Jokainen palstalainen varmasti on elämänsä aikana joutunut kateuden kohteeksi, jos ei näin netissä niin sitten livenä tai sekäettä. Miten te suhtaudutte siihen kun huomaatte jonkun olevan kateellinen? Rupeeko vituttaa, naurattaako, imarteleeko se vai miten? Kuinka kateus teitä kohtaan on ilmennyt?
Perus kateushan, ja kateuden merkki nro 1 on se, että joku täysin perusteettomasti alkaa mustamaalaamaan kohdetta valheillaan. Halutaan että kateuden kohde menettää ystävät, työnsä, suosionsa ehkä perheensä jne... Kateus saattaa aiheuttaa kadehtijassa myös väkivaltaa, ilkivaltaa tms kiusantekoa uhriaan kohtaan. Kateus saattaa myös olla niin voimakasta, että se ikäänkuin pimentää tai sumentaa kadehtian "moraalin" ja omantunnon, joten kadehtijalle ei mikään ole pyhää - sanotaan ja puhutaan kuinka pahasti tahansa ja tehdään ehkä tekoja joita normaalisti kyseinen ihminen ei koskaan tekis.
Mä en tiedä olenko tyhmä vai mikä on, mutta en ole koskaan osannut ottaa itseeni kohdistuvaa kateutta imarteluna. Mä ajattelen asian jotenkin näin, että se ihminen joka mulle on kateellinen, on luonteeltaan kateellinen ja sattuu tälläkertaa kohdistamaan kateutensa muhun. Typeräähän se nyt ois mun mielestä ajatella niin että jos mä nyt vaikka muuttaisin indokiinaan niin tää kateellinen ihminen ei enää olis kateellinen ikinä kellekkään - ainoastaan mä olen niin täydellinen joka aiheuttaa hänessä sen kateuden. Aika moni ihminen kuitenkin ottaa kateuden kohteena olemisen imarteluna. Mä sen sijaan vittuunnun ja aattelen että "ei voi olla näin paska säkä että tollaseenkin piti vielä törmätä!" Tietenkin jotkut ihmiset on sellasia, että jos sulla on ollut riita niiden kanssa ja ollaan loukattu puolin ja toisin, tai sinä olet häntä loukannut, niin saattaa lähteä sotajalalle ilman että kyseessä olis kateus. Sillon yleensä puhutaan katkeruudesta, mutta omalle kohdalle, kuten teillekkin varmasti, on sattunut eteen ihmisiä jotka lähtee sotajalalle ilman että olet tehnyt tälle henkilölle mitään. Kadehtija alottaa mustamaalaamisensa tai mitä hän nyt tekeekään, täysin tyhjästä, tai sitten keksii jollain verukkeella "syyn olla vihainen" tyyliin: "noni, sä sanoit sanan 'on', nyt meillä on välit poikki!" ja pelkän "on"- sanan sanomisen takia alkaa verinen sota jossa tämä joka esittää loukkaantunutta koittaa pilata koko elämäs kaikenmaailman valheilla vaikka todellisuudessa syynä onkin kateus.
Ohhoh... tulipa pitkä saarna :D No mutta kertokaa omia kokemuksia kateuden kohteena olemisesta. Voitte kertoa myös mitä kateus on saanut teidät tekee sille kelle olette olleet kateellisia. I'm all ears :)
Perus kateushan, ja kateuden merkki nro 1 on se, että joku täysin perusteettomasti alkaa mustamaalaamaan kohdetta valheillaan. Halutaan että kateuden kohde menettää ystävät, työnsä, suosionsa ehkä perheensä jne... Kateus saattaa aiheuttaa kadehtijassa myös väkivaltaa, ilkivaltaa tms kiusantekoa uhriaan kohtaan. Kateus saattaa myös olla niin voimakasta, että se ikäänkuin pimentää tai sumentaa kadehtian "moraalin" ja omantunnon, joten kadehtijalle ei mikään ole pyhää - sanotaan ja puhutaan kuinka pahasti tahansa ja tehdään ehkä tekoja joita normaalisti kyseinen ihminen ei koskaan tekis.
Mä en tiedä olenko tyhmä vai mikä on, mutta en ole koskaan osannut ottaa itseeni kohdistuvaa kateutta imarteluna. Mä ajattelen asian jotenkin näin, että se ihminen joka mulle on kateellinen, on luonteeltaan kateellinen ja sattuu tälläkertaa kohdistamaan kateutensa muhun. Typeräähän se nyt ois mun mielestä ajatella niin että jos mä nyt vaikka muuttaisin indokiinaan niin tää kateellinen ihminen ei enää olis kateellinen ikinä kellekkään - ainoastaan mä olen niin täydellinen joka aiheuttaa hänessä sen kateuden. Aika moni ihminen kuitenkin ottaa kateuden kohteena olemisen imarteluna. Mä sen sijaan vittuunnun ja aattelen että "ei voi olla näin paska säkä että tollaseenkin piti vielä törmätä!" Tietenkin jotkut ihmiset on sellasia, että jos sulla on ollut riita niiden kanssa ja ollaan loukattu puolin ja toisin, tai sinä olet häntä loukannut, niin saattaa lähteä sotajalalle ilman että kyseessä olis kateus. Sillon yleensä puhutaan katkeruudesta, mutta omalle kohdalle, kuten teillekkin varmasti, on sattunut eteen ihmisiä jotka lähtee sotajalalle ilman että olet tehnyt tälle henkilölle mitään. Kadehtija alottaa mustamaalaamisensa tai mitä hän nyt tekeekään, täysin tyhjästä, tai sitten keksii jollain verukkeella "syyn olla vihainen" tyyliin: "noni, sä sanoit sanan 'on', nyt meillä on välit poikki!" ja pelkän "on"- sanan sanomisen takia alkaa verinen sota jossa tämä joka esittää loukkaantunutta koittaa pilata koko elämäs kaikenmaailman valheilla vaikka todellisuudessa syynä onkin kateus.
Ohhoh... tulipa pitkä saarna :D No mutta kertokaa omia kokemuksia kateuden kohteena olemisesta. Voitte kertoa myös mitä kateus on saanut teidät tekee sille kelle olette olleet kateellisia. I'm all ears :)
Vastaukset 87
Vanhimmat
..hmm oon ollu joskus kateuden kohde..mutten oikeastaa millokaa oo sille antannu mitää huomioo..must se on kateellisen ongelma tulla toimee sen kans..sitte ko mietin mistä oisin ollu kateellinen niiko eläissäni tähä mennes nii varmaaki aikonaa semmoi aihe oli lapset..sitte kaverien harrastuksista olin myöski kade ko itte en semmosii saanu lupaa..mut aikusena ei oikiastaa tuu mielee semmosta mistä oisin ollu kateellinen..
...mikäli jotaki oon tuntennu nii semmosta et huikeeta et jolai menee noi hyvi taikka sitte aatellu et onpa tehny erikoisen valinnan..mitä en itte tekisi..mu onko se kateutta..??..materiaalista en ees viiti rupee mokomaa kateutta tuntemaa..saatika kenekää miehistä..hmm..oikeastaa muutes sillo ko mullei ollu ittel varaa moottoripyörään nii mä kadehdin niitä joilla oli mutten mitekää voimakkaasti..semmoi ohi käyvä tunteen kuohahdus..et apua noilla on tommoset ja mul ei ole mitää..=o)
..mut sitte ko mä aattelen tät saittii vaiks nii ei tääl ole ketää kelle mä oisin kateelline..ei ensimmäistäkään semmosta ole tullu vastaan..et mun mahollii kateus sitte vissiiki tulee kohillee vasta hapekkaas ilimas kun on jotaki konkreettista..mistä semmosta vois tuntee..mu sittekii nii en oikee taida osaa kadehtia..mulla on ittelläni kaikkea nii en mä tiiä mistä mä kadehtisin ketää..=o)
..oon mä pikkasen semmoi kade epistä..mitä se onkaa..tommosesta autosta sellaselle kel semmoi on..mut ei sekää mitekää sappee korvenna..=o)
http://cache.jalopnik.com/cars/assets/resources/2007/06/Mustang-GT500-Super-Snake-07.jpg
..mut pikkasen aina muljahtaa ko tommoi lipuu ohi..et mäki tahon...!!!
onkin just se, ettei anna kadehtijalleen mitään huomioo. Mutta kuinka sä pystyt siihen jos vaikka... hmmm.... minkäs esimerkin mä nyt keksisin...? Sullahan on kissa, eikö? No jos tää kadehtija alkais vaikka soittelee eläinsuojelua teillä käymään? Tai tv-lupatarkastajaa ja se kiusaaminen olis sellasta joka todella vaikuttais elämään. Miten siinä voi olla "ihan muina miehinä"? Tarkotan että joku eläinsuojelun soittaminenkin varmaan jää jonnekkin "talteen" ja jos koitat ostaa eläintä ja tää jolta olet ostamassa, soittaa ja kysyy eläinsuojelusta "onko jazulilla ollut koskaan mitään tekemistä teidän kanssa" ja sieltä sanotaan että on tehty kotikäynti niin homma on sillä selvä. Ja näitä tällasia tapauksia voi olla monia muitakin kuin vain eläinsuojelu jolla voi kiusata ja aiheuttaa harmia.
"mulla on ittelläni kaikkea nii en mä tiiä mistä mä kadehtisin ketää..=o)"
monta kertaa se joka kadehtii, ei haluakkaan että hänellä olis se joka toisella on. Kadehtija voi myös haluta ettei toinen tule koskaan saamaankaan sitä mitä hänellä itsellään on.
Kateus
Kateus vaivaa kaikkein pahiten niitä, joilla on jo "kaikki" tai ainakin paljon kaikkea. Kyse ei ole useinkaan halusta saada itselle sitä, mitä toisella on, vaan toiselta pois se, mikä hänellä on. Tätä "käänteistä kateutta" on ihmisen elämä täynnä hiekkalaatikolta työpaikkakiusaamiseen saakka. Puhutaan myös venäläistyyppisestä (edellä kuvattu halu tuhota se, mikä toisella on) ja amerikkalaistyyppisestä "kilpailukateudesta" (jossa itse ryhdytään ponnistelemaan kaksin verroin, jotta saataisiin se, mikä toisellakin on).
Kateutta on esimerkiksi:
himoita toisen autoa, puolisoa, menestystä, lasten menestystä tai koiran saavutuksia - ja yleensä tutussa vertaisporukassa (suku, naapurit, kollegat, luokkakaverit)
perinnönjakokiistat, joissa taistellaan kuolleiden rakkaudesta ja keskinäisestä sisarusarvovallasta)
oireina katkeruus, itsesääli, vieraantuminen, vetäytyminen, vainoharha, tympääntyminen, "pitäkää perkele tunkkinne" -pessimismi, kostonhalu
mutta myös: keskiluokka kadehtii salaa työttömien "vapautta"
myös puolisot voivat kadehtia toisensa vapautta, mustasukkaisuus
ilkeät kriitikot, jotka itsekin haluaisivat luoda, mutteivät uskalla
juonittelu, mustamaalaus, kantelu, käräyttäminen, skandaalin paljastajat (moraalisesta närkästyksestä lienee 2% moraalia, 48% närkästystä ja 50% kateutta)
haukkuminen, vinoilu, eristäminen, sabotaasi, huhujen levittäminen
hapannaamat, ilonpilaajat: "Ei tuosta kuitenkaan mitään tule!"
työpaikkakiusaaminen, koulukiusaaminen (kiusatut usein hyvin pärjääviä, mutta jollakin tapaa erilaisia)
amerikkalaistyyppisen kateuden mallit tulevat usein mainosmaailmasta tai lehtien menestystarinoista - kohde voi olla aivan ventovieras
kilpailuhenkisyys, jota hyödynnetään myös työelämän käyttövoimana ja hallinnan keinona: nimetään kuukauden työntekijä, annetaan tulospalkkioita, ylennetään, jaetaan arvonimiä
"Inhottavaa olla toiseksi paras: mitä minusta oikein ajatellaan, kun tuokin ajaa ohi!"
kunnianhimo, suosionosoitusten tavoittelu, tarve herättää kateutta muissa
leuhkiminen, päteminen, nuoleskelu, kiitoksen kipeys
..pikkusielusta sitte tommoikateus..kun ei oikee oo mitä mä tahtosin enempi taikka toisin..nii ei toikaa päde muhu..mul on vaa hyvä tällee ko nytte elän..=o)
..toki tuommoi eläinsuojelu juttu oisi ärsyttävää..mut mä ottasin semmosen tyypin sitte puhutteluun..ja latosin sille melko suoraan mitä oon mieltä tommosesta kiusaamisesta..kiusaamista se on..on mua ennekii kiusattu jotta tiiän mimmosta se on..ei se oo musta oikiastaa kateutta tuo et turhaa soittelee tis mihi..se on musta vaa ilkikurisuutta..toki varmaa sit joku katuksissaki tekee..???..
..hmm..musta kateus on semmosta mikä vie kadehtijalta järjen..se ei enäi oikee kykene kesittyy muuhu siihi kateuden kohteesee..???..kaiketi semmosii ihmisii on jotka sitäki jaksaa veivaa..musta nuo juoruämmät ja äijät on semmosia pikkasen kateutee taipuvaisia..
tota tohon laittanutkaan että epäilisin tai väittäisin sun olevan luonteeltas kateellinen vaan ihan sillä että halusin ottaa esille, että sellastakin kateutta on olemassa ettei haluta sitä mitä toisella on vaan ei haluta että kateuden kohde tulee koskaan sitä saamaan mitä on jo itsellä :)
"..hmm..musta kateus on semmosta mikä vie kadehtijalta järjen..se ei enäi oikee kykene kesittyy muuhu siihi kateuden kohteesee"
Tossa olen täsmälleen samaa mieltä!
..kateus juttukii on iha tuulesta..josmie sanon jonku toilailuista jotaki nii sanon siksi et mua keljuttaa ko ihmii ei itte tajua omaa parastaan sii kohas..mikä oisi musta parasta..taikka on itte jotaki oppinnu toilailustaan..harvemmin vanhemmat neuvoo nuorempiaan kateudesta..vaa siit et on huomannu joitteki asioitten olevan semmosii mistä saattaa koituu sille haittaa..=o)
..et mun moraalisii sanomisii ei kantsi luulla kateudeksi..mä sanon muista syistä ko kateudesta..musta semmoi on monasti tyhmää mistä sanon..enkä mä tyhmyydestä kateelline ole..=o)
..kaiken voi lopulta tulkita kateudeksi ko aikasa noita veivailee..=o)
..etten toki oikiassa ole aina ittekkää..onhaa monii semmosii monivalinta kohtii mist voi vallaa itellee mielesen meiningin..=o)..jotta enempiki mielipie juttuihaa nuo on sitte mistä täälki veivaillaa..=o)
ja sellasiakin ihmisiä on olemassa jotka ottaa (tai teeskentelee ottavansa) kaiken negatiivisen kateutena. Tyyliin joku sanoo sulle "haista paska" ja jos sanot "haista ite" niin olet kateellinen. Tosin noi kateellisuuden jankuttajat on ite todennäkösesti niitä kateellisia ja sysää oman vikansa toiselle :)
Mutta mä en henkilökohtasesti keksi mitään muuta perusteettomalle mustamaalaamiselle kuin kateuden. Voi tietenkin ihminen sairaskin olla... mutta eikö todennäkösempää olis että tollanen ihminen on kateellinen?
(ja niin... voihan sairaskin ihminen olla kateellinen...)
jonka sulle tohon laitoin löytyy täältä: http://yle.fi/pyhatjapahat/synnitjahyveet.html
Kun klikkaat sitä "kateus"- kohtaa niin siinä se lista :)
..kuka vain voipi olla kade...nii uskosin..(??)..mustamaalamii taitaa olla juu kateutta..ellei se ole sitte perin jo jonkii asteista...hulluutta..=o)
..intouduin vain purkaamaa itteeni..=o)
..*nou panic*..
=o7
XD
HÄHÄ
..eeen kadehi..xo)))
..*kamalaa rumputusta sun musas*..
xo)))
http://www.youtube.com/watch?v=Zi8vJ_lMxQI
KUUNTELE TOI, EIKÄ SITÄ ROSKAPÖNTTÖJEN RUMMUTS RÄPPIÄSI
..kaa välist huilitauolla..=o)..kuule sie sitte täänäi..eikö ookki kaunista..???
http://www.youtube.com/watch?v=m1GJdFjjE_g
..nonii..
4/4 tahtilajilla 4.osa nuoteilla väkisinkin
Myrskyluodona Maijakin 0n 5/6 tahdissa ja välisoittto 8/8
Mårtenson ei antanut lupaa Goyan julkaista sen nuotteja 4/4 tahdissa
SEHÄN ON MAAILMAN HALVEKSITUIn KITARISTI---ON SULLA TOSI PAHA KORVAVIKA
http://www.youtube.com/watch?v=8N6L2bW_vEc
NUOREKKAAMPAA
http://www.youtube.com/view_play_list?p=A3AE5802A71E1C72&playnext=1&playnext_from=PL&v=PNXlslzL8EY
klassisen kitaran kuningas
http://www.youtube.com/watch?v=k_Yj1DSReNU
http://www.youtube.com/watch?v=xdmiJDZ9BqE
SIX SE AINAN PISSAA SÄNKYYN
.
http://www.youtube.com/watch?v=RQ9-lJ1HdsE&feature=related
kyllä se kateellinen henkilö olisi edelleen sinulle kateellinen. Et vain kuulisi siitä, mikäli kukaan ei siitä informoisi sinua.
Todennäköisesti tuo kateellinen, ajan kanssa etsisi uuden kohteen jolle olisi kateellinen.
Eräs tuttu totesi seläntakana puhumisesta "Se, mitä minusta selkäni takana puhutaan, ei heivauta suuntaan tai toiseen."
Mikäli kateuden saattamana alkaisi muuttamaan itseään, saisi muuttaa jatkuvasti tapojaan, koska kateellinen ei olisi ikinä tyytyväinen.
Paitsi silloin, kun kateuden kohde on kuollut.
Minua ei tod.näk. toisten kateus ole heivannut juuri suuntaan tai toiseen.
paikkaansa.
"Mikäli kateuden saattamana alkaisi muuttamaan itseään, saisi muuttaa jatkuvasti tapojaan, koska kateellinen ei olisi ikinä tyytyväinen.
Paitsi silloin, kun kateuden kohde on kuollut."
Erittäin hyvin sanottu :)
Tiedemiehiä.--Taiteilijoita-Muusikkoja -Runoilijota.....jne. kadheditaan kuolleenakin
kuuluisivat hoitoon.
No en tiedä. En ole kateellinen ihminen, myöskään ystäviini ei sellaisia kuulu ja kaikista niistä ihmisistä olen elämässäni (ainakin lopulta) hankkiutunut mahdollisimman kauas, joista olen vaistonnut kummallista pahansuopuutta tai kampittamisen tarvetta mua kohtaan. En tiedä, että onko mulle edes oltu kateellisia kuinka paljon, mutta jotkut on väittäneet, että mulle olis jokunen ollut kateellinen esim. ulkonäöstänikin ja kaukaa menneisyydestä muistan myös juttuja, joissa esim. joistakin läheisistäni kuviteltiin kaikenlaisia kummallisuuksia; että mukamas kaikki mitä on saatu olisi muka tullut ilmaiseksi ja ilman työtä - ja joo, pahansuopina juorukelloina toimivat tyypillisesti ihmiset, joilla ei mielestänsä itsellään koskaan ole mitään riittävästi, jotka eivät itse ole viitsineet p*settään penkistään nostaa tehdäkseen elämälleen mitään ja jotka oikeasti ovat niitä typeryydessään raivostuttavalla tapaa yhteiskunnan paapomia kermaperseitä.
Näin netissä mulle on ilmeisesti ( vai mitähän asiasta pitäisi ajatella) joku joskus ollut kateellinenkin, niin älyttömältä kuin kuulostaakin ja vaikka olen anonyymi ja rekisteröityä nimimerkkiä omaamaton. Muistan ikäni, kuinka joku aggressiivinen alkoi hyökkäillä aiheetta kimpussani ja usuttaa muitakin kimppuuni valheilla tällä palstalla. Mitään en tasan ollut tyypille tehnyt, enkä edes olisi voinut tietää, että kuka hän oli, kun ei käyttänyt omaa rekisteröityä nimimerkkiään jutuissaan mulle, vaikka melko varma olenkin, että joku rekisteröityneistä silloisista vakkareista oli kuitenkin...Tapauksella ( tai tapauksilla) ei ollut ilmeisesti mitään moraalia, sen verran roisisti valehtelivat. Uskon, että kyseessä oli joku fiksoitunut ja sukupuoleltaan nainen.
Tuskin kuitenkaan hirveesti ainakaan mitään maija meikäläisiä tai matti meikäläisiä netissä kadehditaan. Musta on ärsyttävää ja huvittavaa, kuinka joka toinen palstavakkari tälläkin palstalla syyttelee ympäristöään, että kuinka kaikki on niin kauhean kateellisia juuri hänelle...Eiköhän se ole hieman oman huomioarvon ja oman kiinnostavuuden yliarvioimistakin joiltakin joskus, se käytös? Mussa ainakin - jos nyt rehellinen olen- herättää useampi kirjoittaja tällä palstalla enemmänkin sääliä, kuin mitään ajatuksia, että tahtoisin omata heidän ominaisuuksiaan ( enkä usko olevani ihan ainoa, joka tällä tavalla ajattelee)...
Säkin aloittaja olet muuten joskus nimitellyt mua esim. kusipääksi, joten en erityisesti pidä susta ts. en tiedä, että mitä susta ajatella. Oleks provo vai ihan vakavasti otettava? Juttujes yleistyyli vaihtelee aika rankasti.
sä musta ajattelet tuskin muuttuu vaikka vastaan kysymyksiis, mutta vastaan kuitenkin:
"Oleks provo vai ihan vakavasti otettava? Juttujes yleistyyli vaihtelee aika rankasti."
En ole provo, vaan ihan oma itseni. Juttujen yleistyyli voi vaihdella sen mukaan oonko selvinpäin vai kännissä :D Myös sen mukaan että keskitynkö ja näänkö vaivaa kirjotukseeni vai en. Joskus kirjotan tietokoneen "muistioon" jutun jonka kirjotan ajatuksella ja kopsaan sen sitten tänne.
- Komppaan kyllä aloittajan tyyli heittelee.. samaten on nimitelty, tiedä häntä?
Ja mitään muuta sanottavaa sulla ei sitten juttuuni ollut, kuin puhetta itsestäsi? Eiks toi orientaatio ole hieman tylsä? Kiitos kuitenkin keskustelusta.:))
Sinänsä ihailtavaa kyllä toi mitä kerroit, että kirjoitat ihan tietokoneesi muistioonkin juttuja, joita postaat Miehen Logiikka- palstalle. Mä taas kirjoitan aika spontaanisti.
mäkin kirjotan mutta joskus jos kirjotan pitemmän jutun, saatan kirjottaa sen eka muistioon. Vois ottaa nimittäin otsalohkoon jos kirjottais suoraan tähän pitkän paasauksensa ja kun painais lähetä nappia niin tulis joku "error" - suomi24 vaihteeksi jumissa, ja kirjotus bittiavaruudessa :)
No mä en tiedä muuta, kuin mitä silmilläni näen. Ainakin tolla ketjun aloittajalla näkyy olevan kavereita palstalla...Ja jatkuvasti on puimassa joitakin sellaisia välien selvittelyjä tällä keskustelupalstalla, jotka musta kuuluisivat sen ja ystäviensä yksityisenä kommunikaationa selvitettäväksi. Itse en aloittajaa mitenkään tunne. Musta olis mielenkiintoista tietää ainakin se, että onks toi zisel sen ainoa nimimerkki, mitä se käyttää ( vastaisitko ketjun aloittaja ystävällisesti muuten tähän kysymykseeni?).
On joo joskus kusipääksi nimitellyt ainakin mua, ilman edeltävää vastaavan tyylin provokaatiota multa. Mutta se siitä. En kanna kaunaa, en toki. Mietityttää vaan nää jotkut palstatyypit.
muita nikkejä täällä kuin tämä. Mainitsit tossa että ihmettelet miten mulla on jotain välien selvittelyjä täällä. Otetaanpa esimerkki ja kuvitellaan että sulla olis nikki täällä:
Joku ottaa suhun yhteyttä ja alat vaihdella sen kanssa posteja. Teillä synkkaa hyvin ja kaikki on ok. Yhtäkkiä tää sun "kaveri" TÄYSIN TYHJÄSTÄ kääntää sulle selän ja sanookin että haista paska ja alkaa riehumaan pitkin nettiä sua haukkuen. Missä kohtaa teit väärin? Siinä että suostuit keskustelee palstan ulkopuolella mukavan ihmisen kanssa? Jos näin on, niin olisko sitten parasta ettei ole missään tekemisissä kenenkään kanssa? Mitä jos yksi ja sama tyyppi joutuu näiden tällasten uhriksi useita kertoja?
Samaa mieltä,,,, eihän ole itseasiassa mitenkään kuitenkaan merkitystä siilä seikalla, että onko nimimerkkiä vai ei.
Olen huomannut saman piirteen hänessä "puimassa jotakin riitoja" jotka eivät kuuluisi tänne. Yksi piirre mihin olen erityisesti kiinnittänyt huomioni on aloittajan, alatyylinen ilmaisukyky ja nyt hän aloittaa keskustelun kateudesta.
Alatyylillä viittaan siihen kuinka hän ilmaisee itseään, aivan kuten mies? Epäilen häntä feikiksi... itse vahvasti.
on muuten mielenkiintonen seikka sikäli, että palstalla en tietenkään sillain ole "kokoajan äänessä" kuten livenä ja usko tai älä, sensuroin TODELLA paljon juttujani siitä, mitä on tapahtunut ja mitä oon kokenut koska niitä juttuja ei kukaan usko. Niin siis sikäli mielenkiintonen seikka että pitääköhän live-kaverit mua miesmäisenä? Ei ole kukaan sanonut... joten tuskinpa pitää... Kai se sitten on että tekstiä lukiessa et kuule puheääntä etkä äänensävyä, et näe eleitä jne...
Kiitos vastauksesta.
No toi kertomasi kyllä, mikäli pitää paikkansa, kuulostaisi todellakin ikävältä käytökseltä. Otan vilpittömästi osaa, jos noin kamalan käytöksen kohteeksi olet joutunut.
En tosiaankaan osaa sanoa mihinkään muuhun, kuin mitä silmilläni tältä palstalta voin havaita, mutta kyllä kieltämättä olen itsekin joskus havainnut ja saanut ikävästi tuta niin outoa käytöstä harjoittavia keskustelupalstakirjoittajia tällä palstalla, etten välttämättä (ehkä) varmaan itse edes uskaltaisi(!) alkaa tutustua näihin ihmisiin ainakaan palstan ulkopuolella - huolimatta siitäkään, että varmasti suuri osa palstakävijöistä on kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä ja varmaan monet mukaviakin, jos heitä paremmin tuntisi. Toikin mitä edellä kerroin, että mun anonyymin kimppuuni joku aikoinaan alkoi usuttaa muita kirjoittajia - ja vielä silkoilla valheilla palstakäytöksestäni; se oli sen verran omituinen ja oikeasti jonkin verran suunnitellultakin vaikuttaneen oloinen "operaatio"mielestäni ja kys. käytös mua kohtaan ylipäätään niin kertakaikkisen moraalitonta ja henkisesti väkivaltaista, etten välttämättä usko kyseistenkaltaisten käyvän henkisesti ihan täysillä ts. olleen välttämättä ihan vilpittömillä motiiveilla liikenteessä. Oikeasti uskon saaneeni jopa ehkä jonkinasteisen traumankin siitä pilkkaamisesta, vaikka toki oma hmph mokanihan sekin sitten oli, että mitäs edes lähdin keskustelemaan moisten kanssa tai ylipäätään luin niitä mulle kohdistettuja saastaviestejä, kun ei intresseinä tapauksilla missään määrin (havaitusti) kuitenkaan ollut ainakaan vilpitön keskustelu...
Kyllä juu. Olen sitä mieltä, että valitettavasti näillä palstoilla näemmä käy joitakin sellaisiakin, jotka kyttäävät kirjoittajia ja saattavat takertua oikeasti ihan ns. "kiinnikin". Normaalit keskusteluun liittyvät mielipide-eroavaisuudet vielä ymmärrän ja ymmärrän sitäkin johonkin rajaan asti, ettei kaikki välttämättä voi pitää kaikesta tai kaikista, mutta sitä en enää käsitä, jos tuntemattomille ihmisille suolletaan suoraa viha-puhetta tai keksitään täydellisiä todellisuuteen perustumattomia juttuja näiden palstatekemisistä...Pelottaviakin ilmiöitä näillä palstoilla käydessä huomaa.
Siksi mä sitä epäilen kun puhut kovin miesmäisesti tulee mieleen mulle, käyttäydytkö samaten -live-elämässä-? jos et niin aiheuttaako tämä palstailu stressiä? Jos ja kun on rooleja paljon....
livenä paljon rohkeammin kuin täällä, muuten olen ihan oma itseni täällä. Ja syynkin kerroin: jos mua epäillään feikiksi/mieheksi/valehtelijaksi jne jo näiden juttujen perusteella, niin mitähän sitten jos todella kertoisin kaiken?? Sillon taitais monte olla ainoa joka tietäis että olen se mikä olen :D
Lisään edeltävään kirjoittamaani viestiini sen verran, että em. viha-puheella tarkoitin esimerkiksi itseni tappamiskehoituksia, joita aikoinaan tällä palstalla aiheetta sain ja sairaalloiselta näyttänyttä liittoutumista mua vastaan. Jotkut palstavakkarit syrjivät mua mielestäni silloin lähestulkoon melkein ns. työkseen, eikä mua paljoakaan myöskään puolustettu, vaikka sain aivan sairasta palautetta asiallisiin viesteihin koko ajan. Joku myös esim. uhkaili ja pelotteli minua, esimerkiksi sillä, että on esitelleet ( ts. levitelleet) palstajuttujani (ilmeisesti palstan ulkopuolellakin?) "muillekin" ja kys. kauheassa tilanteessa en itse kuitenkaan voinut tietää edes sitä, että miksi he mua vihaavat (kun en edes ketään tunne, enkä koskaan ole rekisteröityä nimimerkkiä omannut). Ja kun en kaikkea aikaani keskustelupalstoilla tapaa käyttää, olin ( ja olen) yleensä aivan pihalla, että mitä palstakalabaliikkeja milloinkin on käyty. Sellaista.
Rupesin miettii vasta nyt oletko kirjoitellut palstalle kännissä,? siinä löytyisi syy muutamiin... aloituksiisi.
kyllä olen ollut montakin kertaa kännissä kun tänne olen kirjotellut :D
ajojahti jonka kohteeksi jouduit sitten ihan tyhjästä vai edelsikö sitä joku riita jonkun kanssa? Et tossa maininnut nikkejä, no ei sillä mitään väliä ookkaan keitä ne on...
Juu sitä mieltä kyllä olisin, että yksityiset kaverisuhteensa sais nää tyypit mieluiten hoitaa palstojen ulkopuolella. Aika paljonhan on nähty erikoisia tapauksia tällä palstalla, jos nyt saanen suoraan mielipiteeni sanoa... Aikoinaan esimerkiksi jokukin rekisteröitynyt harrasti kovasti dramaattisia tapauksia: kerran lätkäisi ainakin palstatekstistänsä tulkitsemani perusteella palstalle näkyviin tunnukset S24-sähköposteihinsa vai mihin lie ja sitten usutti ihmisiä menemään lukemaan yksityispostejaan...En tajunnut senkään tempun ideaa kerrassaan yhtään, että oliko kyseessä jokin mielikuvitusleikki, vaiko mitä sairasta (enkä tietystikään osallistunut asiaansa ainakaan palstan ulkopuolella). Eikä em. ole ainoa tapaus. Kaikennäköistä(!) tällä palstalla on nähty. Joskus on itselläni käyny mielessä sekin, että yrittävätkö jotkut sitten ihan tahallaankin osallistaa tavallisia palstakäviijöitä omiin yksityisasioihinsa, ja että mistä syystä, jos niin. Itse en sellaisesta kuitenkaan välitä, vaan ainoa mitä haluan keskustelupalstalla tehdä, on käydä keskustelua kulloisistakin aiheista.
Itse ainakaan en pidä kerrassaan ollenkaan ajatuksestakaan, että mua yritettäisiin pelkällä palstakannanotolla sotkea joidenkin keskinäisiin yksityisiin välien selvittelyihin, joten olisi kyseisten ihmisten omalla vastuulla mielestäni hoitaa yksityisasiansa yksityisesti. Asioista voi toki puhua, mutta korrektisti.
Nimim. ziselistä en suoraan sanottuna tiedä, että mitä ajatella. Toisaalta olen hänen taholtaan saanut hyvinkin erikoista palautetta joskus, mutta toisaalta...Niin, kun ei tiedä. Vaikea sanoa. Feikkejäkin näillä palstoilla kyllä takuulla käy...Jotkut on niin epäaidon oloisia, että vähän vaikea välillä uskoa kyseisten esittävän omia vilpittömiä yksilömielipiteitään.
Mä olen taasen ajatellut kyse on siitä ettei ole ulkopuolisia ystävyyssuhteita vaan ne rajoitetaan tänne ainoastaan. Eihän kukaan voi lähteä analysoimaan toisen henkilön koko elämää pelkän palstakeskustelupalstan kautta.
Kyllä jos ihminen kuluttaa kaiken aikansa palstalla, väkisin siinä syntyy riippuvuussuhde palstaan ja ei yksinkertaisesti enään kyetä lajittelemaan sitä yksityiselämää, oikeasta elämästä ..jne...
Voidaankin ehkä tulla kateelliseksi jollekkin palstahenkilölle, jota ei edes tunneta joka on aika hupaisaa.
Eli itselle herää kysymys ymmärtävätkö eräät mitä he todella kirjoittavat täällä, tätäkin keskustelua seuraa tuhannet ympäri euroopaa. Ja siinä ole samaa mieltä että jos nyt joku paljastaa yksityisviestit tällä silloin ollaan pahasti metsässä.
Ei ollut mitään suoranaista riitaa. Korkeintaan pientä erimielisyyttä parissa keskustelussa erään sellaisen kirjoittajan kanssa, jonka kanssa olin jonkin verran palstalla käydessäni jutellut. Nikkejä en jaksa mainita. Näkemys on, että henkilö, joka kimppuuni hyökkäsi oli varmaan seurannut kirjoitteluani pidempään. Huolimatta siitä, että olen anonyymi. Kävin siihen aikaan, kun se ahdistelu alkoi tällä palstalla kuitenkin vielä vähemmän, kuin esim. nykyisin, eli sitä hirveämmältä se yhtäkkinen kollektiivinen viha tuntui. En omannut sitäkään käsitystä tästä palstasta, kuin nykyisin omaan. Pidin tätä positiivisen hyväntahtoisena hassuttelupalstana, jossa kaltaiseni aikuiset joskus filosofoivatkin ihan kivasti, jossa esiintyy joskus harmitonta hauskaa flirttiäkin ja jossa aikuiset saavat laittaa mielikuvituksensakin lentoon hauskojen aloitusten pohtimisen kautta. Palsta tarjosi mielestäni kivaa vastapainoa sinänsä haasteille ja vaativille jutuille, joiden kanssa muussa elämässäni painin.
Nykyisin näkemykseni on paljon negatiivisempi. Suhtaudun yleensä aika epäluuloisesti tai antipatialla kyselyihin, joissa "palstalaisia" pyritään luokittelemaan ja olen henkilökohtaisena mielipiteenäni käsittänyt jotakin senkin suuntaista (joskin havaintoni perustuvat _vain_ palstaan ja palstalta havaitsemaani), ettei tää keskustelupalsta sittenkään (ehkä?) aivan kaikille edustaisi vain ihmissuhteista ja ylipäätään suhteista keskustelemisen paikkaa...Palstalla esiintyvä vastenmielinen yksityissuhteiden tunkeminen tälle ja kaltaisteni tavallisten keskustelupalstakävijöiden ns. "sotkeminen" niihin palstakalabaliikeissa epäkorrektisti, kertoo muun muassa mulle siitä.
Mun ajatusmaailmaani se on niin täydellisen sairas ja vieras ajatus, että miten joku voisi olla kateellinen tuntemattomalle keskustelupalstakirjoittajalle, etten sitä suoraan sanottuna voi käsittää, mutta kai sitä kateuttakin sitten esiintyy...
Mäkin, kun olen joskus kertonut esimerkiksi aivan tavanomaisena small- talkina kotiutuneeni kivoista kekkereistä, reissusta tms. jotakin, on mulla jääny rehellisesti ihan haavi auki, kun vastineeksi sellaiseen viestiin on tultu määkymään, että "et sä todella missään ole voinut olla", jne...Sellaisilla em. kaltaisilla kirjoittajilla todellakin varmasti on se elämänsä pelottavalla tapaa(!) vain ja ainoastaan tälläisella palstalla...*selkäpiissä karmii*
Sikäli olisin kanssas hieman eri mieltä, että musta joskus on näyttänyt pikemminkin siltä, että jotkut yhdistäisivät sekä yksityissuhteitaan että keskustelupalstaa vähän liiaksi toisiinsa...He siis käsittävät julkisen keskustelun jotenkin siten, että se olisi suurinpiirtein samaa, kuin torimummojen kesäkokous kylätorilla tuttujen kesken tai sählyseuran pikkujoulut... Sä kun sanoit, että ei ulkopuolisia ystävyyssuhteita jne., vaan että jotkut rajoittavat niitä palstalle ainoastaan...Varmaan yksinäisiäkin ja mukaviakin sellaisia kyllä on, joten musta on aika surullista, että tällä palstalla asiallisille sellaisille on tehty keskustelu tuntemattomien kanssa niin älyttömän vaikeaksi. Dominantti-palsta-addiktit kontrolloi liikaa.
.
paras lääke kateutta vastaan on oma menestys
joita en ihan käsitä, mutta bestikseni on selkeästi (kuulemma) kade kun en jäänytkään pyöriskelemään sinkkuna, kuten ilmeisesti oletusarvo oli. Nyt sitten kommentoi usein negatiivisesti ukosta. Samoin entisestä työkaverista, joka jäi ystäväksi, ja jonka kanssa liikun usein kun hän ei itse lähde johonkin.
ei voi sanoa että se silleen imartelis ku tietää miten nämä suomalaiset kateutensa aina osoittaa tai yleensä on osottanu.. mua kohtaan on aina ollu sitä mustamaalaamista, kiusaamista ja tietty perättömien juttujen levittelyä ympäriinsä, myös mun tuttaville ja siinä toivossa että he alkais mua karsastamaan ja osa on siinä onnistunukki. sitte ku nämä jotku tuttavat/kaverit on huomannu aikaa myötä että se on ollukki pelkkää paskapuhetta niin on yrittäny tulla mongertaen takasi mutta eipä oo tällä tytöllä ollu enää mitään asiaa sellasille, muka kavereille. hyppikööt suolle.
en tiiä, jotenki tuntuu joskus että ihan sama miten reagoit sellasiin tyyppeihin niin aina ne jostain keksii syyn lisätä kapuloita rattaisiin niin kauan ku näkee tarvetta. miten sellasiin pitäis suhtautua? hyökkäys vaan pahentaa, välinpitämättömyys ei auta.. pitäiskö se sitte ruveta vaan kunnon turpakäräjöintiin. >: )
kerran "omistin" myös sellasen "kaverin" joka aikaa myöten muuttu sellaseksi että ku mehän oltiin ja ollaan niin maan erilaisia luonteita, hän on näin suoraan sanottuna täys nössö ja minä sitte vähä, no, kovempi.. niin ku hälle jotain sano suoraan päin naamaa jos oli eri mieltä tai muuten vaan toimi hänen tahtoaan vastaan niin tämä suurinpiirtein suuttu että "älä nyt taas alota". siis täh, eikö sais esittää eriäviä mielipiteitä tai muuten vaan olla oma itsensä, pitäiskö aina olla nuolemassa toisen persettä että kelpaa? sitte seuraavaksi ku tämä homma jatku niin rupeski mollaamaan mua selän takana että minä oon sellanen ja sellanen (ja kumminki oli silti samalla mulle kaveria) mutta onneksi porukka tietää sen jo ennestään minkälainen lusmu seki on ettei kannata kaikkea ihan tosissaan ottaa. että liekö sitte katkeruus tai kateus tai mikä lie kyseessä siinäki tapauksessa, ei vaan pahemmin tuommosten kans passaa olla tekemisissä. se vaan jos alkaa mun läheisillekki levittään jotain niin siinä menee raja.
ite en oo varmaan koskaan pahemmin nähny tarvetta mihinkään kateuteen, tietty joskus on tullu joitain sellasia hetkittäisiä puuskia että tuolla on tuommosta ja mulla ei mutta ne menee ohi ja keskityn siihen mitä mulla on ja oon tyytyväinen siihen koska meitähän on silti niin moneksi.. joku on sulle älyttömän kade jostain ja sama asia on jollekki toiselle ihan yhdentekevä, ei sellasen voi ns. antaa nousta päähän. tietty on myös niitä jotka sanoo suoraan että vähänkö oon sulle kade, haluaisin ite olla samanlainen ja sellaset tuntuu totta kai aina kivalta. :) niin, jos se vaan jää sitte siihen eikä muutu joksiki sairaalloiseksi vainoamiseksi ja päämääränä sen toisen tyypin elämän pilaamiseksi.
ja sitte totta kai jos joku on esim. päällisinki puolin aivan mahtava jne niin eihän se aina automaattisesti meinaa sitä että hällä olis koko elämä samalla lailla "täydellistä".
"en tiiä, jotenki tuntuu joskus että ihan sama miten reagoit sellasiin tyyppeihin niin aina ne jostain keksii syyn lisätä kapuloita rattaisiin niin kauan ku näkee tarvetta. miten sellasiin pitäis suhtautua? hyökkäys vaan pahentaa, välinpitämättömyys ei auta.. pitäiskö se sitte ruveta vaan kunnon turpakäräjöintiin. >: )"
Just samaa oon miettinyt itekkin. Nimenomaan, jos lähdet taistelee takas niin porukka nauraa että "siinä kateelliset ämmät on toistensa kurkuissa kiinni, heh heh..." Ja jos ei piittaa niin tää kateellinen kattoo että "jaha, jos ei toi tehonnut niin entäs TÄMÄ???!!!" ja pahemmaks menee vaan. Kai se on ainoa vaihtoehto se turpakäräjä :D Ainoa mikä siinä harmittaa on se, että tää kateellinen saattais vaikka oppia läksynsä turpaan saantinsa jälkeen ja lopettaa touhun. Sillon sillä alkais, tai saattais alkaa menee hyvin ;)
Joskus nuorempana oli muotia olla tietynnäköinen ja silloin kadehdin malleja,joilla oli isot rinnat.Sittemin olen tajunnut,että en itse iloitse niin paljon ulkonäköasioista edes silloin,kun olen tyytyväinen itseeni.Evvk ulkoiset seikat,olen enemmän syvällinen tyyppi!Koskaan en purkaa kohteisiin sitä et olisin kade.
1. Kun 4vuotta sitten olkapääni hajosi ja leikkaksen jälkeen käsi teipatiin niin, ettn
saanut edes sormia liikuttaa: Lisäksi leikattiin tasapainoelimestä kolesteotoomakasvain, joka aiheutti pahan tasapainohäiriön------niin vammaistoimisto lähetti minulle taxikortin, joka korvaa osan tarpeellisesta taxin
käytöstä.----------Naapurini laivastoaseman värvätty pienipalkkaiine autokuski sätti, että ajelen taxilla HÄNEN verorahoillaan.
Sanoin kyllä, että kulutat velkaPrimerallasi minun maksamat asfaltit.
Ja olen elämäni aikana maksasnut veroja vähintääkin 5 kertaa enemmän ja maksan veroja vieläkin enemmän, kuin sen taxikortin hinnan
Nykyään sen ämmä juoruilee, että olen sosiaalipummina saanut ALKOHOLISTITAXIKORTIN!!! Mistä sellaisia saa?Hankkikka juopot sellainen heti.
2-Koulussa yx hikipinko-oppilas oli hyvä matematiikassa-luokan 2.paras
mutta ei pystynyt ylittämään minun kymppejäni--oli tosi kateellinen.
Kehitteli minusta pilkkanimiä niin, että sai turpiinsa, muttei lopettanut mustamaalaustaan---olis sen ajan käyttänyt matematiikan opsikeluun
SIIS ON TÄYSIN MAHDOTONTA OLLA SELLAINEN, ETTÄ KAIKILLE SOPISI
KATEUS JA VAHINGONILO OVAT SUOMALAISTEN HENGENRAVINTOA
"autokuski sätti, että ajelen taxilla HÄNEN verorahoillaan."
Tota en kans ymmärrä kuinka joku jaksaa nähdä vaivaa??
Sama asia: nainen joka haukkuu toisia naisia että "onpa toikin ruma, ja toi, ja toi jne". Olisko sillä haukkuja-naisella parempi mieli sitten kun kaikki maailman naiset olis TÄYDELLISIÄ, paitsi hän? Ei tarvis vittuuntua kenenkään rumuudesta (paitsi omastaan).
Mitähän nää "meidän veroraha" ihmisetkin sitten keksis kun asia jotenkin korjaantuis?
tjaah---kyllä minuakin nuoruus vähän kateeksi panee:D
Mun kateutta kyllä helpottaa, kun ajattelen, että sinustakin tulee joskus vanha ja ruma ämmä-----ja shit toivoisin vielä että dementiakin iskis jo kakskymppisenä:D))
odotella sitä kahta vuotta että dementia iskee - se on päällä parasta aikaa! Mä olen sellanen lahopää etten muista mitään ellen kirjota ylös. Esimerkki: meen kauppaan ostaa kahvia koska se on loppu ja kotona huomaan ostaneeni kaikkee muuta PAITSI kahvia! Lisäks mulla on todella huono lähimuisti. Jos oon lähössä jonnekkin ja muistan että ainiin, pitääkin ottaa tupakat mukaan ja pistän avaimet pöydälle siks aikaa kun otan tupakat, niin en enää muista mihin ne avaimet jätin kun oon ne röökit laittanut kassiin :D
Mistä sen tietää että joku on kateellinen sinulle? Pelkkä mustamaalaus ei kai ole riittävä todiste? Vihakin voi aiheuttaa pahan puhumista.
Jokainen silti on kokenut kateuden tunteen ja joka muuta väittää, valehtelee.
Kateus on tunne, joka pilaa kaiken. Jos sitä ei pysty hyväksymään itsessään.
jonkun muun syyn sille kuin kates, miksi joku ihminen alkaa ilman syytä mustamaalaa jotain henkilöä ihmisille tarkotuksenaan aiheuttaa vahinkoa kohteelleen niin kerro ihmeessä mulle! Ja oletetaan että ihminen joka noin toimii on terve henkisesti.
Terve ihminen ei varmaan ala mustamaalaamaan ketään. Sinäkään et varmaan ole koskaan puhunut pahaa kenestäkään selän takana ilman syytä?
Kateus on inhimillinen tunne.
aina kaikille ja ihan vilpittömästi tarkotan sitä, että en ole kateellinen. En siis ole kateellinen luonne. Tunnen paljon itseäni paremmin pärjääviä ja menestyviä ihmisiä (no se nyt ei ole mikään ihme...). Mutta olen mä huomannut sen että negatiivisista puolistani kateus on jotenkin "sokea kohta" mulle. Tai ns. "pimeä puoli" jota en itekkään sillain tajua... Kateus mussa ilmenee niin että ärsyynnyn ja haluan olla sellasen ihmisen kanssa jota kadehdin, mahdollisimman vähän tekemisissä. Kyllä mä sitten kun hiljaa yksin ite itseltäni kysyn että "miks sä zisel et pidä tosta ihmisestä??" osaan vastata että olen kateellinen. Sen taidon kun vielä vois oppia kuinka päästä eroon siitä kateudesta joka sillontällön vaivaa... En elä kateellisena ihmisenä vaan ne kateuden tunteet joskus pulpahtaa pintaan ja vittuunnun hiljaa mielessäni ja välttelen ihmistä joka saa mun olon tuntuu niin epämukavalta. Tosin sillain käy erittäin harvoin.
Kateus on ehkä kaikkein halveksituin ja häpeällisin tunne mitä voi olla. Silti se on olemassa.
En tiedä miten sen kanssa pitäisi toimeen tulla, mutta sen hyväksyminen ehkä auttaa laittamaan sen omaan arvoonsa öömappiin ja jatkamaan ihan omaa elämää kateuden kohdetta vahingoittamatta.
ole toiminut niin että vahingoittaisin ihmistä syyttä. Jos mä lähden sotajalalle niin kyllä sillon on jotain tapahtunut eikä siinä ole kateudella mitään tekemistä.
Onko ihmisen vahingoittaminen kostomielessä hyväksytympää kuin paskanpuhuminen selän takana?
Miksei voisi vain antaa olla ja luottaa siihen että totuus voittaa? Olla sen kaiken yläpuolella?
"Onko ihmisen vahingoittaminen kostomielessä hyväksytympää kuin paskanpuhuminen selän takana?"
Jos sä lähdet sotimaan ihmistä vastaan jonka kanssa sulla on ollut riita niin onhan se hyväksyttävämpää tietenkin kuin se, että sä hyökkäät ihmisen kimppuun jonka kanssa sulla ei ole ollut ikinä mitään. Jos esimerkiks tuntemattomien ihmisten kimppuun hyökkääminen kateuden vuoksi olis yhtä hyväksyttyä tai hyväksyttävämpää kuin varsinaisen riidan seurauksena, niin tää koko maapallohan olis helvetillisessä sodassa!
Varmaan aika monet sodat olisi vältetty kun ei jompikumpi olis lähtenyt kostamaan.
Pahan puhuminen selän takana ei aiheuta suurta vahinkoa ja sen voi jättää omaan arvoonsa.
On pahempaa sietää pieni kateus jota et sitten tunne, mutta hyväksyisit silti täysin tuntemattoman ihmisen päälle hyökkäämisen, pelkästä kateellisen puheista.
Kyllä on aika suuri ero, vai minkälaista hyökkäystä tarkoititkaan?....
oletko ihan varma tästä?? "Pahan puhuminen selän takana ei aiheuta suurta vahinkoa"
Mistä jazulin tähän vedit?
Mulla ei ole kissaa, mutta jos olisi ja joku soittelisi eläinsuojeluun niin takuulla totuus valkenisi eikä ongelmia olisi.
Sinulle aiheutettu sellaista suurta vahinkoa?
Joskus ihmiset ilmoittelee ja ei niistä yleensä hermostuta jos kaikki on kunnossa.
Ihminen joka mua ei tunne (mä en tiedä sen nimeä, missä se asuu jne) on tosiaankin tehnyt perättömiä ilmiantoja musta. Mutta mitä vittua mä teen?? Jos mä "lyön sitä takas" niin sehän katsoo että "haaa, nyt saatiin sota aikaan!" ja jos en reagoi niin se keksii jotain muuta.
Ihminen joka mua ei tunne (mä en tiedä sen nimeä, missä se asuu jne)...
Hyvin sekavalta eli ette tunne toisianne, kuinka on mahdollista että se ihminen voi tehdä sinusta perättömiä ilmiantoja...tunteeko tämä henkilö sinut sitten oikean nimesi osoitteesi, onko hän aiheuttanut mitä vahinkoa? Ja missä?
Oikeassa elämässäsi vai vaaniiko joku sinua pihallasi?
nyt naapurista viereisestä talosta jolle olen sanonut vaan "moi" ohimennessäni kun ite on tervehtinyt ensin.
Eihän nyt tuntematon kykene tuntemattomalle aiheuttamaan vahinkoa, sellainen ei edes ole mikään perätön ilmianto... eli kiusaa ilmaa.
Go natten.
imarteluna silloin kun on ottanut asiaan tarpeeksi etäisyyttä. Jonkinlaisesta nteeksiantamisesta voisi kai puhua. Itse asiassa anteeksi en kyllä anna ikinä, eikä noi aivottomat kanat, jotka tota kateuttaan tolla tavalla toteuttaa kyllä sitä koskaan pyydäkään tai ansaitsekaan. Kaiken negatiivisen mitä kanat kärrää eteesi voi kääntää omaksi hyödykseen tavalla tai toisella ennen pitkää. Kateushan johtuu siitä, että he pitävät sua jotenkin parempana kuin itseään ja se onkin ainoa asia missä nämä kanat ovat oikeassa ;)
Kateuden pistoksen tunteminen sydämessään on aivan eri asia kuin sen toteuttaminen noilla sun kuvailemilla tavoilla. Nämä paskanjauhajat on oikeesti melko häiriintyneitä tapauksia, joilla on asiat todella huonosti. Kehottaisin pysymään kaukana. Valitettavan suuri osa naisista kuuluu tohon porukkaan joka ei osaa käyttäytyä toisten naisten seurassa koska niillä on nätimmät vaatteet, älykkäämpiä, pojat tykkää, laihempia, kauniimpia.
Mä en ole koskaan toteuttanut kateellista vimmaa enkä voi kyllä sanoa, että olisin oikeesti ollut kateellinen jollekin jostain. Ei tarkoita sitä, että mun elämä olisi aina täydellistä, mutta en mä ymmärrä mitä hyötyä mulle olis siitä, että mä alkaisin kiduttaa jotain muuta jolla on jotain mitä mäkin haluaisin. En osaa olla kateellinen tai vihanen tollasista asioista. Kaikki lähtee oman itsensä ja oman elämänsä hyväksymisestä ja siitä, että hankkii itselleen sen mitä haluaa ja luopuu siitä mitä ei voi saada.
kaverille kade, kun se on niin hullu hyppimään ja temppuilemaan laskettelurinteessä. Se ei tunnu pelkäävän mitään. Toisaalta mulla on tietyissä jutuissa parempi tekniikka, että se vähän helpottaa.
Jos joku on mulle kateellinen, niin se osaa pitää kynttilänsä hyvin vakan alla, eli mä en tiedosta kenenkään kadehtivan mua.
En kyllä usko että kukaan olisi minulle ollut kateellinen.
Sinähän olet erityisen kadehdittava persoona. Kaikki tykkäävät sinusta ja nasevista kommenteistasi.
Sinulla ei ole riesana niin massiivista perskärpäslaumaa, kuin minulla..
kateellisia mustamaalaajia leimassa pampuksi ja murhaajaksi--hulluksi
puskaksi, pistenostajaksi, kopionostajaksi
Aijaasta, kun poistatan kuvia, joita vaitetään minuksi--tulee 10 lisää
joka päivä saan kofiguroida reitittimen palomuuria, kun hakkerit tuppaa koneelleni
Sinä voit puolestasi kadehtia minua, kun olen joillekin niin kiinnostava persoona
en oikein tiedä, miten pystyn elämään kateuteni kanssa...
Mä olen ottanut sen imarteluna riippuen toki siitä miten kateus mua kohtaan ilmenee. Pitää yrittää vain ymmärtää miksi joku on kateellinen ja koittaa päästä sen yläpuolelle vaikka kuinka sieppaisi toisen keljuilut ja jopa tyylin, naurun tai puhetavan matkimiset, samojen ihmisten kanssa pyöriminen jne.. Mun on vaan oltava jotain ylimaallisen ihanaa että mut otetaan silmätikuksi ja kyllähän se totta vie imartelee :D
joku sua menestyneempi, rikkaampi, "onnellisen perheen omaava", mukava jne henkilö olis sulle kateellinen? Jos se vaikka olis sun naapuri viereisestä talosta joka ei tunne sua mutta hän tietäis silti että hänellä on edellä mainitut asiat paremmin kuin sulla. Miten sä sitten selittäisit ton:
"Pitää yrittää vain ymmärtää miksi joku on kateellinen ja koittaa päästä sen yläpuolelle"
sanasta mieleen yks tuttu, joka jossain vaiheessa elämää perusteli kaikki ikävät kommentit, mitä kuuli toisilta kateudeksi. Myöskin ystävälliset kommentit olivat kierosti kateellisten ihmisten panettelua. Hänellä se meni sitten jossain vaiheessa ohi. Ihmiset kai sitten lakkasivat olemasta kateellisia, kun hänellä alkoi mennä tarpeeksi hyvin:)
Olen kateellinen itse eri asioista, tietysti aina sellaisista mitä muilla on ja itseltä puuttuu. Esim. aikaa ja mahdollisuuksia tehdä mieluisia asioita.
Varmaan joku voi olla minullekin kateellinen, mutta harvemmin sellaista itse huomaa tai tunnistaa.
väärään kohtaan. parempi mennä suosiolla nukkumaan. Öitä.
olen. Kenelle? Eos.
mutta en mä kyllä muista, että mua kohtaan olis koskaan ainakaan mitään näkyvää kateutta ollu. Vissii niin tasapaksua kaikki jutut elämässä, ettei oo mitään kadehdittavaa tai sattunu muuten törmäämään semmosiin ihmisiin jotka ei ainakaan näytä kateuttaan.
...tilanne, jossa joku olisi jollakin tavalla osoittanut olevansa kateellinen minulle jostakin syystä. Ehkä mä en analysoi muiden ihmisten sanomisia ja tekemisiä riittävästi....
alkaisit analysoimaan jos sun kimppuun käytäis yhtäkkiä täysin syyttä. Eli sulla olis sota ilman että edes olisit alkanut sotimaan - joku tekis kiusaa minkä kerkiää ja levittelis susta täysin perättömiä asioita ja niillä valheilla olis seuraukset sun elämään tai ne aiheuttais sulle ylimäärästä työtä (esim. käydä kuulusteluissa syttömänä, selitellä naapureille (tai jos olisit alaikänen niin sossuun) että "ei ne poliisit täällä OIKEESTI käynyt, en mä rikollinen ole! Joku hullu ne soitti..." jne)
...niin hajuton, mauton, näkymätön, tuntematon, jne, jne..., että tuollasta vaaraa ei taida olla. Kaikki ihmiset joiden kanssa ole tekemisissä työajan ulkopuolella ovat jotain kautta sukua. Eikä suvussakaan ole mitään ongelmatapauksia. Pienet piirit, you know.