Olemme jo muutamia vuosia tunteneet, mutta nyt laitan välit poikki. Minulla ei todellakaan liikaa ystäviä ole, mutta mielummin vaikka yksin kun idiootin seurassa. Aikuinen nainen käyttäytyy kuin joku hiton pissaliisa, baareihin kelpaan vain esiliinaksi. Aina tuomitsee tekemiäni ratkaisuja eikä ikinä mieti mitä paukauttelee päin naamaa. Minä tuin häntä vaikeita aikoina, jopa rahaa lainailin... Muutun hänen seurassaan synkistelijäksi koska juttunsa ovat aina niin apeita. Iloisia asioita ei saisi olla. Ei olla pidetty hetkiin yhteyttä, ja tuli niin hyvä olo että päätin lopettaa ystävyyden tähän. Onnea vain ja menestystä.
Kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Kovin on hiljaiset ajat edessä mutta haluan pitää vain sellaiset ystävät joista todella pidän.
Kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Kovin on hiljaiset ajat edessä mutta haluan pitää vain sellaiset ystävät joista todella pidän.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitkäaikaisen ystävän kanssa menivät välit poikki sillä tavalla, että minulla tuli mitta täyteen. Hän alkoi yhä enemmän käyttäytyä minua kohtaan kuin äiti, anoppi ja holhooja samassa persoonassa. Viimeinen niitti oli se, kun sain hänet kiinni henkilökohtaisten, luottamuksellisten asioitteni käsittelystä kolmannen henkilön kanssa. Hän siis katsoi oikeudekseen ellei jopa velvollisuudekseen puhua asioistani kuin omistaan. Kun sanoin, etten tällaista käytöstä enää hänen taholtaan hyväksy, syntyi piikikäs sananvaihto ja niin lopulta kävi, että hän ei kohdattaessa katso päällekään, saati että tervehtisi. Kaukaa kyllä uskaltaa katsoa, silmät vihaa leimuten. Edelleen, vaikka kolme vuotta on jo kulunut siitä kun viimeksi olemme kasvokkain jotain puhelleet. "Välikohtaus" käytiin kokonaan tekstiviestien, postikorttien ja kirjeiden välityksellä. Niin pieni voi olla ihminen sisältä...
mulle on käynyt kummin päin kaveri jätti mut ja mä olen jättänyt yhen kaverin.se kaveri jonka jätin ei osannut pitääv salaisuuksia vaan kertoi niistä koko perheeelle jopa mummolleen.
oli vain minua kolme vuotta vanhempi, kuitenkin loppuaikoina alkoi olla joku neuvonantaja, äiti.
Sellaista ihmeellistä naureskelua, silmien pullistelua jos jotain ostin.
Viime ajat, kun tuli kylään, niin se kyläily oli hänen puoleltaa inventaariota tavaroista.
Kulki huoneesta toiseen ja arvioi hintoja.
Viimeinen niitti oli kun ampaisi sohvaltaan tyttäreni huoneeseen katsomaan ja lausui mennessään ihmettelevänsä kun huoneessa on niin hiljaista.
Se oli törppöyden huippu, mennä nyt yhtäkkiä toisen huoneeseen, vaikka ovi oli kyllä auki.
En tiedä mitä hänelle tapahtui, hän oli yksityisyrittäjä, ja heillähän oli tai on vieläkin kovat ajat.
Melkein yksin siellä kaupassaan päivät pitkät myy niitä tavaroitaan.
Ainakin pulju on pystyssä, mutta en ole ole käynyt siellä enää.
Hän mitteleekin ihmisen niin että katsoo ylhältä alas ja taas päinvastoin.
Että miten kalliissa vaatteissa toinen kulkee.