tekemistä, minkä voi heittää hukkaan (menettää vastikkeetta). Voidaan tehdä se hyvän seurauksen toivossa, mutta ei tiedetä tavataanko tätä enää koskaan ja seuraako mitään hyvää. On typerää odottaa mitään hyvikettä.

Kohteliaisuuden tarkoitus on, että vieras vastaanottaa ja käyttää sen kaiken hyväkseen. Muussa tapauksessa (kaikissa kulttuureissa?), sitä voidaan pitää loukkauksena tarjoajaa kohtaan. Se mitä tarjotaan on lahja antajaltaan, jos siitä maksetaan, se on kauppa, tai on arvoa halventavaa jos siitä kieltäydytään, tai toisaalta voi olla arvoa paljoksuvaa, mutta kallisarvoinenkin lahja on mielipahan välttämiseksi vastaanotettava (vaikka sitten lopulta kalapaliikin kera).

°°Olenko antanut liikaa ja vaatinut liikaa kun olen odottanut vastaavaa käytöstä?°°
  Jos jotain pyyteellisyyttä on, se ei ole enää kohteliaisuutta, se on jotain muuta kuin kohteliaisuutta, se on tekemistä mikä naamioidaan kohteliaisuudeksi. Ankarassa mielessä, se on petollista käytöstä, itseään ja muita kohtaan (ulkokullattua).

En taatusti ole tuputtaja enkä oikeasti odota mitään "vastapalveluksia". Kun teen jotain teen sen ihan oikeasti pyyteettä hyvästä sydämestäni. Mutta odotan saavani suhteessa kuin suhteessa ainakin minimin peruskohteliaisuuden, oli kyse sitten ystävistä, tutuista, kylänmiehistä, kollegoista tai kenestä muusta vain. Ja kyseessä oli ihan suomalainen mies, tarkoitin kulttuurishokilla sitä, että ihmisillä on jopa tän maan rajojen sisällä erilaisia toimintatapoja/kasvatusmalleja jne vaikka ovat taustaltaan täysin suomalaisia.

Mä en näe kohteliaisuutta etäisyytenä tai että se estäisi välittömyyden ja avoimuuden, pikemminkin se raivaa tilaa juuri suurempaan avoimuuteen, välittömyyteen ja luottamukseen. Hyvät tavat on tie edetä konfliktitta eteenpäin kahden muukalaisen välillä. Kun kuitenkin tosiaan molemmat olemme suomalaisia niin eiköhän meistä useimmilla ole käsitys siitä, mitä hyvät tavat tavallisesti (yhteisesti) meille merkitsevät? Ja niitä noudattamalla lasketaan kynnyksiä ja päästetään toinen lähemmäksi. Ja samalla tavalla hyvien tapojen rikkominen nostaa muureja väliin ja kertoo meistä useimmalle toisen halusta pitää välimatkaa/piittaamattomuudesta tai vain siitä, että käytöstavat on moukkamaiset?

Mielestäni tein juuri niin kuin mies toivoi; toistuvalla ikävällä käytöksellään ajoi mua pois ja koska puhuminen ei auttanut lopetin suhteen.

hmm... kirjoitti:

°°olen kohtelias ja huomaavainen.°°
  Sopiiko se läheiseen suhteeseen, kun se luo etäisyyttä?

°°Pidän kiinni sovituista, ilmoitan toiselle menoistani ja olen ajoissa. Jollen pääsekään soitan ja ilmoitan.°°
  Ok, käytännöllistä, tehokasta! Jokin muukin menettelytapa on ajateltavissa ja toimiva, jos tämä epäonnistuu toistuvasti. Onkin kulttuureita missä tällainen on tuntematonta.

°°Huolehdin siitä, että maksan puolet yhteisistä menoista ilman että toisen tarvitsee koskaan asiasta edes huomauttaa.°°
  Ihan hyvä tapa, ja tärkeää itselle. Miten joku muu siihen suhtautuu tai huomaako edes? Yhteinen ja puolet, mikä on mitäkin ja kenen mielestä milloinkin?

°°Tarjoan silloin tällöin ruoan, kahvit, drinksun, ostan lahjoja muutenkin kuin jouluna ja synttäreinä jne.°°
  Siis tarjoatko vai ostatko kuvitellulla vuorollasi?

°°Tarjoan apuani aina kun koen, että voisin auttaa.°°
  Minäkin olen auttavainen. Jotain mielihyvää siitä saa itselle ja sen pitäisi riittää, kun ei yleensä muuta sovita. Ymmärrän jatkuvan yksipuolisuuden turhauttavankin.

 

°°viimeisin mies käytti hyvätapaisuuttani täysin hyväkseeen.°°
  Olen kiitollinen Sinulle, siitä että tämä mies käytti kohteliaisuutesi hyväkseen, niinkuin kuuluukin, ja nyt kerroit siitä. Asia selkeni minulle (näinkin myöhään), mitä kohteliaisuus on, ja suosittelen muitakin miettimään sitä.

Mielestäni kohteliaisuus on sitä kun kohdellaan tuntematonta vierasta hyvin. Hänen tahdotaan viihtyvän hyvällä mielellä, ei muuta. Kohteliaisuus on kaikkea sitä tekemistä, minkä voi heittää hukkaan (menettää vastikkeetta). Voidaan tehdä se hyvän seurauksen toivossa, mutta ei tiedetä tavataanko tätä enää koskaan ja seuraako mitään hyvää. On typerää odottaa mitään hyvikettä.

Kohteliaisuuden tarkoitus on, että vieras vastaanottaa ja käyttää sen kaiken hyväkseen. Muussa tapauksessa (kaikissa kulttuureissa?), sitä voidaan pitää loukkauksena tarjoajaa kohtaan. Se mitä tarjotaan on lahja antajaltaan, jos siitä maksetaan, se on kauppa, tai on arvoa halventavaa jos siitä kieltäydytään, tai toisaalta voi olla arvoa paljoksuvaa, mutta kallisarvoinenkin lahja on mielipahan välttämiseksi vastaanotettava (vaikka sitten lopulta kalapaliikin kera).

°°Olenko antanut liikaa ja vaatinut liikaa kun olen odottanut vastaavaa käytöstä?°°
  Jos jotain pyyteellisyyttä on, se ei ole enää kohteliaisuutta, se on jotain muuta kuin kohteliaisuutta, se on tekemistä mikä naamioidaan kohteliaisuudeksi. Ankarassa mielessä, se on petollista käytöstä, itseään ja muita kohtaan (ulkokullattua).

ihan hyvästä sydämestä, en laske vuoroja. Se mitä odotin oli se peruskohteliaisuus. Ei kannata tarttua siihen, että itse tykkään "lahjoa", puhuin nyt ihan näistä jutuista, että ilmoitellaan jos muutoksia tulee. Mutta en mäkään tarjoa toiselle kaikkea ja koko ajan, kyllä nyt sen verran pitää löytyä toiselta tapoja ja selkärankaa, että tajuaa itsekin vastavuoroisesti hoitaa jotain? Ja kun asiasta puhuttiin niin lupasi maksaa yhteisiä menoja, mutta kertaakaan ei sitä tehnyt. Minun mielestä se on hyvätapaisuuden hyväksikäyttöä. Sinulle se näyttää olevan pilkan aihe.

nainen kysyy kirjoitti:

En taatusti ole tuputtaja enkä oikeasti odota mitään "vastapalveluksia". Kun teen jotain teen sen ihan oikeasti pyyteettä hyvästä sydämestäni. Mutta odotan saavani suhteessa kuin suhteessa ainakin minimin peruskohteliaisuuden, oli kyse sitten ystävistä, tutuista, kylänmiehistä, kollegoista tai kenestä muusta vain. Ja kyseessä oli ihan suomalainen mies, tarkoitin kulttuurishokilla sitä, että ihmisillä on jopa tän maan rajojen sisällä erilaisia toimintatapoja/kasvatusmalleja jne vaikka ovat taustaltaan täysin suomalaisia.

Mä en näe kohteliaisuutta etäisyytenä tai että se estäisi välittömyyden ja avoimuuden, pikemminkin se raivaa tilaa juuri suurempaan avoimuuteen, välittömyyteen ja luottamukseen. Hyvät tavat on tie edetä konfliktitta eteenpäin kahden muukalaisen välillä. Kun kuitenkin tosiaan molemmat olemme suomalaisia niin eiköhän meistä useimmilla ole käsitys siitä, mitä hyvät tavat tavallisesti (yhteisesti) meille merkitsevät? Ja niitä noudattamalla lasketaan kynnyksiä ja päästetään toinen lähemmäksi. Ja samalla tavalla hyvien tapojen rikkominen nostaa muureja väliin ja kertoo meistä useimmalle toisen halusta pitää välimatkaa/piittaamattomuudesta tai vain siitä, että käytöstavat on moukkamaiset?

Mielestäni tein juuri niin kuin mies toivoi; toistuvalla ikävällä käytöksellään ajoi mua pois ja koska puhuminen ei auttanut lopetin suhteen.

Näin se taitaa olla että hyvät tavat on todellakin nykyään outoa ja aiheuttaa vastakkaisessa sukupuolessa torjuntareaktion, näinhän se ei pitäisi olla.. On vaan tosiasia että noita siipeiliöitä ja kusipäitä on maailma pullollaan, kaiken maailman pelimiehiä ja casanovia jotka pitävät itsestään selvänä että ei heidän tarvitse kunnioittaa lähimmäistään ja ilmoitella menemisistään, riittää kun tulevat paikalle kun siltä tuntuu. Ole onnellinen että olet saanut perintönä kunnollisen kasvatuksen ja osaat arvostaa toista ihmistä sekä vaalia suhdetta toinen ihminen huomioiden. Eihän se sitä tietenkää tarkoita että se olisi itseltään pois, juntit ovat vaan niin itseään täynnä ja omaavat narsistisia käytöstapoja.. Monesti olen itse ihmetellyt kun olen katsonnut ympärilleni ja jutellut kavereiden kanssa että onko tosinaan niin että naiset haluaa vierelleen sen karskin äijän jolla ei ole niitä käytöstapoja eivätkä osaa näyttää tunteitaan saatika puhua niistä. Outoa todellakin...

nainen vastaa kirjoitti:

ihan hyvästä sydämestä, en laske vuoroja. Se mitä odotin oli se peruskohteliaisuus. Ei kannata tarttua siihen, että itse tykkään "lahjoa", puhuin nyt ihan näistä jutuista, että ilmoitellaan jos muutoksia tulee. Mutta en mäkään tarjoa toiselle kaikkea ja koko ajan, kyllä nyt sen verran pitää löytyä toiselta tapoja ja selkärankaa, että tajuaa itsekin vastavuoroisesti hoitaa jotain? Ja kun asiasta puhuttiin niin lupasi maksaa yhteisiä menoja, mutta kertaakaan ei sitä tehnyt. Minun mielestä se on hyvätapaisuuden hyväksikäyttöä. Sinulle se näyttää olevan pilkan aihe.

°°Minun mielestä se on hyvätapaisuuden hyväksikäyttöä. Sinulle se näyttää olevan pilkan aihe.°°
  En suinkaan pilkkaa. Olen pohtinut voiko tässä olla jotain muuta kuin harkittua hyväksikäyttöä. Jos mielipiteensä on jo päättänyt, sitä on tietysti vaikea muuttaa.

°°Se mitä odotin oli se peruskohteliaisuus.°°
°°Ja kun asiasta puhuttiin niin lupasi maksaa yhteisiä menoja,°°
  Hankalaa on käsitellä asiaa, kun mielestäni kohteliaisuuksista ei voi velkaantua.

°°Mutta en mäkään tarjoa toiselle kaikkea ja koko ajan, kyllä nyt sen verran pitää löytyä toiselta tapoja ja selkärankaa, että tajuaa itsekin vastavuoroisesti hoitaa jotain?°°
  Ok, ajattelet sitten noin. Tutustut sitten heihin.

Pointtini on että erittäin hyvä kohtelu on täysin mahdollista, vaikka tarkoittamiasi hyviä tapoja ei suoritettaisi lainkaan. Hyvin voi käyttäytyä ilman tapojakin. Tapahan on tietyn asian toistamista.

hmm... kirjoitti:

°°Minun mielestä se on hyvätapaisuuden hyväksikäyttöä. Sinulle se näyttää olevan pilkan aihe.°°
  En suinkaan pilkkaa. Olen pohtinut voiko tässä olla jotain muuta kuin harkittua hyväksikäyttöä. Jos mielipiteensä on jo päättänyt, sitä on tietysti vaikea muuttaa.

°°Se mitä odotin oli se peruskohteliaisuus.°°
°°Ja kun asiasta puhuttiin niin lupasi maksaa yhteisiä menoja,°°
  Hankalaa on käsitellä asiaa, kun mielestäni kohteliaisuuksista ei voi velkaantua.

°°Mutta en mäkään tarjoa toiselle kaikkea ja koko ajan, kyllä nyt sen verran pitää löytyä toiselta tapoja ja selkärankaa, että tajuaa itsekin vastavuoroisesti hoitaa jotain?°°
  Ok, ajattelet sitten noin. Tutustut sitten heihin.

Pointtini on että erittäin hyvä kohtelu on täysin mahdollista, vaikka tarkoittamiasi hyviä tapoja ei suoritettaisi lainkaan. Hyvin voi käyttäytyä ilman tapojakin. Tapahan on tietyn asian toistamista.

ihan asiaa ja sä väännät siitä jotain muuta enkä ymmärrä miksi? Itse ainakin kannatan hyviä tapoja ja peruskohteliasuutta, mutta aina on näitä, joille ne on ihan se ja sama. AP selitti ketjussa kyllä kantansa, eli eron peruskohteliaisuuteen ja ekstraan ja tarjoamiseen, mutta et vain halua ymmärtää.

Kyllä yhteiset menot on eri asia kuin peruskohteliaisuus (Mikä sen ymmärtämisessä on sulle vaikeaa?) ja tässä viitattiin mielestäni peruskohteliaisuudella nimenomaan siihen, että esim ilmoittaa jollei pääsekään tulemaan. Ei rahaan. Ja varmaan jokaisen tavallisen ihmisen mielestä yhteiset menot maksetaan 50-50 ellei muuta ole sovittu? Peruskohteliasta on tarjota takaisin eikä loisia toisen hyväntahtoisuuden varassa. Mutta jos et sitäkään pysty ymmärtämään niin sillehän ei mitään voi.

Hyviä tapojahan ihmiset toistavat siksi, että niillä tehdään elämä helpommaksi kaikille. Mutta sitä ei jotkut halua ymmärtää. Mun mielestä juutut sivuasioihin jottei tarvitse puhua siitä, mikä oikeasti on aiheena. Sitä sanotaan kiertelyksi ja monien mielestä sellainenkin on epäkohteliasta silloin, kun yritetään selvittää jotain tiettyä asiaa. Selkärankaiset on kyllä katoavaa kansanperinnettä, näkyy kyllä kaikessa.

ap puhuu kirjoitti:

ihan asiaa ja sä väännät siitä jotain muuta enkä ymmärrä miksi? Itse ainakin kannatan hyviä tapoja ja peruskohteliasuutta, mutta aina on näitä, joille ne on ihan se ja sama. AP selitti ketjussa kyllä kantansa, eli eron peruskohteliaisuuteen ja ekstraan ja tarjoamiseen, mutta et vain halua ymmärtää.

Kyllä yhteiset menot on eri asia kuin peruskohteliaisuus (Mikä sen ymmärtämisessä on sulle vaikeaa?) ja tässä viitattiin mielestäni peruskohteliaisuudella nimenomaan siihen, että esim ilmoittaa jollei pääsekään tulemaan. Ei rahaan. Ja varmaan jokaisen tavallisen ihmisen mielestä yhteiset menot maksetaan 50-50 ellei muuta ole sovittu? Peruskohteliasta on tarjota takaisin eikä loisia toisen hyväntahtoisuuden varassa. Mutta jos et sitäkään pysty ymmärtämään niin sillehän ei mitään voi.

Hyviä tapojahan ihmiset toistavat siksi, että niillä tehdään elämä helpommaksi kaikille. Mutta sitä ei jotkut halua ymmärtää. Mun mielestä juutut sivuasioihin jottei tarvitse puhua siitä, mikä oikeasti on aiheena. Sitä sanotaan kiertelyksi ja monien mielestä sellainenkin on epäkohteliasta silloin, kun yritetään selvittää jotain tiettyä asiaa. Selkärankaiset on kyllä katoavaa kansanperinnettä, näkyy kyllä kaikessa.

°°(Mikä sen ymmärtämisessä on sulle vaikeaa?)°°
  Ei mikään. Tavanomaista suomalaista tapakäyttäytymistä (eräitä versioita).

°°ihan asiaa ja sä väännät siitä jotain muuta enkä ymmärrä miksi?°°
  Jotain vaikeaa sitten on. Kun on monta tapaa ja yksilöllistä käyttäytymistä ja monet niistä ovat hyvää kohtelua, niin sitten jäädään jankkaamaan peruskohteliaisuuksista.

Ihminen on sellainen "hyvä" on minussa ja "paha" on toisissa. Kun ei ymmärretä muita vaihtoehtoja. Yksi hyvä tapa elää riittää. Eihän muuta voi olla?
Halutaan siis tyrkyttää omat samat tavat toisellekin, vaikka joku toinen käyttäytyisikin toisellatapaa hyvin. Oman ajattelusi mukaisesti erittäin epäkohteliasta.

°°Itse ainakin kannatan hyviä tapoja ja peruskohteliasuutta, mutta aina on näitä, joille ne on ihan se ja sama.°°
  Jos sinulla ei ole minun hyviä tapojani, sinulla voi olla vain pahoja tapoja… niin, ymmärrän.

°°Peruskohteliasta on tarjota takaisin eikä loisia toisen hyväntahtoisuuden varassa. Mutta jos et sitäkään pysty ymmärtämään niin sillehän ei mitään voi.°°
  Perusjuttu, mistä nyt ymmärrän enemmän. Sen että se ei olekaan kohteliaisuutta, mutta jos et ymmärrä, antaa olla.

°°Hyviä tapojahan ihmiset toistavat siksi, että niillä tehdään elämä helpommaksi kaikille.°°
  Tällähän sitä perustellaan, oman 'parhaan' kulttuurin levittämistä. Yhtenäinen kulttuuri olisi helpompi. Erilaisuuden sietäminen on vaikeaa.

°°Mun mielestä juutut sivuasioihin jottei tarvitse puhua siitä, mikä oikeasti on aiheena.°°
  Hyvä kohtelu? Mitä puhumista, jos se on kohteliaisuus, yleiset hyvät tavat?
Olen miettinyt mitä näiden ulkopuolelta voi löytyä. Ehkä se halutaan nähdä huonona, turhana. Mitäpä sitä sitten miettimään jos ei huvita.

hmm... kirjoitti:

°°olen kohtelias ja huomaavainen.°°
  Sopiiko se läheiseen suhteeseen, kun se luo etäisyyttä?

°°Pidän kiinni sovituista, ilmoitan toiselle menoistani ja olen ajoissa. Jollen pääsekään soitan ja ilmoitan.°°
  Ok, käytännöllistä, tehokasta! Jokin muukin menettelytapa on ajateltavissa ja toimiva, jos tämä epäonnistuu toistuvasti. Onkin kulttuureita missä tällainen on tuntematonta.

°°Huolehdin siitä, että maksan puolet yhteisistä menoista ilman että toisen tarvitsee koskaan asiasta edes huomauttaa.°°
  Ihan hyvä tapa, ja tärkeää itselle. Miten joku muu siihen suhtautuu tai huomaako edes? Yhteinen ja puolet, mikä on mitäkin ja kenen mielestä milloinkin?

°°Tarjoan silloin tällöin ruoan, kahvit, drinksun, ostan lahjoja muutenkin kuin jouluna ja synttäreinä jne.°°
  Siis tarjoatko vai ostatko kuvitellulla vuorollasi?

°°Tarjoan apuani aina kun koen, että voisin auttaa.°°
  Minäkin olen auttavainen. Jotain mielihyvää siitä saa itselle ja sen pitäisi riittää, kun ei yleensä muuta sovita. Ymmärrän jatkuvan yksipuolisuuden turhauttavankin.

 

°°viimeisin mies käytti hyvätapaisuuttani täysin hyväkseeen.°°
  Olen kiitollinen Sinulle, siitä että tämä mies käytti kohteliaisuutesi hyväkseen, niinkuin kuuluukin, ja nyt kerroit siitä. Asia selkeni minulle (näinkin myöhään), mitä kohteliaisuus on, ja suosittelen muitakin miettimään sitä.

Mielestäni kohteliaisuus on sitä kun kohdellaan tuntematonta vierasta hyvin. Hänen tahdotaan viihtyvän hyvällä mielellä, ei muuta. Kohteliaisuus on kaikkea sitä tekemistä, minkä voi heittää hukkaan (menettää vastikkeetta). Voidaan tehdä se hyvän seurauksen toivossa, mutta ei tiedetä tavataanko tätä enää koskaan ja seuraako mitään hyvää. On typerää odottaa mitään hyvikettä.

Kohteliaisuuden tarkoitus on, että vieras vastaanottaa ja käyttää sen kaiken hyväkseen. Muussa tapauksessa (kaikissa kulttuureissa?), sitä voidaan pitää loukkauksena tarjoajaa kohtaan. Se mitä tarjotaan on lahja antajaltaan, jos siitä maksetaan, se on kauppa, tai on arvoa halventavaa jos siitä kieltäydytään, tai toisaalta voi olla arvoa paljoksuvaa, mutta kallisarvoinenkin lahja on mielipahan välttämiseksi vastaanotettava (vaikka sitten lopulta kalapaliikin kera).

°°Olenko antanut liikaa ja vaatinut liikaa kun olen odottanut vastaavaa käytöstä?°°
  Jos jotain pyyteellisyyttä on, se ei ole enää kohteliaisuutta, se on jotain muuta kuin kohteliaisuutta, se on tekemistä mikä naamioidaan kohteliaisuudeksi. Ankarassa mielessä, se on petollista käytöstä, itseään ja muita kohtaan (ulkokullattua).

Luin hieman noita muitakin juttuja, ja vaikka sä miten hienosti yrität asian laittaa, niin mä en nyt ihan sun aitouteesi usko.

"°°olen kohtelias ja huomaavainen.°°
Sopiiko se läheiseen suhteeseen, kun se luo etäisyyttä?"
Lausahduksesi sisältää väitteen, että epäkohteliaisuus ja huomaamattomuus luo läheisyyttä? Tuskin.

Kohtelias ja hyvä käytös on luonut mulle ainakin kymmeniä hyviä ihmissuhteita. Tuskin olisin saanut niitä olemalla epäkohtelias ja törkeä? Ystäviä ja ihmisiä, joihin olen päässyt tutustumaan nimenomaan siksi, että olen kiva ihminen, kohtelias, suvaitsevainen, kuunteleva jne. ja olenkin sitä mielellään. Lyhyttä, mutta halutessasi ymmärrät kyllä.
Jote kohteliaisuus ei kyllä luo etäisyyttä: teennäisyys sen sijaan kyllä. Puhut eri asioista mun mielestä, etkä taida ihan ymmärtää, mitä aito kohteliaisuus on.

"
°°Pidän kiinni sovituista, ilmoitan toiselle menoistani ja olen ajoissa. Jollen pääsekään soitan ja ilmoitan.°°
Ok, käytännöllistä, tehokasta! Jokin muukin menettelytapa on ajateltavissa ja toimiva, jos tämä epäonnistuu toistuvasti. Onkin kulttuureita missä tällainen on tuntematonta."
Niin ja on kulttuureita, missä naisen saa raiskata laillisesti, ja naisella on esineen asema ja naista saa kurittaa lyömällä. Mitä sitten?
Onko siis pointti se, että se on ihan jees, kun muuallakin se on jees. Käytännöllistä ja tehokasta my ass, se on kohteliasta ja antaa ymmärtää, että toista oikeasti kiinnostaa: jos myöhästyy toistuvasti eikä edes ilmoita, on se välinpitämättömyyden merkki. Tässä kulttuurissa.

Voidaan hienostella ja sanoa, että pyyteettömyys sitä ja tätä, mutta kyllä hyväksikäyttö on hyväksikäyttöä, vaikka olisi typeryydestäkin johtuvaa eikä se rakkauden käytöstä ole. Varmasti tuo ap:n mies on vain ollut lapsellinen ja opetettu siihen, että kaikki tulee kun manulle illallinen. Mutta nytpä ei puhuta mistään vieraitten viihdyttämisestä eikä tuntemattomasta, ja hetkestä, vaan yhteisestä suhteesta, minkä nimi on muuten parisuhde, koska siinä on kaksi. Vieraitten kanssa olevan kohteliaisuus on jotain muuta, parisuhde on jotain muuta, tämän sinäkin varmaan ihan oikeasti ymmärrät?
Jos et ymmärrä, voipi olla, että kannattaa vieläkin hieman myöhempään miettiä kohteliaisuutta, sen eri muotoja, rakkautta ja sen rakentamista jne. sekä miettiä onko olemassa sellaista parisuhdetta, missä vain toinen antaa.

Se on toki totta, että täytyy etsiä itselleen sopiva kumppani. Pummille sopii pummi, ja antajalle antaja. Ja se on omalla vastuulla, etsiä se mikä itselleen sopii, onhan niitäkin, jotka nimenomaan haluavat vain palvella saamatta mitään, sitä kutsutaan kyllä monesti alistumiseksi, mutta näkemyksensä kullakin. Jokaiselle soisi sopivan.

Hyvät tavat on ihan oikeasti aika kiva juttu, kannattaa joskus kokeilla, mäkin olen viihtynyt vallan mainiosti. Ja kokeillut sitä toistakin puolta ja jos nyt oikein rehellisesti sanon, niin mulle se ei sopinut, mun mielestä se oli todella perseestä, ja typerää, paljon kivempi näin. Parisuhteessakin on paljon mukavampaa huomioivan ja kohteliaan ihmisen kanssa. Jotenkin on helpompi luottaa ja olla avoin, kun toinen on oikeasti läsnä, on kivaa ja ihanaa kun toinen huomioi, on kivaa jutella, kun erimielisyyksistäkin voi keskustella eikä rääkyä tai riidellä, on ihan nastaa oikeastaan, kun ei arvostella ja toinen osaa kohteliaasti joskus jopa pitää suunsa kiinni... Sekin on kivaa. Ja kun on itse samanlainen, sitä osaa arvostaa ja sen tajuaa. On kivaa antaa kaikkea ja tehdä parhaansa, kun tietää ja voi luottaa siihen, ettei tarvii odottaa mitään, kaikki tulee odottamattakin :) Eikä tarvitse miettiä tekeekö toinen sen velvollisuudesta, jos molemmat tekee sen luonnostaan.

Tuntuu muuten, että sinun kirjoituksesi on vaan nokkelan leikkimistä, ulkokullattua ja naamioitu muka pohdinnaksi ja kuunteluksi, vaikka se on vain yritys olla nokkela, näppärä ja pikkusen viksumpi kun muut.

???????????????????????+ kirjoitti:

Luin hieman noita muitakin juttuja, ja vaikka sä miten hienosti yrität asian laittaa, niin mä en nyt ihan sun aitouteesi usko.

"°°olen kohtelias ja huomaavainen.°°
Sopiiko se läheiseen suhteeseen, kun se luo etäisyyttä?"
Lausahduksesi sisältää väitteen, että epäkohteliaisuus ja huomaamattomuus luo läheisyyttä? Tuskin.

Kohtelias ja hyvä käytös on luonut mulle ainakin kymmeniä hyviä ihmissuhteita. Tuskin olisin saanut niitä olemalla epäkohtelias ja törkeä? Ystäviä ja ihmisiä, joihin olen päässyt tutustumaan nimenomaan siksi, että olen kiva ihminen, kohtelias, suvaitsevainen, kuunteleva jne. ja olenkin sitä mielellään. Lyhyttä, mutta halutessasi ymmärrät kyllä.
Jote kohteliaisuus ei kyllä luo etäisyyttä: teennäisyys sen sijaan kyllä. Puhut eri asioista mun mielestä, etkä taida ihan ymmärtää, mitä aito kohteliaisuus on.

"
°°Pidän kiinni sovituista, ilmoitan toiselle menoistani ja olen ajoissa. Jollen pääsekään soitan ja ilmoitan.°°
Ok, käytännöllistä, tehokasta! Jokin muukin menettelytapa on ajateltavissa ja toimiva, jos tämä epäonnistuu toistuvasti. Onkin kulttuureita missä tällainen on tuntematonta."
Niin ja on kulttuureita, missä naisen saa raiskata laillisesti, ja naisella on esineen asema ja naista saa kurittaa lyömällä. Mitä sitten?
Onko siis pointti se, että se on ihan jees, kun muuallakin se on jees. Käytännöllistä ja tehokasta my ass, se on kohteliasta ja antaa ymmärtää, että toista oikeasti kiinnostaa: jos myöhästyy toistuvasti eikä edes ilmoita, on se välinpitämättömyyden merkki. Tässä kulttuurissa.

Voidaan hienostella ja sanoa, että pyyteettömyys sitä ja tätä, mutta kyllä hyväksikäyttö on hyväksikäyttöä, vaikka olisi typeryydestäkin johtuvaa eikä se rakkauden käytöstä ole. Varmasti tuo ap:n mies on vain ollut lapsellinen ja opetettu siihen, että kaikki tulee kun manulle illallinen. Mutta nytpä ei puhuta mistään vieraitten viihdyttämisestä eikä tuntemattomasta, ja hetkestä, vaan yhteisestä suhteesta, minkä nimi on muuten parisuhde, koska siinä on kaksi. Vieraitten kanssa olevan kohteliaisuus on jotain muuta, parisuhde on jotain muuta, tämän sinäkin varmaan ihan oikeasti ymmärrät?
Jos et ymmärrä, voipi olla, että kannattaa vieläkin hieman myöhempään miettiä kohteliaisuutta, sen eri muotoja, rakkautta ja sen rakentamista jne. sekä miettiä onko olemassa sellaista parisuhdetta, missä vain toinen antaa.

Se on toki totta, että täytyy etsiä itselleen sopiva kumppani. Pummille sopii pummi, ja antajalle antaja. Ja se on omalla vastuulla, etsiä se mikä itselleen sopii, onhan niitäkin, jotka nimenomaan haluavat vain palvella saamatta mitään, sitä kutsutaan kyllä monesti alistumiseksi, mutta näkemyksensä kullakin. Jokaiselle soisi sopivan.

Hyvät tavat on ihan oikeasti aika kiva juttu, kannattaa joskus kokeilla, mäkin olen viihtynyt vallan mainiosti. Ja kokeillut sitä toistakin puolta ja jos nyt oikein rehellisesti sanon, niin mulle se ei sopinut, mun mielestä se oli todella perseestä, ja typerää, paljon kivempi näin. Parisuhteessakin on paljon mukavampaa huomioivan ja kohteliaan ihmisen kanssa. Jotenkin on helpompi luottaa ja olla avoin, kun toinen on oikeasti läsnä, on kivaa ja ihanaa kun toinen huomioi, on kivaa jutella, kun erimielisyyksistäkin voi keskustella eikä rääkyä tai riidellä, on ihan nastaa oikeastaan, kun ei arvostella ja toinen osaa kohteliaasti joskus jopa pitää suunsa kiinni... Sekin on kivaa. Ja kun on itse samanlainen, sitä osaa arvostaa ja sen tajuaa. On kivaa antaa kaikkea ja tehdä parhaansa, kun tietää ja voi luottaa siihen, ettei tarvii odottaa mitään, kaikki tulee odottamattakin :) Eikä tarvitse miettiä tekeekö toinen sen velvollisuudesta, jos molemmat tekee sen luonnostaan.

Tuntuu muuten, että sinun kirjoituksesi on vaan nokkelan leikkimistä, ulkokullattua ja naamioitu muka pohdinnaksi ja kuunteluksi, vaikka se on vain yritys olla nokkela, näppärä ja pikkusen viksumpi kun muut.

°°Lausahduksesi sisältää väitteen, että epäkohteliaisuus ja huomaamattomuus luo läheisyyttä?°°
  Ei sisällä, eikä luo. Läheisyyttä luo vaikkapa välittömyys ja avoimuus, mitkä eivät liity kohteliaisuuteen tai huomaavaisuuteen, ellei niitä yritä niihin liittää.
Nuo eivät ole varsinaisesti vastakohtia, kuten eivät etäisyys ja läheisyyskään.

°°Puhut eri asioista… mitä aito kohteliaisuus on.°°
  Osittain kyllä. Tähdennän käsitettä kohteliaisuus, että se ei ole sitä mikä näkyy, se mitä tehdään. Se on motiivi, jonkinlainen hyvä tahto (pyyteettömyys). Pelkkä tapa tehdä, ei ole kelpo motiivi, en pidä sitä aitona. Tapa ajatella pyyteettömästi olisi, mutta mutta… kun sitä kaunaa kertyy.

°°kohteliaisuus ei kyllä luo etäisyyttä: teennäisyys sen sijaan kyllä.°°
  Motiivista riippuen, se voi olla teennäistä. Sen voidaan haluta näyttävän joltain, mutta se on muuttunut teatraalisesi lavasteeksi.

°°Vieraitten kanssa olevan kohteliaisuus on jotain muuta, parisuhde on jotain muuta,°°
  Siitä olen koittanut puhua. Mitä se kohteliaisuus on parisuhteessa, miten se toimii? Mikä on sen tarve läheisessä tai ihan intiimissä kanssakäymisessä. Voiko siitä olla haittaa?

°°Eikä tarvitse miettiä tekeekö toinen sen velvollisuudesta, jos molemmat tekee sen luonnostaan.°°
  Ymmärrät siis asiaa. Js se tehdään velvollisuudesta se ei ole kohteliaisuus, vaikka se näyttäisi siltä ja sen sanottaisiin olevan kohteliaisuus. Kyllä kohteliaisuudessa on jotain luonnollista, mutta sen voi helposti kääntää keinotekoiseksi (käsittämättä mitä tapahtui).

°°Ja se on omalla vastuulla, etsiä se mikä itselleen sopii,°°
  Niin on. Mitä tapahtuu jos kohteliaisuutta vaaditaan? Tuleeko siitä velvollisuus? Onko silloin edes mahdollista enää olla kohtelias?

°°Tuntuu muuten, että sinun kirjoituksesi on vaan nokkelan leikkimistä, ulkokullattua ja naamioitu muka pohdinnaksi ja kuunteluksi, vaikka se on vain yritys olla nokkela, näppärä ja pikkusen viksumpi kun muut.°°
  Hieman epäkohteliaasti sanottu, mutta minulle on enemmän arvoa sillä että ollaan kuitenkin aitoja. Tunnetilat, motiivit ym. siirtyvät paremmin ja asiakin rehellisemmin kun ei olla turhan muodollisia ja kohteliaita.

???????????????????????+ kirjoitti:

Luin hieman noita muitakin juttuja, ja vaikka sä miten hienosti yrität asian laittaa, niin mä en nyt ihan sun aitouteesi usko.

"°°olen kohtelias ja huomaavainen.°°
Sopiiko se läheiseen suhteeseen, kun se luo etäisyyttä?"
Lausahduksesi sisältää väitteen, että epäkohteliaisuus ja huomaamattomuus luo läheisyyttä? Tuskin.

Kohtelias ja hyvä käytös on luonut mulle ainakin kymmeniä hyviä ihmissuhteita. Tuskin olisin saanut niitä olemalla epäkohtelias ja törkeä? Ystäviä ja ihmisiä, joihin olen päässyt tutustumaan nimenomaan siksi, että olen kiva ihminen, kohtelias, suvaitsevainen, kuunteleva jne. ja olenkin sitä mielellään. Lyhyttä, mutta halutessasi ymmärrät kyllä.
Jote kohteliaisuus ei kyllä luo etäisyyttä: teennäisyys sen sijaan kyllä. Puhut eri asioista mun mielestä, etkä taida ihan ymmärtää, mitä aito kohteliaisuus on.

"
°°Pidän kiinni sovituista, ilmoitan toiselle menoistani ja olen ajoissa. Jollen pääsekään soitan ja ilmoitan.°°
Ok, käytännöllistä, tehokasta! Jokin muukin menettelytapa on ajateltavissa ja toimiva, jos tämä epäonnistuu toistuvasti. Onkin kulttuureita missä tällainen on tuntematonta."
Niin ja on kulttuureita, missä naisen saa raiskata laillisesti, ja naisella on esineen asema ja naista saa kurittaa lyömällä. Mitä sitten?
Onko siis pointti se, että se on ihan jees, kun muuallakin se on jees. Käytännöllistä ja tehokasta my ass, se on kohteliasta ja antaa ymmärtää, että toista oikeasti kiinnostaa: jos myöhästyy toistuvasti eikä edes ilmoita, on se välinpitämättömyyden merkki. Tässä kulttuurissa.

Voidaan hienostella ja sanoa, että pyyteettömyys sitä ja tätä, mutta kyllä hyväksikäyttö on hyväksikäyttöä, vaikka olisi typeryydestäkin johtuvaa eikä se rakkauden käytöstä ole. Varmasti tuo ap:n mies on vain ollut lapsellinen ja opetettu siihen, että kaikki tulee kun manulle illallinen. Mutta nytpä ei puhuta mistään vieraitten viihdyttämisestä eikä tuntemattomasta, ja hetkestä, vaan yhteisestä suhteesta, minkä nimi on muuten parisuhde, koska siinä on kaksi. Vieraitten kanssa olevan kohteliaisuus on jotain muuta, parisuhde on jotain muuta, tämän sinäkin varmaan ihan oikeasti ymmärrät?
Jos et ymmärrä, voipi olla, että kannattaa vieläkin hieman myöhempään miettiä kohteliaisuutta, sen eri muotoja, rakkautta ja sen rakentamista jne. sekä miettiä onko olemassa sellaista parisuhdetta, missä vain toinen antaa.

Se on toki totta, että täytyy etsiä itselleen sopiva kumppani. Pummille sopii pummi, ja antajalle antaja. Ja se on omalla vastuulla, etsiä se mikä itselleen sopii, onhan niitäkin, jotka nimenomaan haluavat vain palvella saamatta mitään, sitä kutsutaan kyllä monesti alistumiseksi, mutta näkemyksensä kullakin. Jokaiselle soisi sopivan.

Hyvät tavat on ihan oikeasti aika kiva juttu, kannattaa joskus kokeilla, mäkin olen viihtynyt vallan mainiosti. Ja kokeillut sitä toistakin puolta ja jos nyt oikein rehellisesti sanon, niin mulle se ei sopinut, mun mielestä se oli todella perseestä, ja typerää, paljon kivempi näin. Parisuhteessakin on paljon mukavampaa huomioivan ja kohteliaan ihmisen kanssa. Jotenkin on helpompi luottaa ja olla avoin, kun toinen on oikeasti läsnä, on kivaa ja ihanaa kun toinen huomioi, on kivaa jutella, kun erimielisyyksistäkin voi keskustella eikä rääkyä tai riidellä, on ihan nastaa oikeastaan, kun ei arvostella ja toinen osaa kohteliaasti joskus jopa pitää suunsa kiinni... Sekin on kivaa. Ja kun on itse samanlainen, sitä osaa arvostaa ja sen tajuaa. On kivaa antaa kaikkea ja tehdä parhaansa, kun tietää ja voi luottaa siihen, ettei tarvii odottaa mitään, kaikki tulee odottamattakin :) Eikä tarvitse miettiä tekeekö toinen sen velvollisuudesta, jos molemmat tekee sen luonnostaan.

Tuntuu muuten, että sinun kirjoituksesi on vaan nokkelan leikkimistä, ulkokullattua ja naamioitu muka pohdinnaksi ja kuunteluksi, vaikka se on vain yritys olla nokkela, näppärä ja pikkusen viksumpi kun muut.

°°Kohtelias ja hyvä käytös on luonut mulle ainakin kymmeniä hyviä ihmissuhteita.°°
  Se on ihan hyvä lähtökohta.
°°Ystäviä ja ihmisiä, joihin olen päässyt tutustumaan nimenomaan siksi°°
  Se on siis mahdollistanut tutustumisen, hyvä niin, mutta se ei ole luonut ihmissuhdetta. Kohteliaisuus ei kuitenkaan toimi aina, niin hyvin kuin jokin muu hyvä käytös. Siitä on siirryttävä vähemmän muodolliseeen käytökseen jotta henkilökohtainen ihmissuhde syntyy. Suhteen tärkein sisältö ei ole yleiset hyvät tavat.

°°olen kiva ihminen, kohtelias, suvaitsevainen, kuunteleva jne. ja olenkin sitä mielellään. Lyhyttä, mutta halutessasi ymmärrät kyllä.°°
  Kyllä! Pärjäät noilla hyvin vaikka kohteliaisuus jäisikin jossain vaiheessa pois. Pystyt hyvään kohteluun ilman sitäkin.

°°Hyvät tavat on ihan oikeasti aika kiva juttu,°°
  Tunnen ja käytän, jos toimii.

°°myöhästyy toistuvasti eikä edes ilmoita, on se välinpitämättömyyden merkki.°°
  Sitä se voi olla, mutta ei ainoa selitys.

°°Tässä kulttuurissa.°°
  Vanhoihin hyviin tapoihin kuuluu: On kohteliasta odottaa naista (naisen kuulukin antaa odotuttaa), mutta on epäkohteliasta antaa naisen odottaa.
- aitoa vai teennäistä?
- mikä luonnollinen hyve toteutuu?
- kenellä on kivaa?

°°ap:n mies on vain ollut°°
  Olkoon. Mitä selityksiä asiasta voi kaikkiaan löytää? Onko kiire tuomita paholainen?

°°Parisuhteessakin on paljon mukavampaa huomioivan ja kohteliaan ihmisen kanssa.°°
°°luottaa ja olla avoin, oikeasti läsnä, huomioi, erimielisyyksistäkin voi keskustella, ei arvostella°°
  En sanoisi tätä kohteliaisuudeksi, kun se on asiallisuutta.

°°toinen osaa kohteliaasti joskus jopa pitää suunsa kiinni... °°
  Niin, tästä kerrotaan muissa ketjuissa paljon.

°°sitä osaa arvostaa ja sen tajuaa. On kivaa antaa kaikkea ja tehdä parhaansa, kun tietää ja voi°°
  En vastusta muuta kuin yhtä tapaa ajatella ja käyttäytyä, rajoittamista ja tuputusta.

nainen kysyy kirjoitti:

En taatusti ole tuputtaja enkä oikeasti odota mitään "vastapalveluksia". Kun teen jotain teen sen ihan oikeasti pyyteettä hyvästä sydämestäni. Mutta odotan saavani suhteessa kuin suhteessa ainakin minimin peruskohteliaisuuden, oli kyse sitten ystävistä, tutuista, kylänmiehistä, kollegoista tai kenestä muusta vain. Ja kyseessä oli ihan suomalainen mies, tarkoitin kulttuurishokilla sitä, että ihmisillä on jopa tän maan rajojen sisällä erilaisia toimintatapoja/kasvatusmalleja jne vaikka ovat taustaltaan täysin suomalaisia.

Mä en näe kohteliaisuutta etäisyytenä tai että se estäisi välittömyyden ja avoimuuden, pikemminkin se raivaa tilaa juuri suurempaan avoimuuteen, välittömyyteen ja luottamukseen. Hyvät tavat on tie edetä konfliktitta eteenpäin kahden muukalaisen välillä. Kun kuitenkin tosiaan molemmat olemme suomalaisia niin eiköhän meistä useimmilla ole käsitys siitä, mitä hyvät tavat tavallisesti (yhteisesti) meille merkitsevät? Ja niitä noudattamalla lasketaan kynnyksiä ja päästetään toinen lähemmäksi. Ja samalla tavalla hyvien tapojen rikkominen nostaa muureja väliin ja kertoo meistä useimmalle toisen halusta pitää välimatkaa/piittaamattomuudesta tai vain siitä, että käytöstavat on moukkamaiset?

Mielestäni tein juuri niin kuin mies toivoi; toistuvalla ikävällä käytöksellään ajoi mua pois ja koska puhuminen ei auttanut lopetin suhteen.

°°teen sen ihan oikeasti pyyteettä hyvästä sydämestäni.°°
  En epäile ettetkö olisi vilpitön, mutta asiassa on ongelmia.

°°enkä oikeasti odota mitään "vastapalveluksia".°°
  Ne yleiset kohteliaisuudet, yleensä ovat "palveluksia".

°°Mutta odotan saavani°°
  Kun odotetaan, edellytetään, vaaditaan, silloin tapahtuu jotain vapaalle tahdolle.

°°ainakin minimin peruskohteliaisuuden,°°
  Voisi käyttää muitakin sanoja, kuten ystävällisyys. Jos pitäydytään kohteliaisuuksissa, ei ystävällinen käytös kelpaa, se ei ole riittävän hyvää kohtelua. Olen todennut asian, kun auttavainen olen, ettei sitten käy, muuten kävisi. Kun sitä ei mielletä kohteliaisuudeksi, ei niitä määrättyjä rituaaleja korvaa mikään.

°°ihmisillä on jopa tän maan rajojen sisällä erilaisia toimintatapoja/kasvatusmalleja jne°°
  Aika monen maan sisällä on. Uskonnollisia, aatteellisia ym. ryhmiä, sukuja, perheitä ja aika suuria eroja.

°°Hyvät tavat on tie edetä konfliktitta eteenpäin kahden muukalaisen välillä.°°
  Sitä varten ne ovat olemassa, diplomaattista protokollaa myöten.

°°raivaa tilaa juuri suurempaan avoimuuteen, välittömyyteen ja luottamukseen.°°
  Silloin siirrytään muille käyttäytymisen alueille. Ei enää voida puhua kohteliaisuudesta. Enkä sanoisi että raivaa, sitä tilaa on tai ei ole.

°°mitä hyvät tavat tavallisesti (yhteisesti) meille merkitsevät?°°
  Kun ne ovat yhteisiä, ne eivät ole kenenkään omaa käyttäytymistä. Jo tästä seuraa ettei kukaan ole oma itsensä, kun käyttäytyy yleisen tavan mukaan.

°°Mä en näe kohteliaisuutta etäisyytenä tai että se estäisi välittömyyden ja avoimuuden,°°
  Olet tekemisissä ihmisen kanssa jonka käyttäytyminen koostuu kohteliaisuuksista. Kenen kanssa silloin olet? Miten hänen persoonallisuutensa ilmenee? Mitä hän on kun hän tekee niitä kohteliaisuuksia, ystävällisiä eleitä sinulle, mitä hän tekee kaikille muillekin, kohtelias kun on? Onko hän kuin kuka tahansa toinen läpeensä kohtelias ihminen?

°°Ja niitä noudattamalla lasketaan kynnyksiä ja päästetään toinen lähemmäksi.°°
  Mitä eroja ihmisissä on? Kenet päästetään lähemmäs, sekö joka ei millään luovu kohteliaisuuksista ja jatkaa jatkamistaan niitä toistaen?

Tuleeko se luonnostaan kun se on opittu tapa? Kuuluuko se luonteeseen, kun se käy itsestäänselvästi, rutinoituneesti, automaattisesti? Kenen tahto se on? Onko se sinun, hänen vai kasvattajan tahto? Voihan se aitoa olla, mutta mistä sen huomaa? Riittääkö se että se tehdään, vai pitäisikö tietää miksi se tehdään?

Kun me tiedämme minkälaisia ovat hyvät tavat, niin ei kai siihen tapakäyttäytymiseen haluta tutustua? Vai halutaanko jonkun niitä suorittavan, kosa se on mukavaa, tai mitä se sitten onkaan?

Minulle sellainen on ihmisessä vähiten mielenkiintoa herättävä ominaisuus. Vähiten ihmistä itseään.

°°En taatusti ole tuputtaja°°
  On luonnollista että suosittelee omasta mielestään hyviä asioita toisillekin. Sitähän me tässä teemme kaiken ohessa.

°°hyvien tapojen rikkominen nostaa muureja väliin ja kertoo meistä useimmalle toisen halusta pitää välimatkaa/piittaamattomuudesta tai vain siitä, että käytöstavat on moukkamaiset?°°
  Jos ei noudata, se merkitsee että rikkoo, niinkö? Jos ei tee niinkuin sanotaan, voi tehdä vain päivastoin, silloinkin sen mitä sanotaan, mutta väärinpäin.

Vertaa, uskonnollisen käännytyksen asenne: Jos et ole jumalan puolella, olet paholaisen kätyri! Et voi tehdä mitään hyvää, elämässäsi toteutuu pahuus, elät synnissä koska et tiedä totuutta! On vain yksi tie parannukseen! Pakanallisille luonnonkansoillekin!

Olisiko mahdollista olla hyvin kohteleva ja rakastava ihminen, vaikka ei olisi ikinä kuullutkaan kohteliaisuussäänöistä sanaakaan? Saattaako hyvää tahtoa mitenkään ilmaista säännöistä piittaamatta, jopa niitä rikkoen tai voiko se hyvä tahto näkyä toisin olemuksessa ja käytöksessä? Kuka siitä välittää ja sitä vaivautuu huomaamaan?

Onhan se paras kun on sovittu miten se näytetään uskottavasti. Uskokoon ken tahtoo!

hmm... kirjoitti:

°°teen sen ihan oikeasti pyyteettä hyvästä sydämestäni.°°
  En epäile ettetkö olisi vilpitön, mutta asiassa on ongelmia.

°°enkä oikeasti odota mitään "vastapalveluksia".°°
  Ne yleiset kohteliaisuudet, yleensä ovat "palveluksia".

°°Mutta odotan saavani°°
  Kun odotetaan, edellytetään, vaaditaan, silloin tapahtuu jotain vapaalle tahdolle.

°°ainakin minimin peruskohteliaisuuden,°°
  Voisi käyttää muitakin sanoja, kuten ystävällisyys. Jos pitäydytään kohteliaisuuksissa, ei ystävällinen käytös kelpaa, se ei ole riittävän hyvää kohtelua. Olen todennut asian, kun auttavainen olen, ettei sitten käy, muuten kävisi. Kun sitä ei mielletä kohteliaisuudeksi, ei niitä määrättyjä rituaaleja korvaa mikään.

°°ihmisillä on jopa tän maan rajojen sisällä erilaisia toimintatapoja/kasvatusmalleja jne°°
  Aika monen maan sisällä on. Uskonnollisia, aatteellisia ym. ryhmiä, sukuja, perheitä ja aika suuria eroja.

°°Hyvät tavat on tie edetä konfliktitta eteenpäin kahden muukalaisen välillä.°°
  Sitä varten ne ovat olemassa, diplomaattista protokollaa myöten.

°°raivaa tilaa juuri suurempaan avoimuuteen, välittömyyteen ja luottamukseen.°°
  Silloin siirrytään muille käyttäytymisen alueille. Ei enää voida puhua kohteliaisuudesta. Enkä sanoisi että raivaa, sitä tilaa on tai ei ole.

°°mitä hyvät tavat tavallisesti (yhteisesti) meille merkitsevät?°°
  Kun ne ovat yhteisiä, ne eivät ole kenenkään omaa käyttäytymistä. Jo tästä seuraa ettei kukaan ole oma itsensä, kun käyttäytyy yleisen tavan mukaan.

°°Mä en näe kohteliaisuutta etäisyytenä tai että se estäisi välittömyyden ja avoimuuden,°°
  Olet tekemisissä ihmisen kanssa jonka käyttäytyminen koostuu kohteliaisuuksista. Kenen kanssa silloin olet? Miten hänen persoonallisuutensa ilmenee? Mitä hän on kun hän tekee niitä kohteliaisuuksia, ystävällisiä eleitä sinulle, mitä hän tekee kaikille muillekin, kohtelias kun on? Onko hän kuin kuka tahansa toinen läpeensä kohtelias ihminen?

°°Ja niitä noudattamalla lasketaan kynnyksiä ja päästetään toinen lähemmäksi.°°
  Mitä eroja ihmisissä on? Kenet päästetään lähemmäs, sekö joka ei millään luovu kohteliaisuuksista ja jatkaa jatkamistaan niitä toistaen?

Tuleeko se luonnostaan kun se on opittu tapa? Kuuluuko se luonteeseen, kun se käy itsestäänselvästi, rutinoituneesti, automaattisesti? Kenen tahto se on? Onko se sinun, hänen vai kasvattajan tahto? Voihan se aitoa olla, mutta mistä sen huomaa? Riittääkö se että se tehdään, vai pitäisikö tietää miksi se tehdään?

Kun me tiedämme minkälaisia ovat hyvät tavat, niin ei kai siihen tapakäyttäytymiseen haluta tutustua? Vai halutaanko jonkun niitä suorittavan, kosa se on mukavaa, tai mitä se sitten onkaan?

Minulle sellainen on ihmisessä vähiten mielenkiintoa herättävä ominaisuus. Vähiten ihmistä itseään.

°°En taatusti ole tuputtaja°°
  On luonnollista että suosittelee omasta mielestään hyviä asioita toisillekin. Sitähän me tässä teemme kaiken ohessa.

°°hyvien tapojen rikkominen nostaa muureja väliin ja kertoo meistä useimmalle toisen halusta pitää välimatkaa/piittaamattomuudesta tai vain siitä, että käytöstavat on moukkamaiset?°°
  Jos ei noudata, se merkitsee että rikkoo, niinkö? Jos ei tee niinkuin sanotaan, voi tehdä vain päivastoin, silloinkin sen mitä sanotaan, mutta väärinpäin.

Vertaa, uskonnollisen käännytyksen asenne: Jos et ole jumalan puolella, olet paholaisen kätyri! Et voi tehdä mitään hyvää, elämässäsi toteutuu pahuus, elät synnissä koska et tiedä totuutta! On vain yksi tie parannukseen! Pakanallisille luonnonkansoillekin!

Olisiko mahdollista olla hyvin kohteleva ja rakastava ihminen, vaikka ei olisi ikinä kuullutkaan kohteliaisuussäänöistä sanaakaan? Saattaako hyvää tahtoa mitenkään ilmaista säännöistä piittaamatta, jopa niitä rikkoen tai voiko se hyvä tahto näkyä toisin olemuksessa ja käytöksessä? Kuka siitä välittää ja sitä vaivautuu huomaamaan?

Onhan se paras kun on sovittu miten se näytetään uskottavasti. Uskokoon ken tahtoo!

nämä sun tilitykset. Sulla on välillä ollut joku hyvä pointti jota olen miettinyt ja päättänyt tarkistaa käytöstäni. Saivartelu ei sinällään vie keskustelua eteenpäin. Ei tää asia sillä muutu että kaivat ns tikusta asiaa ja lainailet tekstiäni niin kuin haluat. Tämä asia vois muuttua sillä, että olisi sen miehen kertomus siitä, miksi teki niin kuin teki, mutta hän ei suostunut kertaakaan selittämään eikä korjaamaan käytöstään vaikka pyysin.

Puhutaan nyt hyvistä tavoista, hyvästä sydämestä, reiluudesta, toisen huomioimisesta, kohteliaisuussäännöistä tai mistä vain vastaavasta hyvästä käytöksestä niin tuollainen käytös jatkuessaan ei täytä mitään noista kriteereistä vaikka miten saivartelet. Mun mielestä kohteliaisuusSÄÄNNÖT on sivuseikka, nimenomaan se ihmisessä itsessään oleva hyvä tahto tulee esiin jos on tullakseen ja tässä tapauksessa se ei tullut esiin vaikka tarkastin asian vielä pyytämällä useamman kerran. En ole ollut käännyttämässä ketään, reagoit omituisesti asiaan. Puutuin myöhästelyyn ja siihen ettei ilmoita ettei tulekaan useamman kerran. Sanoin että olen huolissani kun ei saavu eikä ilmoita eikä vastaa puhelimeen. Pyysin ilmoittamaan ajoissa, jos ei pääsekään. Kertaakaan ei ilmoittanut, jäi vain tulematta. Mun mielestä tällaiset keskustelut ei ole kenenkään käännyttämistä tai mitään kiihkoilua vaan ihan perusasioiden hoidon kannalta mikään ei onnistu jos sovituista ei pidetä kiinni eikä edes ilmoiteta jos este. Kai se minusta sitten tekee paholaisen kätyrin kun tien poskessa sain odotella kyytiä ja asiat mitkä aioimme yhdessä hoitaa jäivät hoitamatta.

Sinulla on oikeus omaan mielipiteeseesi, usko mitä haluat, mutta se on subjektiivinen totuutesi ihan niin kuin kokemani on omani. Asioilla ja sanoilla voi leikkiä, ihmisillä en leiki.

nainen kysyy kirjoitti:

nämä sun tilitykset. Sulla on välillä ollut joku hyvä pointti jota olen miettinyt ja päättänyt tarkistaa käytöstäni. Saivartelu ei sinällään vie keskustelua eteenpäin. Ei tää asia sillä muutu että kaivat ns tikusta asiaa ja lainailet tekstiäni niin kuin haluat. Tämä asia vois muuttua sillä, että olisi sen miehen kertomus siitä, miksi teki niin kuin teki, mutta hän ei suostunut kertaakaan selittämään eikä korjaamaan käytöstään vaikka pyysin.

Puhutaan nyt hyvistä tavoista, hyvästä sydämestä, reiluudesta, toisen huomioimisesta, kohteliaisuussäännöistä tai mistä vain vastaavasta hyvästä käytöksestä niin tuollainen käytös jatkuessaan ei täytä mitään noista kriteereistä vaikka miten saivartelet. Mun mielestä kohteliaisuusSÄÄNNÖT on sivuseikka, nimenomaan se ihmisessä itsessään oleva hyvä tahto tulee esiin jos on tullakseen ja tässä tapauksessa se ei tullut esiin vaikka tarkastin asian vielä pyytämällä useamman kerran. En ole ollut käännyttämässä ketään, reagoit omituisesti asiaan. Puutuin myöhästelyyn ja siihen ettei ilmoita ettei tulekaan useamman kerran. Sanoin että olen huolissani kun ei saavu eikä ilmoita eikä vastaa puhelimeen. Pyysin ilmoittamaan ajoissa, jos ei pääsekään. Kertaakaan ei ilmoittanut, jäi vain tulematta. Mun mielestä tällaiset keskustelut ei ole kenenkään käännyttämistä tai mitään kiihkoilua vaan ihan perusasioiden hoidon kannalta mikään ei onnistu jos sovituista ei pidetä kiinni eikä edes ilmoiteta jos este. Kai se minusta sitten tekee paholaisen kätyrin kun tien poskessa sain odotella kyytiä ja asiat mitkä aioimme yhdessä hoitaa jäivät hoitamatta.

Sinulla on oikeus omaan mielipiteeseesi, usko mitä haluat, mutta se on subjektiivinen totuutesi ihan niin kuin kokemani on omani. Asioilla ja sanoilla voi leikkiä, ihmisillä en leiki.

°°Rasittavia lukea nämä sun tilitykset.°°
  No, synkkää ja raskasta, tajuaahan sen väkisinkin, eikä sille hurrata tarvitsekaan.

°°Sulla on välillä ollut joku hyvä pointti jota olen miettinyt ja päättänyt tarkistaa käytöstäni.°°
  Siihen nähden olen kyllä yllättynyt. Tähän olen ilmanmuuta tyytyväinen. Tuntuu niinkuin olisin ehkä parantanut maailmaa!

°°ihan perusasioiden hoidon kannalta mikään ei onnistu jos sovituista ei pidetä kiinni°°
  Se on selvä ja sopia pitää, jos jotain meinaa, että toinenkin tietää etukäteen miten menetellä. Väärin teki, jos asiasta pääsitte sopimukseen. En sitä tyyppiä ymmärrä, koska pitäisi ymmärtää kokemuksesi hyvin tarkkaan. Siihen minulla ei ole halua ottaa kantaa.

Näitähän minä vain mietin:
°°Millaista mielestänne on naisen/miehen hyvä kohtelu? Tarvitseeko nainen mielestänne jotain erityiskohtelua mieheen verrattuna? Tai toisinpäin?°°

°°lainailet tekstiäni niin kuin haluat.°°
Kai sitten puhuttiin eri asioista, ja silloinhan ne väärissä asiayhteyksissä on. Olen pahoillani!



Nämä…
°°Yleensä miehet – hyvätapaisuuttani – kohdellaan ilkeästi ja piittaamattomasti – luodaan tunne – antanut liikaa ja vaatinut liikaa°°
  …ovat tyypillisiä erilaisuuden aiheita ja niitä sisältöjähän täällä puidaan loputtomiin.

°°Kai se minusta sitten tekee paholaisen kätyrin°°
  Sinua en tarkoittanut. Minua voi ja saa skeptikkona pitää ns. paholaisen asianajajana (pyrkii ihmeellisten asioiden järkiperäiseen selitykseen).
  
°°Sinulla on oikeus omaan mielipiteeseesi,°°
  Ei ole minun, eikä ole mielipide. Se on ajattelua.

°°usko mitä haluat,°°
  En niin välittäisi uskoa. Olisi parempi jos ne voisi osoittaa vääriksi. Ollako uskomatta ikäviä, vaikka olisivatkin totta? Tai pitää vain omana tietonaan, ettei vaikuttaisi niin ikävältä ihmiseltä, puhuisi vain mukavia ja joku voisi vaikka tykätäkin?

°°se on subjektiivinen totuutesi°°
  On olemassa ajattelutapa, mitä paljon käytän. En väitä kykeneväni moitteettomuuteen, mutta vähemmän subjektiivista (kts. liite).

 

°°En ole ollut käännyttämässä ketään, reagoit omituisesti asiaan.°°
  Joo, minun on myönnettävä, oikeassa olet. Ensin ajattelin seuraavasti:

°°kohtelen toista samoin kuin toivoisin itseäni kohdeltavan – olen odottanut vastaavaa käytöstä?°°
  Samanlaiselle ei mitään ongelmaa, erilaiselle heti ongelma.

Ajattelin jopa sanoa ettei tämä minun ongelmani ole, mutta sitten muistin paremmin. Minähän olen ihan oikeasti erilainen ihminen ja tämä sama juuri onkin ongelmani. Eihkä joku ei voi ollenkaan huomata mitään ja saattaa vaikka väittää etten ole epänormaali, omituista sekin.

Koko elämäni olen tämän kanssa tekemisissä ollut, huomattavaksi osaksi elämänsisällöksi se on tullut ja vakiohankauksena parisuhteissa ilmennyt ja aina siitä hyvin muistutettu, kunnes hetkeksikään ei ole enää unohtunut ja on tullut aika ehdottaa eroa jne. Jotain tuntumaa on, mutta taas unohtui ja niinhän tässä kävi…

°°Minun mielestä tämä on ihan normaalia – onko normaalia suhteissa – edes normaalisti.°°

Tuputin ja sössin kaiken nyt ihan itse. Pyydän anteeksi aiheuttamaani häiriötä!

hmm... kirjoitti:

°°Rasittavia lukea nämä sun tilitykset.°°
  No, synkkää ja raskasta, tajuaahan sen väkisinkin, eikä sille hurrata tarvitsekaan.

°°Sulla on välillä ollut joku hyvä pointti jota olen miettinyt ja päättänyt tarkistaa käytöstäni.°°
  Siihen nähden olen kyllä yllättynyt. Tähän olen ilmanmuuta tyytyväinen. Tuntuu niinkuin olisin ehkä parantanut maailmaa!

°°ihan perusasioiden hoidon kannalta mikään ei onnistu jos sovituista ei pidetä kiinni°°
  Se on selvä ja sopia pitää, jos jotain meinaa, että toinenkin tietää etukäteen miten menetellä. Väärin teki, jos asiasta pääsitte sopimukseen. En sitä tyyppiä ymmärrä, koska pitäisi ymmärtää kokemuksesi hyvin tarkkaan. Siihen minulla ei ole halua ottaa kantaa.

Näitähän minä vain mietin:
°°Millaista mielestänne on naisen/miehen hyvä kohtelu? Tarvitseeko nainen mielestänne jotain erityiskohtelua mieheen verrattuna? Tai toisinpäin?°°

°°lainailet tekstiäni niin kuin haluat.°°
Kai sitten puhuttiin eri asioista, ja silloinhan ne väärissä asiayhteyksissä on. Olen pahoillani!



Nämä…
°°Yleensä miehet – hyvätapaisuuttani – kohdellaan ilkeästi ja piittaamattomasti – luodaan tunne – antanut liikaa ja vaatinut liikaa°°
  …ovat tyypillisiä erilaisuuden aiheita ja niitä sisältöjähän täällä puidaan loputtomiin.

°°Kai se minusta sitten tekee paholaisen kätyrin°°
  Sinua en tarkoittanut. Minua voi ja saa skeptikkona pitää ns. paholaisen asianajajana (pyrkii ihmeellisten asioiden järkiperäiseen selitykseen).
  
°°Sinulla on oikeus omaan mielipiteeseesi,°°
  Ei ole minun, eikä ole mielipide. Se on ajattelua.

°°usko mitä haluat,°°
  En niin välittäisi uskoa. Olisi parempi jos ne voisi osoittaa vääriksi. Ollako uskomatta ikäviä, vaikka olisivatkin totta? Tai pitää vain omana tietonaan, ettei vaikuttaisi niin ikävältä ihmiseltä, puhuisi vain mukavia ja joku voisi vaikka tykätäkin?

°°se on subjektiivinen totuutesi°°
  On olemassa ajattelutapa, mitä paljon käytän. En väitä kykeneväni moitteettomuuteen, mutta vähemmän subjektiivista (kts. liite).

 

°°En ole ollut käännyttämässä ketään, reagoit omituisesti asiaan.°°
  Joo, minun on myönnettävä, oikeassa olet. Ensin ajattelin seuraavasti:

°°kohtelen toista samoin kuin toivoisin itseäni kohdeltavan – olen odottanut vastaavaa käytöstä?°°
  Samanlaiselle ei mitään ongelmaa, erilaiselle heti ongelma.

Ajattelin jopa sanoa ettei tämä minun ongelmani ole, mutta sitten muistin paremmin. Minähän olen ihan oikeasti erilainen ihminen ja tämä sama juuri onkin ongelmani. Eihkä joku ei voi ollenkaan huomata mitään ja saattaa vaikka väittää etten ole epänormaali, omituista sekin.

Koko elämäni olen tämän kanssa tekemisissä ollut, huomattavaksi osaksi elämänsisällöksi se on tullut ja vakiohankauksena parisuhteissa ilmennyt ja aina siitä hyvin muistutettu, kunnes hetkeksikään ei ole enää unohtunut ja on tullut aika ehdottaa eroa jne. Jotain tuntumaa on, mutta taas unohtui ja niinhän tässä kävi…

°°Minun mielestä tämä on ihan normaalia – onko normaalia suhteissa – edes normaalisti.°°

Tuputin ja sössin kaiken nyt ihan itse. Pyydän anteeksi aiheuttamaani häiriötä!

Lainauksia tietosanakirjasta:

Logiikka, filosofian osa, joka tutkii tiedon ns. muotoa sen yksityisestä sisällöstä riippumatta. Logiikan kohteena ovat käsitteiden yleiset ja todellisuudesta riippumattomat eli muodolliset (formaaliset) ominaisuudet ja suhteet, jolloin on ehkä tutkittava useita erilaisia käsitteiden järjestelmiä; tiedon sisältöä, varsinkin sisällöllistä pätevyyttä koskevat kysymykset luetaan *tietoteoriaan. Logiikan totuudet seuraavat itse käsitteistä, ja ne on mahdollista saada selville pelkästään ajattelun tai järjen avulla, ilman kokemusta tai todellisuutta koskevia havaintoja; ne pätevät, olkoot tosiasiat miten tahansa, «kaikissa mahdollisissa maailmoissa», kuten Leibniz sanoi; loogisista asioista tiedetään ennakolta, minkälainen kokemuksen sisältö tulee. Sitä empiiristä selitystä, jonka mukaan logiikan totuudet perustuisivat kokemuksen niille antamaan erityisen runsaaseen vahvistukseen, ei yleensä ole pidetty riittävänä, vaan on katsottu, että logiikan totuuksien välitön ilmaisyys johtuu ajattelustamme, siihen kuuluvasta loogisesta intuitiosta; tätä selitystä tukee se, että loogisten totuuksien käsitteellinen analyysi on omiaan selventämään ja vahvistamaan käsitystämme niiden pätevyydestä.

Logiikka on siinä mielessä normatiivinen, että kaiken virheettömän ajattelemisen tulee olla sen kanssa sopusoinnussa.

Filos. vaikeuksien vuoksi on logiikan tehtävä toisinaan haluttu rajoittaa hypoteettiseksi, yhden tai muutamien tiettyjen käsitejärjestelmien tutkimiseksi, jolloin ainoastaan tutkitaan, mitä sopimuksen tavoin asetetuista olettamuksista (aksioomista) käsitteellisesti seuraa.

Logiikan kannalta ns. ajatuslait ja yleensä kaikki ajattelemista koskeva psykologinen tai aatehistoriallinen tutkimus on toisarvoista (vaikka ei ehkä täysin merkityksetöntä); logiikan lait eivät perustu siihen, että ihmiset enimmäkseen ajattelevat niiden mukaisesti.

hmm... kirjoitti:

°°Lausahduksesi sisältää väitteen, että epäkohteliaisuus ja huomaamattomuus luo läheisyyttä?°°
  Ei sisällä, eikä luo. Läheisyyttä luo vaikkapa välittömyys ja avoimuus, mitkä eivät liity kohteliaisuuteen tai huomaavaisuuteen, ellei niitä yritä niihin liittää.
Nuo eivät ole varsinaisesti vastakohtia, kuten eivät etäisyys ja läheisyyskään.

°°Puhut eri asioista… mitä aito kohteliaisuus on.°°
  Osittain kyllä. Tähdennän käsitettä kohteliaisuus, että se ei ole sitä mikä näkyy, se mitä tehdään. Se on motiivi, jonkinlainen hyvä tahto (pyyteettömyys). Pelkkä tapa tehdä, ei ole kelpo motiivi, en pidä sitä aitona. Tapa ajatella pyyteettömästi olisi, mutta mutta… kun sitä kaunaa kertyy.

°°kohteliaisuus ei kyllä luo etäisyyttä: teennäisyys sen sijaan kyllä.°°
  Motiivista riippuen, se voi olla teennäistä. Sen voidaan haluta näyttävän joltain, mutta se on muuttunut teatraalisesi lavasteeksi.

°°Vieraitten kanssa olevan kohteliaisuus on jotain muuta, parisuhde on jotain muuta,°°
  Siitä olen koittanut puhua. Mitä se kohteliaisuus on parisuhteessa, miten se toimii? Mikä on sen tarve läheisessä tai ihan intiimissä kanssakäymisessä. Voiko siitä olla haittaa?

°°Eikä tarvitse miettiä tekeekö toinen sen velvollisuudesta, jos molemmat tekee sen luonnostaan.°°
  Ymmärrät siis asiaa. Js se tehdään velvollisuudesta se ei ole kohteliaisuus, vaikka se näyttäisi siltä ja sen sanottaisiin olevan kohteliaisuus. Kyllä kohteliaisuudessa on jotain luonnollista, mutta sen voi helposti kääntää keinotekoiseksi (käsittämättä mitä tapahtui).

°°Ja se on omalla vastuulla, etsiä se mikä itselleen sopii,°°
  Niin on. Mitä tapahtuu jos kohteliaisuutta vaaditaan? Tuleeko siitä velvollisuus? Onko silloin edes mahdollista enää olla kohtelias?

°°Tuntuu muuten, että sinun kirjoituksesi on vaan nokkelan leikkimistä, ulkokullattua ja naamioitu muka pohdinnaksi ja kuunteluksi, vaikka se on vain yritys olla nokkela, näppärä ja pikkusen viksumpi kun muut.°°
  Hieman epäkohteliaasti sanottu, mutta minulle on enemmän arvoa sillä että ollaan kuitenkin aitoja. Tunnetilat, motiivit ym. siirtyvät paremmin ja asiakin rehellisemmin kun ei olla turhan muodollisia ja kohteliaita.

"Hieman epäkohteliaasti sanottu, mutta minulle on enemmän arvoa sillä että ollaan kuitenkin aitoja. Tunnetilat, motiivit ym. siirtyvät paremmin ja asiakin rehellisemmin kun ei olla turhan muodollisia ja kohteliaita."
Ei ollut epäkohteliasta. Edelleen, oikea kohteliaisuus on aitoa. Eli olin kohtelias ja rehellinen, mutta en käynyt haukkumaan tai nimittelemään. En myöskään valehdellut, eli teeskennellyt, että vaikuttaisit vääntämisesi kanssa kovinkaan aidolta. Et vaikuta. Mutta se on kohteliaasti sanottu, en väitä, että tuntisin sinut ja tietäisin että et ole, vaan minulle sinä näyttäydyt epäaitona, juurikin näitten samojen asioitten vääntelyn takia. Voi olla että kyse on ilmaisutavasta... Tai sitten muusta.

Edelleen jatkat saman jankkaamista:"
°°kohteliaisuus ei kyllä luo etäisyyttä: teennäisyys sen sijaan kyllä.°°
Motiivista riippuen, se voi olla teennäistä."
Ei, kun yritä käsittää tämä: kohteliaisuus pitää olla aitoa tai se on teeskentelyä, eikä se ole kohteliasta. Mikä siinä on epäselvää, kerro, niin selvennän..?

Tässä sen sijaan on hyvä ja selkeä kysymys,sen olet varmaan kysynyt aidosti: "Mitä se kohteliaisuus on parisuhteessa, miten se toimii? Mikä on sen tarve läheisessä tai ihan intiimissä kanssakäymisessä. Voiko siitä olla haittaa?"

Kohteliaisuus parisuhteessa on vaikka sitä, että kiittää, ruoasta, siivouksesta, avusta, elämästä. Tajuaa olla kiitollinen siitä, että toinen on siinä. Renkaitten vaihdosta, auton huollosta. Kiittää. Voiko siitä olla haittaa? Ei voi.
Pyytää anteeksi. Kun on ollut typerä, käyttäytynyt huonosti, loukannut toista, ollut riidan osapuoli, sanonut jotain hölmöä tai toiminut jotenkin että toiselle on tullut paha mieli. Tajuaa, että vaikka itselle ei joka asia olisikaan jotain, se voi toiselle olla. Pyytää anteeksi. Voiko siitä olla haittaa? Ei.
Kohteliaisuus on sitä, ettei arvostele julkisesti etenkään (kyllä näitäkin on) kumppaninsa rintoja tai takapuolta, selkäkarvoja tai mahaa, tai heittele hänestä pieruvitsejä. Voiko siitä olla haittaa? Ei.
Että auttaa joskus lukemaan läksyt/on kiinnostunut toisen työstä, vaikka ei tarvitsisi (siis vaadittaisi), sanoo hyvää yötä, vaikka toinen ei sanoisi ensin, kuuntelee hetken vaikka itse olisi väsynyt, eikä puhu törkeyksiä, hauku tai nimittele (myöskään riitatilanteessa, tai sitten on se anteeksipyynnön mahdollisuus), on ajoissa ja ilmoittaa jos ei ehdi, pitää kiinni sovituista parhaansa mukaan, on luottamuksen arvoinen. Onko siitä haittaa? Ei.
Seksissä ei ehkä tarvitse heti käydä analysoimaan tilannetta puhki, jos toisella ei seiso, vaan voi olla hiljaa ja vain olla siinä. Olla lähellä ja nauttia sitten siitä. Ei tarvitse vääntää joka asiaa ylitse ja vaatia asioita mitä toinen ei halua. Joskus voi asian antaa jäädä läheisyydeksi, kun huomaa, että toinen ei nyt oikein... vaikka itsellä tekisi mieli. Voi sanoa ihan spontaanistikin toista ihanaksi ja haluttavaksi, ja kehuakin vaikka hyvän seksin jälkeen, jos tekee mieli. Voi osoittaa miten tärkeä toinen on ja miten ihanaa seksi hänen kanssaan on. Asioista voi puhua ehdottaen ja mietiskellen ja aikaa antaen, uusistakin ideoista, eikä vaan tyrkyttää ja vaatia. Sekin on toisen huomioimista. Seksissä on kohteliasta olla myös kiinnostunut toisen hyvinvoinnista.
Onko siitä haittaa? Ei.
Joskus voi katsoa toisen huonon tuulen sormien läpi eikä nalkuttaa jokaisesta sukkaparista, joskus voi auttaa pyytämättäkin. Onko siitä haittaa? Ei.
Kohteliasta on myös muistaa toisen tärkeät päivät, vaikka itselle syntymäpäivä ei niin merkkaisi, niin jos toiselle merkkaa, on kiva huomioida se. Tai joulu esimerkiksi. Onko siitä haittaa? Ei.

Ja jos vielä kaipaat jotain esimerkkejä, niin kerro, ehkä voin tarkentaa jotain mieltäsi askarruttavaa kohteliaisuuden kohtaa parisuhteessa.

"°°Ja se on omalla vastuulla, etsiä se mikä itselleen sopii,°°
Niin on. Mitä tapahtuu jos kohteliaisuutta vaaditaan? Tuleeko siitä velvollisuus? Onko silloin edes mahdollista enää olla kohtelias?"
Tämän käsitit ehkä väärin: Kohteliaisuutta minäkin vaadin omassa parisuhteessani, ja jos kumppani on ollut täysi mäntti, joka ei tajua luonnostaan, miten toista kohdellaan hyvin, mä jätän sen. Sitä se vaatiminen tarkoittaa: en mä sitä muuttamaan ala, etsiköön jonkun joka tykkää nimitellä ja olla kakkapää, vaatia asioita, ja voivat perustaa keskinäisen nalkutuksen kerhon vaikka.
Ei siitä velvollisuutta tule, vaan kengän kuva takalistoon :)

Mutta on aivan turhaa höpinää alkaa puhumaan pyyteettömyydestä jos toinen vaan ottaa ja todella, on mäntti. Sellaiseltahan kieltää kaltaisensa etsimisen tai oppimisprosessin, jos sitä itsellään pitelee, ei toki, eikai sitä toisen opintiellä esteenä halua olla :)

Ja kyllä, senkin yritän hoitaa mahdollisimman nätisti, että en juurikaan koe tarvetta mennä räimimään törkeyksiä päin naamaa, vaan että tämä ei toimi ja siksi ja siksi ja kiitos, eri suuntiin. Kaikki kohteliaisuushan ei takaa sitä mitä sä haluat kuulla. Kai sä sen olet jo ymmärtänyt?

hmm... kirjoitti:

°°Kohtelias ja hyvä käytös on luonut mulle ainakin kymmeniä hyviä ihmissuhteita.°°
  Se on ihan hyvä lähtökohta.
°°Ystäviä ja ihmisiä, joihin olen päässyt tutustumaan nimenomaan siksi°°
  Se on siis mahdollistanut tutustumisen, hyvä niin, mutta se ei ole luonut ihmissuhdetta. Kohteliaisuus ei kuitenkaan toimi aina, niin hyvin kuin jokin muu hyvä käytös. Siitä on siirryttävä vähemmän muodolliseeen käytökseen jotta henkilökohtainen ihmissuhde syntyy. Suhteen tärkein sisältö ei ole yleiset hyvät tavat.

°°olen kiva ihminen, kohtelias, suvaitsevainen, kuunteleva jne. ja olenkin sitä mielellään. Lyhyttä, mutta halutessasi ymmärrät kyllä.°°
  Kyllä! Pärjäät noilla hyvin vaikka kohteliaisuus jäisikin jossain vaiheessa pois. Pystyt hyvään kohteluun ilman sitäkin.

°°Hyvät tavat on ihan oikeasti aika kiva juttu,°°
  Tunnen ja käytän, jos toimii.

°°myöhästyy toistuvasti eikä edes ilmoita, on se välinpitämättömyyden merkki.°°
  Sitä se voi olla, mutta ei ainoa selitys.

°°Tässä kulttuurissa.°°
  Vanhoihin hyviin tapoihin kuuluu: On kohteliasta odottaa naista (naisen kuulukin antaa odotuttaa), mutta on epäkohteliasta antaa naisen odottaa.
- aitoa vai teennäistä?
- mikä luonnollinen hyve toteutuu?
- kenellä on kivaa?

°°ap:n mies on vain ollut°°
  Olkoon. Mitä selityksiä asiasta voi kaikkiaan löytää? Onko kiire tuomita paholainen?

°°Parisuhteessakin on paljon mukavampaa huomioivan ja kohteliaan ihmisen kanssa.°°
°°luottaa ja olla avoin, oikeasti läsnä, huomioi, erimielisyyksistäkin voi keskustella, ei arvostella°°
  En sanoisi tätä kohteliaisuudeksi, kun se on asiallisuutta.

°°toinen osaa kohteliaasti joskus jopa pitää suunsa kiinni... °°
  Niin, tästä kerrotaan muissa ketjuissa paljon.

°°sitä osaa arvostaa ja sen tajuaa. On kivaa antaa kaikkea ja tehdä parhaansa, kun tietää ja voi°°
  En vastusta muuta kuin yhtä tapaa ajatella ja käyttäytyä, rajoittamista ja tuputusta.

"°°olen kiva ihminen, kohtelias, suvaitsevainen, kuunteleva jne. ja olenkin sitä mielellään. Lyhyttä, mutta halutessasi ymmärrät kyllä.°°
Kyllä! Pärjäät noilla hyvin vaikka kohteliaisuus jäisikin jossain vaiheessa pois. Pystyt hyvään kohteluun ilman sitäkin."
Siis et halunnut ymmärtää?
Et edelleenkään siis tajua, mitä kohteliaisuus on, tai mitä sillä on tarkoitettu?

Tai sitten sä vaan jänkkäät, kun sun tapas nyt ymmärtää kohteliaisuus on ainoa oikea? Että sähän nyt olet tehnyt aika selväksi, että kohteliaisuus sulle on muodollisuus ja asiallista ja teennäistä käytöstä, tai näin olen ymmärtänyt?

No, ihan miten vaan, varmaan se sulle sitten on sitä. Hassua on vaan sun lausees:" En vastusta muuta kuin yhtä tapaa ajatella ja käyttäytyä, rajoittamista ja tuputusta." vaikka sä itse kyllä ahkerasti sitä harrastat.

sama kuin tuossa joskus kirjoitti:

"Hieman epäkohteliaasti sanottu, mutta minulle on enemmän arvoa sillä että ollaan kuitenkin aitoja. Tunnetilat, motiivit ym. siirtyvät paremmin ja asiakin rehellisemmin kun ei olla turhan muodollisia ja kohteliaita."
Ei ollut epäkohteliasta. Edelleen, oikea kohteliaisuus on aitoa. Eli olin kohtelias ja rehellinen, mutta en käynyt haukkumaan tai nimittelemään. En myöskään valehdellut, eli teeskennellyt, että vaikuttaisit vääntämisesi kanssa kovinkaan aidolta. Et vaikuta. Mutta se on kohteliaasti sanottu, en väitä, että tuntisin sinut ja tietäisin että et ole, vaan minulle sinä näyttäydyt epäaitona, juurikin näitten samojen asioitten vääntelyn takia. Voi olla että kyse on ilmaisutavasta... Tai sitten muusta.

Edelleen jatkat saman jankkaamista:"
°°kohteliaisuus ei kyllä luo etäisyyttä: teennäisyys sen sijaan kyllä.°°
Motiivista riippuen, se voi olla teennäistä."
Ei, kun yritä käsittää tämä: kohteliaisuus pitää olla aitoa tai se on teeskentelyä, eikä se ole kohteliasta. Mikä siinä on epäselvää, kerro, niin selvennän..?

Tässä sen sijaan on hyvä ja selkeä kysymys,sen olet varmaan kysynyt aidosti: "Mitä se kohteliaisuus on parisuhteessa, miten se toimii? Mikä on sen tarve läheisessä tai ihan intiimissä kanssakäymisessä. Voiko siitä olla haittaa?"

Kohteliaisuus parisuhteessa on vaikka sitä, että kiittää, ruoasta, siivouksesta, avusta, elämästä. Tajuaa olla kiitollinen siitä, että toinen on siinä. Renkaitten vaihdosta, auton huollosta. Kiittää. Voiko siitä olla haittaa? Ei voi.
Pyytää anteeksi. Kun on ollut typerä, käyttäytynyt huonosti, loukannut toista, ollut riidan osapuoli, sanonut jotain hölmöä tai toiminut jotenkin että toiselle on tullut paha mieli. Tajuaa, että vaikka itselle ei joka asia olisikaan jotain, se voi toiselle olla. Pyytää anteeksi. Voiko siitä olla haittaa? Ei.
Kohteliaisuus on sitä, ettei arvostele julkisesti etenkään (kyllä näitäkin on) kumppaninsa rintoja tai takapuolta, selkäkarvoja tai mahaa, tai heittele hänestä pieruvitsejä. Voiko siitä olla haittaa? Ei.
Että auttaa joskus lukemaan läksyt/on kiinnostunut toisen työstä, vaikka ei tarvitsisi (siis vaadittaisi), sanoo hyvää yötä, vaikka toinen ei sanoisi ensin, kuuntelee hetken vaikka itse olisi väsynyt, eikä puhu törkeyksiä, hauku tai nimittele (myöskään riitatilanteessa, tai sitten on se anteeksipyynnön mahdollisuus), on ajoissa ja ilmoittaa jos ei ehdi, pitää kiinni sovituista parhaansa mukaan, on luottamuksen arvoinen. Onko siitä haittaa? Ei.
Seksissä ei ehkä tarvitse heti käydä analysoimaan tilannetta puhki, jos toisella ei seiso, vaan voi olla hiljaa ja vain olla siinä. Olla lähellä ja nauttia sitten siitä. Ei tarvitse vääntää joka asiaa ylitse ja vaatia asioita mitä toinen ei halua. Joskus voi asian antaa jäädä läheisyydeksi, kun huomaa, että toinen ei nyt oikein... vaikka itsellä tekisi mieli. Voi sanoa ihan spontaanistikin toista ihanaksi ja haluttavaksi, ja kehuakin vaikka hyvän seksin jälkeen, jos tekee mieli. Voi osoittaa miten tärkeä toinen on ja miten ihanaa seksi hänen kanssaan on. Asioista voi puhua ehdottaen ja mietiskellen ja aikaa antaen, uusistakin ideoista, eikä vaan tyrkyttää ja vaatia. Sekin on toisen huomioimista. Seksissä on kohteliasta olla myös kiinnostunut toisen hyvinvoinnista.
Onko siitä haittaa? Ei.
Joskus voi katsoa toisen huonon tuulen sormien läpi eikä nalkuttaa jokaisesta sukkaparista, joskus voi auttaa pyytämättäkin. Onko siitä haittaa? Ei.
Kohteliasta on myös muistaa toisen tärkeät päivät, vaikka itselle syntymäpäivä ei niin merkkaisi, niin jos toiselle merkkaa, on kiva huomioida se. Tai joulu esimerkiksi. Onko siitä haittaa? Ei.

Ja jos vielä kaipaat jotain esimerkkejä, niin kerro, ehkä voin tarkentaa jotain mieltäsi askarruttavaa kohteliaisuuden kohtaa parisuhteessa.

"°°Ja se on omalla vastuulla, etsiä se mikä itselleen sopii,°°
Niin on. Mitä tapahtuu jos kohteliaisuutta vaaditaan? Tuleeko siitä velvollisuus? Onko silloin edes mahdollista enää olla kohtelias?"
Tämän käsitit ehkä väärin: Kohteliaisuutta minäkin vaadin omassa parisuhteessani, ja jos kumppani on ollut täysi mäntti, joka ei tajua luonnostaan, miten toista kohdellaan hyvin, mä jätän sen. Sitä se vaatiminen tarkoittaa: en mä sitä muuttamaan ala, etsiköön jonkun joka tykkää nimitellä ja olla kakkapää, vaatia asioita, ja voivat perustaa keskinäisen nalkutuksen kerhon vaikka.
Ei siitä velvollisuutta tule, vaan kengän kuva takalistoon :)

Mutta on aivan turhaa höpinää alkaa puhumaan pyyteettömyydestä jos toinen vaan ottaa ja todella, on mäntti. Sellaiseltahan kieltää kaltaisensa etsimisen tai oppimisprosessin, jos sitä itsellään pitelee, ei toki, eikai sitä toisen opintiellä esteenä halua olla :)

Ja kyllä, senkin yritän hoitaa mahdollisimman nätisti, että en juurikaan koe tarvetta mennä räimimään törkeyksiä päin naamaa, vaan että tämä ei toimi ja siksi ja siksi ja kiitos, eri suuntiin. Kaikki kohteliaisuushan ei takaa sitä mitä sä haluat kuulla. Kai sä sen olet jo ymmärtänyt?

°°ne on aina mielikuvia.°°
  Se tunteen siirtää, sitä viestintä on.

°°Edelleen, oikea kohteliaisuus on aitoa.°°
  Kun elokuvanäyttelijä näyttelee tarpeeksi luontevasti, siitä tulee aitoa näyttelemistä, eikä sitä voi sanoa teennäiseksi teeskentelyksi, vaikka jonkin tapahtuman jäljittelyä olisikin. Elokuvasta tulee todentuntuinen, mutta sisältö ei ole totta.

°°Eli olin kohtelias ja rehellinen,°°
  Voit sanoa: on kohteliasta käyttäytyä hyvin ja olettaa ettei neutraalia käytöstä ole, jää vain huono käytös.

°°en käynyt haukkumaan tai nimittelemään. En myöskään valehdellut, eli teeskennellyt,°°
  Jos on kohteliasta ettei käyttäydy huonosti, ovat kuolleetkin kohteliaita.

°°Voi olla että kyse on ilmaisutavasta... Tai sitten muusta.°°
  Sekä että.

°°kohteliaisuus pitää olla aitoa°°
Aidoksi sen tekee motiivi. Se ei usein näy.

On kohteliaisuuksia, kohteliaisuutta, kohteliaita, ystävällisyyttä, ystävyyttä, ystäviä, asiakkuutta, asiallisuutta, asioita.
Ei ole kyse taivutuksesta. Turha vääntää jos ei taivu.

°°Kiittää. Voiko siitä olla haittaa? Ei voi.°°
  Lähetin tekstarin: "Kiitos käynnistäsi ja tervetuloa uudelleen!", tutulle joka oli jo lähtenyt luotani kotimatkalle. Sain siitä palautetta, että se tuntui kovin muodolliselta, lähetettäväksi niinkin läheiselle henkilölle. Lukeehan niin kaupan kuitissa, eikä hän kaupassa ollut, mutta 'kohtelin häntä' niin 'huonosti'. Mitä muuta tämä voi olla kuin suhtautumisen etäiseksi kokekemista ?

En siis ole ainoa jolle kohteliaisuus ei aina toimi. Hän (suhteemme) oli kohteliaisuuteen nähden liian avoin ja välitön, ja etenkin muoto oli väärä. Haittaa mielestäni oli, muttei varsinaisesti vahinkoa.

°°Kun on ollut typerä, käyttäytynyt huonosti,…°°
  Voit luetella hyödyllisiä esimerkkejä, millä ei ole mitään tekemistä haitallisuuden kanssa.
Voit luetella esimerkkejä hyvästä käytöksestä, millä ei tarvitse olla mitään tekemistä kohteliaisuuden kanssa. Haluat liittää ne, tee sitten niin, mutta kuten sanot: °°Voi sanoa ihan spontaanistikin…°°.

°°Tajuaa, että vaikka itselle ei joka asia olisikaan jotain, se voi toiselle olla.°°
  Niin, kohteliaisuuden hyväksikäyttö – kun ns. pelimies käyttää kohteliaisuuksia, mitä se voi toiselle olla, mitä se on ja kenen hyväksi?

°°Pyytää anteeksi. Voiko siitä olla haittaa? Ei.°°
  Klassinen esimerkki: Toinen haastaa ja tulee riitaa. Annat periksi ja pyydät anteeksi, jotta riita loppuu. Kuitataan asia käsittelemättömänä käsitellyksi. Haitta on teoreettinen, mutta kenties tulos parempi jonkin muun käyttäytymisen kautta.

°°Kohteliaisuus on sitä, ettei…°°
  Kun jätetään tekemättä jotain, haitta/hyöty jää teoreettiseksi, se ei realisoidu.

°°Että auttaa… vaikka ei tarvitsisi (siis vaadittaisi),°°auttaa pyytämättäkin.°°
  Paljonpuhuvia repliikkejä: "Älä sä kuulle tuu mua neuvomaan!", "EI, tarvii auttaa, pärjään ihan ite!". 
Vaatimisella on tendenssi tehdä kohteliaisuus mahdottomaksi. 

°°kehuakin vaikka°°
  Kehumisen ja imartelun ero, vain toinen on kohteliaisuus.

°°vaikka itselle syntymäpäivä ei niin merkkaisi, niin jos toiselle merkkaa, on kiva huomioida se.°°
  Entä jos se epäonnistuu? Ei kiva = paha?

°°Tai joulu°°
  Aitouttaan se on menettänyt, puhutaan. Onko siitä tulossa muodollinen kohteliaisuus?
Pukin olemus, valheellinen? Hyöty/haitta lapsille?
Kohteliaisuuden asiakokonaisuus räjähti nyt minun käsistäni.

 – – –

°°eikai sitä toisen opintiellä esteenä halua olla :)°°
  Oppii kyllä, mutta mitä?

°°Kaikki kohteliaisuushan ei takaa sitä mitä sä haluat kuulla.°°
  Tässäpä on se tärkein. Haluan kuulla sen mikä totta on, oli se sitten kuinka kurja ja ruma tahansa, se ei ärsytä minua, ja olen valmis sen vastaanottamaan ja hyväksymään.

En loukkaannu jos ei ole kohtelias (ei tarkoita törkeyttä). En halua kuulla versiota mikä on muotoiltu (mietitty ja suunniteltu) sellaiseksi, ettei sen arviosi minua loukkaavan.

Loukkaannunko pelkästä totuudesta? Lujille voi ottaa, mutta ymmärrän ettei se saa olla, eikä todellakaan ole, kertojan rasite. SEN takia en vihoittele tälle missään tapauksessa, sillä oikeasti olen kiitollinen. Olenhan saanut jotain tärkeää (olkoonkin epämieluisaa).

Juuri sillä todella voi olla yhteisestikin kurjat seurauksensa, sen on oltava sinällään riittävää. On kammottavaa jos sen lisäksi rankaisee, suuttumalla ja syyttämällä epäkohteliaisuudesta. Tajuan että en tule tietämään luotettavasti koskaan toisen kokemasta todesta, jos tämän on pelkääminen kertoa sitä.

Tässä mielessä kohteliaisuuden vaatiminen ei voi muuta ollakaan kuin haitallista, kohtalokkaan vahingollista (törkeyttäkin enemmän).

°°Kai sä sen olet jo ymmärtänyt?°°

 

…ja ei kai haittaa jos kohteliaasti vaikenen…

aina ja ikuisesti kirjoitti:

"°°olen kiva ihminen, kohtelias, suvaitsevainen, kuunteleva jne. ja olenkin sitä mielellään. Lyhyttä, mutta halutessasi ymmärrät kyllä.°°
Kyllä! Pärjäät noilla hyvin vaikka kohteliaisuus jäisikin jossain vaiheessa pois. Pystyt hyvään kohteluun ilman sitäkin."
Siis et halunnut ymmärtää?
Et edelleenkään siis tajua, mitä kohteliaisuus on, tai mitä sillä on tarkoitettu?

Tai sitten sä vaan jänkkäät, kun sun tapas nyt ymmärtää kohteliaisuus on ainoa oikea? Että sähän nyt olet tehnyt aika selväksi, että kohteliaisuus sulle on muodollisuus ja asiallista ja teennäistä käytöstä, tai näin olen ymmärtänyt?

No, ihan miten vaan, varmaan se sulle sitten on sitä. Hassua on vaan sun lausees:" En vastusta muuta kuin yhtä tapaa ajatella ja käyttäytyä, rajoittamista ja tuputusta." vaikka sä itse kyllä ahkerasti sitä harrastat.

Otteita Erasmus Rotterdamilaisen Käyttäytymisen oppaasta.
Alkuperäisteos on vuodelta 1530, se ilmestyi suomeksi jo v. 1665.



================================================

LIBELLUS AUREUS,
DE CIVILITATE MORUM PUERILIUM, OLIM

A DES. ERASMO ROTERODAMO

Conscriptus;
Nunc Vero

CUM IDIOMATE SVECICO, GERMANICO ET FINNONICO,
IN USUM SCHOLARUM ET POEDAGO, GIORUM,

Denuo Editus;

et ABOÆ
Typis GEZELIANIS.
———————————————
Excufus à Johanne Winter
Anno MDCLXV

================================================




________________________________________________

DES. ERASMI ROTERODAMI

Cullainen Kiria /
Nuorucaisten Tapain Sijwollisudest.


DES. ERASMUS ROTERODAMUS

toiwotta

Sille Surisucuiselle / josta hywä toiwo on /
Her Hendrikille Burgundiasta /
Werianin Ruhtinan Adolphin Pojalle /
Rauha ja Terweyttä:

________________________________________________




V. LUCU

Sängycamarista (Cammiosta).

  1. Cammiosa kijtetän hiliaisus ja kehnous. Tosin huuto ja jaaritus on sijwotoin / palio enämmin wuotessa.

  2. Taica pääldäs risuisas eli nostesas / muista aina kehnoutta / ja waroi ettes jotakin paliastais muiden silmäin edes / jonga tapa ja luondo owat tahtonet olla peitos.

  3. Jos sinulla cumpanis cansa on yhteinen wuode nijn maca alallas / älä myös Ruumistas heitellen idziäs paliasta / äläkä peitettä (Ylistä) wetäisäs ole cumpanilles waiwallinen.

– – –

  7. Joille on tapahtunut hywin syndyä / nijlle on häpiä sucunsa tawoist poiketa.

  8. Jotca onni on tehnyt yxikertaisixi / nöyrixi / ja halwemmixi / nijden myös pitä suurembi waari ottaman / että mitä onni eij ole heille suonut / mahdaisit Tapain caunistoxella täyttä.

  9. Eij yxikän taida idzellens wanhembia eli Isän maata walita / mutta ymmärrystä ja tapoja taita jocainen idzellens toimitta.

  10. Päätöxexi minä lisään yhden Manauxen / joka minulle näky olewan mahdollinen ensimmäisen siaan.

  11. Se on suurin sijwollisuuden osa / coscas ett idze coscan wäärin tee / ettäs muiden wiat mielelläs andexannat / ja ett sentähden cumpanias pidä sen pahembana / waicka eij hänellä ole niin caunijt tawat. Sillä on nijtakin jotca tapain taitamattomuden muilla lahioilla parandawat.

– – –

PÄÄTÖS.

  1. Tämän lahian / sencaltaisen cuin hän on / minun racas Poican Henrice, olen minä tahtonut coco Poicain joucolle sinun cauttas lahioita / sen päälle / ettäs tällä Lahialla cumpanitten mielet idzelles suositaisit / ja kiriallisten konstein harjoituxet heille ylistäisit.
  2. Sinun caunijn luondos JESUXEN hywyys warielcon /ja aina parammaxi corottacon. Annettu Friburgin tykönä Briszgojasa / Maalis cuusa / Wuonna 1530.
FINIS.

Näin minäkin sen ajattelen. Sanokoon joku mitä haluaa hyvistä tavoista niin ne nyt vain ovat minuun sisäänrakennettuna ja niitä noudatan itse ilomielin. Onneksi on valinnanvapaus, ei tosiaankaan tarvitse katsella sellaista mitä ei halua ja järkeään saa ja pitää käyttää kumppanin valinnassakin. Itse ainakin koen tapojen puuttumisen loukkaavaksi, joten parempi vain edelleen hakea miestä, jolle ne on tärkeät.