Ihannemies listaus josko vaikka oma olo helpottuisi.
Olisipa mies joka ei petä. Olisipa hän semmoinen jolla ei olisi päihde eikä peliriippuvuuksia, toki alkoholi saisi kuulua esim. sauna olut tai ruokaviini, mutta jatkuva kännitörttöily olisi tipotiessään. Olisipa hänellä turvallinen ja lämmin syli. Kumpa hän osallistuisi yhteistaloudessa elinkustannuksiin. Kumpa hän saisi aikaan joskus jotain eikä "joo joo, katsotaan huomenna"=ehkä kolmenviikon päästä jos silloinkaan jolloin itse olen jo asian hoitanut (pätee myös laskuihin, juuri niihin miehen henk.kohtaisiin...). Olisipa mies jota ei tarvitse potkia eteenpäin, joka tekee sen minkä lupaa. Osaisi edes joskus tarttua imurin varteen ja täyttää/tyhjentää astianpesukoneen. Olisipa mies joka kykenisi vaihtamaan vaikkapa lampun, tai sulakkeen. Olisipa mies joka rakastaisi minua täydestä sydämmestään, tukisi minua ja ennen kaikkea olisi mies talossa eikä mikään hiiri. Mistä tämmöisiä miehiä löytyy?
Tämmöistä miestä minä pitäisin kuin kukkaa kämmenellä. En naputa, en nalkuta, teen erittäin hyvää ruokaa ja leivon paljon. Hyväksyn tulemiset ja menemiset, en huuda enkä raivoa enkä varsinkaan ole mustasukkainen. Hieroisin hartiat, laittaisin jalkakylvyt enkä makkarissakaan kylmäksi jättäisi. Huolehtisin itsestäni niin, että mies voisi olla naisestaan ylpeä.
Täältä löytyy taustalta alkoholiongelmaista, peliriippuvaista, pettäjää ja yksi niin saatanan saamaton ja laiska.
Muutama tuttava on löytänyt sen elämänsä miehen vasta viiskymppisenä eli mun on vain odotettava varmaan se parikymmentä vuotta josko sitten nappaisi. Ehkä sitten erakoidun ja elän omillani omassa talossani..tai sitten erakoidun loppu elämäkseni ja pidän miehet vain päivän-muutaman viikon hoitoina pahimpiin "himoihin". Olen miehiin niin pirun kypsä:(
Olisipa mies joka ei petä. Olisipa hän semmoinen jolla ei olisi päihde eikä peliriippuvuuksia, toki alkoholi saisi kuulua esim. sauna olut tai ruokaviini, mutta jatkuva kännitörttöily olisi tipotiessään. Olisipa hänellä turvallinen ja lämmin syli. Kumpa hän osallistuisi yhteistaloudessa elinkustannuksiin. Kumpa hän saisi aikaan joskus jotain eikä "joo joo, katsotaan huomenna"=ehkä kolmenviikon päästä jos silloinkaan jolloin itse olen jo asian hoitanut (pätee myös laskuihin, juuri niihin miehen henk.kohtaisiin...). Olisipa mies jota ei tarvitse potkia eteenpäin, joka tekee sen minkä lupaa. Osaisi edes joskus tarttua imurin varteen ja täyttää/tyhjentää astianpesukoneen. Olisipa mies joka kykenisi vaihtamaan vaikkapa lampun, tai sulakkeen. Olisipa mies joka rakastaisi minua täydestä sydämmestään, tukisi minua ja ennen kaikkea olisi mies talossa eikä mikään hiiri. Mistä tämmöisiä miehiä löytyy?
Tämmöistä miestä minä pitäisin kuin kukkaa kämmenellä. En naputa, en nalkuta, teen erittäin hyvää ruokaa ja leivon paljon. Hyväksyn tulemiset ja menemiset, en huuda enkä raivoa enkä varsinkaan ole mustasukkainen. Hieroisin hartiat, laittaisin jalkakylvyt enkä makkarissakaan kylmäksi jättäisi. Huolehtisin itsestäni niin, että mies voisi olla naisestaan ylpeä.
Täältä löytyy taustalta alkoholiongelmaista, peliriippuvaista, pettäjää ja yksi niin saatanan saamaton ja laiska.
Muutama tuttava on löytänyt sen elämänsä miehen vasta viiskymppisenä eli mun on vain odotettava varmaan se parikymmentä vuotta josko sitten nappaisi. Ehkä sitten erakoidun ja elän omillani omassa talossani..tai sitten erakoidun loppu elämäkseni ja pidän miehet vain päivän-muutaman viikon hoitoina pahimpiin "himoihin". Olen miehiin niin pirun kypsä:(
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ehkä menee vähän itsekehuun mutta löysin tuosta kuvauksesta itseni. Enkä voi olla suomen ainoa tällainen mies. Tietysti voit kokeilla tota suomi24:n treffipalvelua. Siinä ei ole nykyään mitään hävettävää, suurin osa ihmissuhteista (ei pelkästään seurustelut) syntyy nykyään netin välityksellä.
Mut siellä on sitten niitä pikkumulkkuja jotka tulee heti ehdottelemaan tai puhuu tuhmia heti kun saa keskustelun alulle. Sellaiset ihmiset kannattaa skipata vaikka kuinka näyttäisi mukavalta.
Hyvin realistiset vaatimukset teikäläisel. Kyl tollasii miehii pitäis löytyy pilvin pimein. Sulla on vaa ollu pirun huono flaksi ilmeisesti miehien suhteen. Voi tosin olla että vähän renttumaiset miehet vetää sinua puoleensa. Onnee matkaa, eiköhän se ukkeli sielt löydy. Silmät ja korvat vaan auki.
..korkeat kriteerit sulla. Tunnen monia miehiä (itseni mukaan lukien), jotka aivan kevyesti täyttävät nuo vaatimattomat ihannemies-ominaisuudet listassasi...
Ei voi kuin ihmetellä, et miten et ole sellaista miestä löytänyt?!
Tuollaiset kiltit kelvolliset miehet eivät ole seksikkäitä, ja joutuvat tyytymään korkeintaan kaveripojan osaan. Ap säännönmukaisesti nyrpistää nenää kaikille hyville miehille, ja valikoi joukosta kelvottomat rentut jotka saavat kipinän syttymään.
Itse täytän heittämällä nuo ap:n kriteerit, mut "kiltiksi" mua ei voi kyllä hyvällä tahdollakaan sanoa.. X)
Eli löytyy kyllä laaja skaala miehiä siitä luuseri-rentun ja kiltin-nössön väliltä.. ;)
mä en ole ikinä pettänyt naista enkä myös aio pettää. en pelaa ollenkaa olutta juon saunassa mut kapakassa käyn erittäin harvoin viimeksi vuosi sitten laivalla. ja toi siivous asia nykyisen tyttöystäväni kanssa olen ollut neljä vuotta ja uskallan väittää että siivoan useammin kuin hän ja vaihdan lamput samantien ihan senkin takia että asia häiritsee minua itseä.
eli ei kannata vielä luovuttaa sulle on vaan osunut väärät miehet kohdalle.
Olen lukenot ties kuinka monta naisen kirjoittamaa juttua, joissa he valittelevat miesten uskottomuutta, seksinjanoa, alkoholiongelmaa ja ties mitä. Ollessani ammattikoulussa luokallani oli lähes pelkästään naisia joiden samoja valituksia kuuntelin sen kolme vuotta. Armeijassa taas jätkien ainoat puheenaiheet olivat joko seksi tai alkoholi, useat olivat myös väkivaltaisia ja pornolehdet olivat ahkerassa käytössä. Voin siis sanoa että olen tuon asian kanssa tullut tutuksi, ja olen mielessäni päättänyt etten tule koskaan olemaan sellainen mies jonka vaimo jakaa samat valitukset läheisilleen mitkä olen itse kuullut. Aion tehdä kaikkeni että olisin hänelle mahdollisimman hyvä ja pysyvä aviomies. Ongelma on kuitenkin siinä että seuranhausta huolimatta minua ei ole vielä yksikään nainen huolinut vaikka ulkonäössäni ei ole mitään vikaa ja haluan olla mahdollisimman hyvä ihminen heille. Selvästikään kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tai sitten naiset vain auttamattomasti ihastuvat renttuihin.
Luulenpa, ettei alkuperäinen kirjoittajakaan maininnut listallaan läheskään kaikkea, mitä todellisuudessa vaatii mieheltä. Noita miehiä nimittäin on pilvin pimein, kun en millään voi uskoa, että olisin ainoa laatuani. Mutta valittaminen netissä onkin helpompaa kuin oikeasti tutustua sellaisiin kunnollisiin miehiin.
"Täältä löytyy taustalta alkoholiongelmaista, peliriippuvaista, pettäjää ja yksi niin saatanan saamaton ja laiska." Ehkä olisi aika vilkaista peiliin ja miettiä miksi vedät puoleesi kusipäitä.
Mies nro.1 oli ihana kaikin puolin ennen avioliittoa. Tutustuimme baarissa ystävän kautta. Olin itse tuolloin 19-vuotias. Naimisiin menon jälkeen tuli alkoholi pahasti kuvaan ja teki katoamisreissuja. Petti samalla.
Mies nro2. Oli aivan ihana ennen avioliittoa, komea, kiltti ja mukava. Yhteisten ystävien kautta tavattiin ystävän synttäreillä. Liittoon päästyämme (seurustelua takana 3-vuotta jolloin kaikki oli hyvin) iski sitten nettipokerihimo ja alkoholi mukaan kuvioihin.
Mies nro3. Ei niin komea, mutta sitäkin kiltimpi, ei alkoholi ongelmaa eikä pelihimoja....ja niin armottoman laiska. Entinen, koska päätti jäädä töistä pois, ei maksanut laskuja, ei saanut aikaseksi edes hakea työttömyyskorvausta koko vuoden aikana nalkutuksestani huolimatta, vaan minä maksoin kaiken, tein ruoat, siivosin, pyykkäsin ja tiskasin viimeisen vuoden. Keskustelusta huolimatta ei muutosta tullut joten mielummin olen yksin, kun katselen.
Näistäkin vastauksista täällä..hmm..peiliin on tosiaan katsottu ja vikaa varmaan on, kun mua ei kukaan kestä selvin päin tai mua halutaan käyttää vain hyväkseen, mutta nyt sen päätöksen tein. Mä en enään teitä hyvät miehet kaipaa. Mulla on ihana koira joka ei kärsi pelihimoista, alkohimoista, joka vahtii taloani paremmin, kuin yksikään mies ja joka tyrkkää kylmän kirsunsa poskelleni ja nuolee surunkyyneleeni pois.
Tästä lähtien pidän miehet vain ystävinä, rakastajaa saatika aviomiestä ei tähän taloon enään tule.
Kokeilin tossa elämäni ensimmäistä yhdenillan juttua, hyvin suojauksin..eipä se niin pahalle tuntunutkaan. Luulin ettei musta moiseen ole, mutta helpompaahan tämä näin on. Yön lihanhimot vaan ja sitten aamulla kahvin jälkeen ukko pihalle. Ehkä olen paska tyyppi, mutta empähän polta enään näppejäni.