Kysymykseni ei ehkä sovi kovin hyvin palstan aihepiiriin, mutta tietääkö kukaan, mitä kautta tällainen parikymppinen nainen voisi alkaa kirjeenvaihtoon jonkun lapsen kanssa? Netti on tietysti pullollaan erilaisia palstoja, mutta tuntuu jotenkin epäilyttävältä laittaa oma ilmoitus saati sitten vastata jollekin lapselle, joka tuskin on osannut edes kuvitella kenenkään näin "vanhan" kiinnittävän huomiota ilmoitukseensa.
Tahtoisin kovasti päästä seuraamaan jonkun lapsen kehitystä ja elämää ja olla hänelle turvallinen ja kannustava aikuinen, mutta itselläni, kavereillani tai sukulaisillani ei ole lapsia, enkä nykyisessä elämäntilanteessani pysty sitoutumaan mihinkään pitkäjänteiseen vapaaehtoistyöhön tms. Kummilapsi kehitysmaasta olisi tietysti yksi vaihtoehto, mutta ymmärtääkseni niissäkin yhteydenpito jää lähes poikkeuksetta tosi pinnalliseksi.
Onko siis kenelläkään ideoita, mitä voisin tehdä? Luulisin, että ainakin jossain päin maailmaa on sellaisiakin lapsia, jotka ihan oikeasti haluaa pysyvän kontaktin aikuiseen vaikka sitten kirjeitse. En vaan tiedä, mitä kautta sellaisia lapsia voisi löytää.
Tahtoisin kovasti päästä seuraamaan jonkun lapsen kehitystä ja elämää ja olla hänelle turvallinen ja kannustava aikuinen, mutta itselläni, kavereillani tai sukulaisillani ei ole lapsia, enkä nykyisessä elämäntilanteessani pysty sitoutumaan mihinkään pitkäjänteiseen vapaaehtoistyöhön tms. Kummilapsi kehitysmaasta olisi tietysti yksi vaihtoehto, mutta ymmärtääkseni niissäkin yhteydenpito jää lähes poikkeuksetta tosi pinnalliseksi.
Onko siis kenelläkään ideoita, mitä voisin tehdä? Luulisin, että ainakin jossain päin maailmaa on sellaisiakin lapsia, jotka ihan oikeasti haluaa pysyvän kontaktin aikuiseen vaikka sitten kirjeitse. En vaan tiedä, mitä kautta sellaisia lapsia voisi löytää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tavallisen perheellisen lapsen kanssa , minä en ainakaan antaisi ruveta kirjeenvaihtoon jonkun vieraan kanssa, miksi edes pitäisi.
normi perheellä tuskin on tarvetta vaihtaa lapsen kehitystiuetoja ihan ventovieraan kanssa.
googleta, luulisi jotain kummitoimintaa löytyvän.
Kummitoiminnassa on se "ongelma", ettei sen tarkoituksena ole keskittyä kirjeenvaihtoon vaan rahalliseen auttamiseen. Kehitysmaiden kummilasten kirjeet on yleensä tosi lyhyitä ja pinnallisia, ja kun kirjeitä kirjoitetaan esim. projektityöntekijän tai opettajan johdolla, kuinka paljon niihin voi luottaa? Olen kuullut liian monesta tapauksesta, joissa kummilapsia on käsketty esim. väittämään, että he tahtovat tavata kumminsa, vaikkei se pitäisi lainkaan paikkaansa. Kummit on tärkeää pitää tyytyväisinä, jotta rahan tulo ei lakkaa.
En etsi perhettä, jolla on tarve vaihtaa lapsen kehitystietoja ventovieraan kanssa, vaan lasta joka haluaa kirjeiden välityksellä kontaktin johonkin aikuiseen. Tietysti lapsen huoltajien positiivinen suhtautuminen on tärkeää, enkä mm. siksi yrittäisikään omin päin vastata yhdenkään lapsen kirjeenvaihtoilmoitukseen.
Suomessa toimii ainakin yksi yhdistys, jonka kautta on mahdollista olla "ikiomana aikuisena" jollekin virolaiselle orpolapselle. Aikuiselta kuitenkin edellytetään kirjeiden, korttien ja lahjojen lisäksi lapsen säännöllistä tapaamista Virossa useiden vuosien ajan, mihin en tässä elämänvaiheessa pysty sitoutumaan. Siksi tahtoisinkin tietää, onko jossain muualla esim. jotain vastaavaa toimintaa ilman tarvetta sitoutua tapaamisiin pitkiksi ajoiksi eteenpäin.
Miten olis ammatin vaihto? Opiskele itsesi vaikka opettajaksi tai lasten/nuoriso-ohjaajaksi. Joksikin sellaiseksi missä pääset luontevasti toimimaan lasten elämässä.
Näin näet lapsen kehityksen ja saat häneen ihan oikean kontaktinkin kirjeiden sijaan. Asuuko naapurissasi lapsia? Sekin on luonteva tapa tutustua lapseen. Jutella jotain yhteisellä pihalla. Luulen että monet suhtautuisivat epäilevästi, jos lapsi aloittaisi kirjeenvaihdon vieraan, aikuisen ihmisen kanssa. Ihan tarpeeksi on näitä pedofiili ym. hyväksikäyttö-juttuja. On olemassa myös lastenleirejä, joihin kaivataan ohjaajia tai lastenhoitajia. Jos hoidat vaikka samaa lasta viikon verran, voi olla että vanhemmat haluavat pitää sinuun yhteyttä jatkossakin.
Jos tarkoitat lapsilla joitain alle 13 vuotiaita, niin enpä usko että onnistut löytämään sellaista joka jaksaisi kirjoittaa jollekin päälle parikymppiselle elämästään. Mutta ole sitten aikanaan turvallinen ja kannustava aikuinen sille omalle lapsellesi. Jos haluat olla lasten kanssa nyt tekemisissä, niin ainahan sä voisit yrittää päästä vaikka vakituisemmaksi lastenvahdiksi johonkin perheeseen. Kannattaa etsiä myös työvoimatoimiston sivuilta, josko lastentarhoihin olisi vapaita paikkoja avoinna. tai jotain muuta nuorisotyötä.
Olisitko kuitenkin valmis sitoutumaan kirjoittamalla yhteyden pitämiseen, mutta et pitkäjänteiseen vapaaehtoistyöhön?
Tarkoititko, että et voi kasvotusten tavata, mutta muuten sitoutua pitemmäksikin aikaa?
Muistan että joku tuttu oli joskus vammaisen lapsen kummina ihan Suomessa, kävi katsomassa ja sen sellaista, jos sellainen vaihtoehto kiinnostaisi? Jonkun järjestön kautta se taisi olla.
Hei eheieieieieieedfxjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjj