Renesanssista nykypäivään klassinen musiikki on tuottanut lukemattomia loistavia säveltäjiä. Siksi kummastuttaakin liiallinen yksittäisten suurnimien arvostaminen, vaikka nämä nimet kuuluisivatkin parhaimmistoon.
Tällainen kommentti pisti silmään:
"Nämä jotka brassailevat täällä opistotiedoillaan, sortuvat ahdasmielisyyksiin ja ovat hurahtaneet kuka Deliusiin ja kuka puolestaan pitää Debussy´tä parhaimpana, ohittavat lähestulkoon kokonaan Bachin, Mozartin ja Beethovenin kaltaiset musiikin kivijalat."
Toki Bach, Mozart, Beethoven ja muut ovat Haydnin, Schubertin, Chopinin, Händelin ym. vierellä suurimpia säveltäjiä, mutta sellaisen sanan kuin "musiikin kivijalka" kanssa täytyy olla tarkkana! Miksikö?
Koska esim. Bach ei ollut sen merkittävämpi kuin Händel - paitsi siinä merkityksessä, että hän oli vielä parempi. Musiikkihistoriallinen merkitys ei ole samaa kuin musiikin paremmuus, joka on subjektiivistakin. Händel ja Bach edustivat samaa aikakautta ja ovat barokin suurimmat mestarit, joiden perässä tulevat Telemann, Monteverdi ja Vivaldi. Vielä muita enemmän annettava on toki kunniaa Bachille, koska hänen tuotantonsa on hiukan enemmmän loistoteoksia sisältävä kokonaisuus. Sillä perusteella hän ei vielä ollut kivijalka yhtään enempää, eivätkä Haydn, Mozart, Beethoven, Schubert, Chopin tai Brahms olleet enemmän musiikin kivijalkoja kuin aikalaiskollegansa - he vain olivat jonkin verran parempia - tai sitten eivät! Makuasiahan se tiettyyn rajaan asti on.
Pointtini on siis se, että ei pidä luoda "brändejä", jotka antavat ymmärtää, että jotkut suuret viisi nimeä olisivat "musiikin koossa pitävä voima" ja loput säveltäjät ovat "ihan kivoja". Se ei ole realistista. Musiikkihistoriallisesti merkittävimpiin nimiin kuuluva Wagner ei ole yhtä HYVÄ säveltäjä kuin joku vähemmän rajoja rikkonut tapaus. Eikä ketään säveltäjää tule korottaa turhan korkeaan asemaan: romanttiset henkilökultit ovat perseestä.
Tällainen kommentti pisti silmään:
"Nämä jotka brassailevat täällä opistotiedoillaan, sortuvat ahdasmielisyyksiin ja ovat hurahtaneet kuka Deliusiin ja kuka puolestaan pitää Debussy´tä parhaimpana, ohittavat lähestulkoon kokonaan Bachin, Mozartin ja Beethovenin kaltaiset musiikin kivijalat."
Toki Bach, Mozart, Beethoven ja muut ovat Haydnin, Schubertin, Chopinin, Händelin ym. vierellä suurimpia säveltäjiä, mutta sellaisen sanan kuin "musiikin kivijalka" kanssa täytyy olla tarkkana! Miksikö?
Koska esim. Bach ei ollut sen merkittävämpi kuin Händel - paitsi siinä merkityksessä, että hän oli vielä parempi. Musiikkihistoriallinen merkitys ei ole samaa kuin musiikin paremmuus, joka on subjektiivistakin. Händel ja Bach edustivat samaa aikakautta ja ovat barokin suurimmat mestarit, joiden perässä tulevat Telemann, Monteverdi ja Vivaldi. Vielä muita enemmän annettava on toki kunniaa Bachille, koska hänen tuotantonsa on hiukan enemmmän loistoteoksia sisältävä kokonaisuus. Sillä perusteella hän ei vielä ollut kivijalka yhtään enempää, eivätkä Haydn, Mozart, Beethoven, Schubert, Chopin tai Brahms olleet enemmän musiikin kivijalkoja kuin aikalaiskollegansa - he vain olivat jonkin verran parempia - tai sitten eivät! Makuasiahan se tiettyyn rajaan asti on.
Pointtini on siis se, että ei pidä luoda "brändejä", jotka antavat ymmärtää, että jotkut suuret viisi nimeä olisivat "musiikin koossa pitävä voima" ja loput säveltäjät ovat "ihan kivoja". Se ei ole realistista. Musiikkihistoriallisesti merkittävimpiin nimiin kuuluva Wagner ei ole yhtä HYVÄ säveltäjä kuin joku vähemmän rajoja rikkonut tapaus. Eikä ketään säveltäjää tule korottaa turhan korkeaan asemaan: romanttiset henkilökultit ovat perseestä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.