Tuntuu niin yksinäiseltä. Mulla on joku suunnaton kaipuu ja ikävä sisimmässä. Kyllä mulla kavereita on, on kai ystäviäki. Turhasta mä valitan, kai. Silti tuntuu että oon yksin. Ku en kuuluis mihinkään. Mä hengaan vaan muiden mukana, mutta kuinka moni oikeesti välittää??? Jos en ite soita olen yksin. Koko ajan täytyy nähdä niin hemmetin paljon vaivaa. Ja lopulta suhteet hiipuu. Näin on käynyt aina. Ku sais kaveriporukan, sellasen jossa kaikki ois tasa-vertasia, jossa toista ei jätettäs, ei unohdettas. Kaveriporukan, joka ois aina läsnä ,vaikka ei oliskaan fyysisesti läsnä. Kaveriporukan, jonka kanssa tehtäis muutaki ku ryypätään. kaveriporukan, jossa minä merkitsisin heille yhtä paljon ku he minulle.
kavereita ónko heitä!!!
lonely heart
3523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niinpä..kumpa näin olis, se helpottas paljon, ei tarviis kyräillä eikä muutenkaan olla "epä tasa-arvonen"...
Mä toivon et sit kun pääsen pois täältä ja meen muualle opiskelemaan, niin sellasen löydän jostain..
Tosi kurjaa, et joku joutuu tuntemaan noin... Mul oli nuorempana ihan yhtä kurjaa... En tienny merkitsinx mä kenellekkää mitää, vaikka mul oli paljo kavereita.
Nykyään mulla on pari hyvää YSTÄVÄÄ, joille voin kertoa ihan kaiken. Me ollaa tasa-arvosii... Pystyn sanomaa koska ei ole kivaa ja koska on.
Kannattaa yrittää kertoa omat ajatuksensa, ni sitte näät ovatko ne sun kavereita laisinkaan!
Yritä kestää, kyllä se siitä! =)
olen mukava kaveri naiselle tai ystävä ? älä yksin istu ja sure ! alkoholia en käytä olenkkaan käyn duunissa vakipaikka, olen hyvää luetettavaa seuraa olen ollut itsekkin paljon yksin olisi kiva saada uusi naisystävä juttukaveriksi, voisi keksiä tekemistä ja ideoita ? vaihdetaan ajatuksia moikka