Onko siis kokemuksia kun vainaja käytetään kotona ennen siunaamistilaisuutta ja hautaan laskemista?
Itselläni mummo käytettiin kotonaan, johon hänelle oli rakennettu kaaren muotoinen paikka arkulle pihalle, kaaressa oli kuusia pystyssä. Siellä arkku sitten avattiin ja halukkaat saivat vielä viimeisen kerran käydä hyvästelemässä. Arkun avaus itselleni jätti traumoja, olin vasta 8-vuotias ja siis nuorin ja ainoa perheestämme joka kävi hyvästelemässä. Muistan vieläkin 16-vuotiaana tarkkaan miltä hän näytti valkoisessa puvussaan makaamassa siellä, kylmänä pakkaspäivänä. Hyvästelyn jälkeen sitten lähdimme ns. "hautajais saattueena" kirkolle(Ruumisauto edellä, muut letkana perässä). Kirkolta sitten haudalle ja sieltä muistotilaisuuteen missä luettiin adressit ym.
Pohjois-Suomessa tällainen ainakin on aika yleistä että vainaja käytetään kotonaan, josta lähdetään hautajais saattueena hänen viimeiselle matkalleen yhdessä. Yleensä ihmiset jotka näkevät tällaisen saattuen pysähtyvät ja ottavat hatut pois päästä. Myös pienillä teillä autot pysähtyvät, kunnioittaen näin vainajan muistoa, vaikka eivät olisi tunteneetkaan. Siellä kotipihalla yleensä joko koivuista kesällä, tai kuusista talvella tehty kaari, arkunpaikka.
Onko jolloin erilaisia/samanlaisia kokemuksia ja missä päin?
Haluaisin kuulla mielelläni.
Itselläni mummo käytettiin kotonaan, johon hänelle oli rakennettu kaaren muotoinen paikka arkulle pihalle, kaaressa oli kuusia pystyssä. Siellä arkku sitten avattiin ja halukkaat saivat vielä viimeisen kerran käydä hyvästelemässä. Arkun avaus itselleni jätti traumoja, olin vasta 8-vuotias ja siis nuorin ja ainoa perheestämme joka kävi hyvästelemässä. Muistan vieläkin 16-vuotiaana tarkkaan miltä hän näytti valkoisessa puvussaan makaamassa siellä, kylmänä pakkaspäivänä. Hyvästelyn jälkeen sitten lähdimme ns. "hautajais saattueena" kirkolle(Ruumisauto edellä, muut letkana perässä). Kirkolta sitten haudalle ja sieltä muistotilaisuuteen missä luettiin adressit ym.
Pohjois-Suomessa tällainen ainakin on aika yleistä että vainaja käytetään kotonaan, josta lähdetään hautajais saattueena hänen viimeiselle matkalleen yhdessä. Yleensä ihmiset jotka näkevät tällaisen saattuen pysähtyvät ja ottavat hatut pois päästä. Myös pienillä teillä autot pysähtyvät, kunnioittaen näin vainajan muistoa, vaikka eivät olisi tunteneetkaan. Siellä kotipihalla yleensä joko koivuista kesällä, tai kuusista talvella tehty kaari, arkunpaikka.
Onko jolloin erilaisia/samanlaisia kokemuksia ja missä päin?
Haluaisin kuulla mielelläni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pohjois-Suomesta olevana näin on käytäntö.Meillä laitettiin neljä,tai kuusi
kuusta,kahden puolen,joiden väliin arkku laitettiin.Arkku on avonna yleensä
omaisia varten,eli vainaja hyvästellään,ennen muun hautajaiväen saapumista.
Kotona kahvit,ennen kirkkon lähtöä.Kutsutaan vainajan kotiin,esim.klo 10,sekä
hautauksen jälkeen muistotilaisuuteen.Itselläni on vieläkin isäni kasvot muistissa,
vaikka olin jo aikuinen,isäni kuollessa.Jotenkin se vainajan näkeminen arkussa
järkytti,vaikka kävin kotonani isää katsomassa,hän kuoli nukkuessaan.
eli kaikki isovanhempani ovat käyneet kotona ennen hautajaisia, arkku avattu ja hyvästelty . Tavallisesti mukaan kuuluu joitain virsiä, siitä tuo nimi, "ulosveisuu". Myös puolisollani ja lapsenlapsellani oli vastaava tilaisuus, mutta heillä arkun avaus ja hyvästely tapahtui sairaalan kappelissa ja arkkua vain "käytettiin" autossa kotipihalla.
Olen pahoillani, että sinulle jäi traumoja avonaisesta arkusta. Itse olen kokenut sen arvokkaaksi avuksi surutyössä, mutta ihmiset ovat kovin erilaisia , mikä on syytä ottaa huomioon kun tällaisiin tilaisuuksiin osallistuu.
hei,
meidän isä käytettiin aikoinaan kotitien päässä, "kotiportilla", missä ruumisauto seisoi hetken ja sitten jatkoi matkaa kirkolle ruumishuoneelle. Hänet vietiin silloin Lohjan sairaalasta kotia kohti, ja odottamaan siunausta.
Käytännöt vaihtelevat todella paljon nykyään, mutta ainakin meillä päin, täällä maalla, ruumisautoa kunnioitetaan liikenteessä ja annetaan tilaa myös saattoväelle.
Vanha kaunis tapa, joka ihmisten kaupunkilaistuttua on vähän jäänyt pois.
Kerrostalon pihassa ei ole ihan samaa tunnelmaa kuin maatalon pihalla koko suvun ollessa läsnä, mutta olen nähnyt meidänkin kerrostalon parkkipaikalla ruumisauton käyneen hetken pysähtymässä arkku kyydissä.
Omat isovanhemmat ja vanhemmat myös käytetty kodin kautta viimeisellä matkalla. Suosittelen lämpimästi, jos sellainen valinta on vain mahdollista,
jää kaunis muisto !