Joskus hetkittäin tulee kieltämättä sellanen haikea fiilis että voishan se olla aika ihanaa tavata joku mukava, omanlaisensa mies ja nousta ihastumisen vaaleanpunaisiin pilvilinnoihin.. Kunnes sit eksyy Parisuhde-keskusteluun ja hetken luettuaan parisuhdelaisten riipaisevaa tilitystä mukava todellisuus iskee taas vasten kasvoja :D
Meneeköhän se niin et mitä pidempään sinkkuilee niin sitä nirsommaks tulee?
Meneeköhän se niin et mitä pidempään sinkkuilee niin sitä nirsommaks tulee?
Vastaukset 4
Vanhimmat
juuri päin vastoin... :D Minulla ainakin ovat kriteerit laskeneet kiitettävästi kun olen ollut pitkään sinkkuna. Tuntuu vain ettei oikeaa löydy mistään.
jos etsimällä etsii niin sillon ei ainakaan löydä mitään sopivaa?
sinulle kehittyy myös skitsofrenia, jos märehdit vain pään sisällä omissa ajatuksissa ja sitä kautta tulet epäluuloisemmaksi ja epäsosiaalisemmaksi mökkihöperöksi. Toinen mikä lisää skitsofreniaa on ruumiillisen työn vähentyminen, ihminen tarvitsee sitä, koska muuten energia kulutetaan aivoissa turhissa etuotsalohkoa kuormittavissa ajatusryppäissä, joista on ihmiselle pitkässä juoksussa vain haittaa.
Totta on myös se, ettei ole olemassa parisuhdetta, missä ei olisi vaikeitakin aikoja. Niistä parisuhdepalstalla useimmiten kirjoitellaan, koska ne joilla on hyvät ajat menossa, eivät istu koneen ääressä naputtelemassa.
Ilman riskinottoja ei voi mitään koskaan saavuttaakaan.