oletteko huomanneet kuinka paljon mies muistuttaa isäänsä? itse olen laittanut tämän merkille tapailtuani muutamia miehiä ja kyläiltyäni heidän isänsä (ja äitinsä) luona, tarkoitan siis luonteeltaan, jos mies on jörö esim. ei halaa, vihaa julkisia tunteenosituksia niin on myös hänen isänsäkin, jos isä on lempeä on poikakin enemmän empaattinen ja häneltä saa paremmin huomiota
yksi pelottava seikka on se että miehet haluavat yleensä äitinsä kaltaisen naisen, tämä asia minua pelottaakin
miesystäväni nimittäin palvoo äitiänsä, laittaa ruokaa, omaa puhviverhot, täydellinen "bree vandekamp-lady", joskus kuulenkin että voitais me syödä jotain muutakin kun valmis pinaattikeittoakin, en tiedä miten tähän pitäisi suhtautua? huomautukset ovat hienovaraisia, mutta silti loukkaavia?! nyt seurustelua on takana vuoden, joka perjantai ilta vietetään samalla tavalla, ei käydä ulkona, syödään mikropitsaa jne..., mies on kaikenpuolin kunnollinen, hyvä työ, mukava, mutta minua kauhistuttaa ajatus että olisimme samanlaisia kuin hänen vanhempansa vuosien päästä ja meidänkin elämämme olisi yhtä "tylsää", tulen nyt tähän alkujuttuuni takaisin, ja hän on niin paljon isänsäkin kaltainen, hieman jörö, seksikin jo nyt hieman puutteellista, minkälaista muutaman vuoden päästä?
mitä tehdä? kannattaako tälläistä suhdetta enää jatkaa? kipinä puuttuu
yksi pelottava seikka on se että miehet haluavat yleensä äitinsä kaltaisen naisen, tämä asia minua pelottaakin
miesystäväni nimittäin palvoo äitiänsä, laittaa ruokaa, omaa puhviverhot, täydellinen "bree vandekamp-lady", joskus kuulenkin että voitais me syödä jotain muutakin kun valmis pinaattikeittoakin, en tiedä miten tähän pitäisi suhtautua? huomautukset ovat hienovaraisia, mutta silti loukkaavia?! nyt seurustelua on takana vuoden, joka perjantai ilta vietetään samalla tavalla, ei käydä ulkona, syödään mikropitsaa jne..., mies on kaikenpuolin kunnollinen, hyvä työ, mukava, mutta minua kauhistuttaa ajatus että olisimme samanlaisia kuin hänen vanhempansa vuosien päästä ja meidänkin elämämme olisi yhtä "tylsää", tulen nyt tähän alkujuttuuni takaisin, ja hän on niin paljon isänsäkin kaltainen, hieman jörö, seksikin jo nyt hieman puutteellista, minkälaista muutaman vuoden päästä?
mitä tehdä? kannattaako tälläistä suhdetta enää jatkaa? kipinä puuttuu
Vastaukset 8
Vanhimmat
"kuinka paljon mies muistuttaa isäänsä"...ei todellakaan pidä paikkaansa. Henkilökohtainen moraalikin voi erota radikaalisti.
"vihaa julkisia tunteenosituksia"...kuka tahansa AIKUINEN MIES vihaa. Kuuluu teinielämään nuoleskella julkisesti. Tästä ei ole kahta sanaa.
"palvoo äitiänsä"...useimmat naiset vihaavatkin sitä, että eivät pysty kilpailemaan anoppinsa kanssa. Vika on yksin heissä, ei miehessä.
"äitinsä kaltaisen naisen"...eivät halua. Naisista vaan tulee sellaisia, kun ikää tulee lisää. Huonossa lykyssä siitä Pamela A:sta tulee 100-kilonen Lenita.
"laittaa ruokaa"....älykkäät miehet laittaa. Älykäs mies nääs tietää, että silloin kun tekee itse ruokaa, ei tarvi tyytyä mihinkään valmis-pinaattikeittoon tahi keitettyyn kukkakaaliin.
"ei käydä ulkona"...tämä on kieltämättä ikävää, jos se "ulkona" käyminen ei tarkota kapakassa roikkumista.
"seksikin jo nyt hieman puutteellista"...tämä on asia, joka on teidän MOLEMPIEN korjattava. Jos se alunperin sujui, niin asia on korjattavissa vielä helpommin.
"olisimme samanlaisia kuin hänen vanhempansa"...katotaan asiaa 30 vuoden päästä, et sinä oikeasti tiedä, kuinka antoisaa heidän elämänsä on.
"kannattaako tälläistä suhdetta enää jatkaa"...ei kait sitten. Kokeile vaikka elämää "jännän" narkomaanin kanssa, voit oppia jotain. Mikä parasta, voit päästä osalliseksi hänen vanhempiensa seksielämästä, jos tahdot...(anoppini tarjoili itseään aika lahjakkaasti joka kulmasta aikanaan...)...se on kuule JÄNNÄÄ..
Ei tähän ole paljoa lisättävää...
Paitsi että kummastuttaa aloittajan asenne... Vaikuttaa odottavan, että mies tekee hänet onnelliseksi ilman, että hänen pitää laittaa kortta ristiin!? Ei vastuuta omasta onnellisuudesta ja suhteen onnistumisesta voi laittaa kokonaan toisen vastuulle, kaikki alkaa omasta itsestä! Jos suhteeseesi haluat muutoksia, tee aloite - mies luultavasti on ihan tyytyväinen mukavan vakiintuneeseen suhteeseen.
Kommentoin tätä. Minusta tosta viestistä ei kyllä tule selville, että aloittaja laittaa suhteen pelkästään toisen vastuulle. Siitä ei selviä puoleen eikä toiseen onko aloittaja kenties yrittänyt korjata asioita, mutta toinen ei ole ollut siihen halukas. Jos toisen kommentit asiaan on aivan sama, en olet ajatellut. Ja teot eivät mitään, asian puolesta, todella hanakala ja mahdtoton tehdä asaille yksin mitään.
Valitettavasti kun on ihan oikeasti olemassa ihmisiä, jotka elävät suhteessa passiivista yksin yhdessä-elämää. Ja monissa tapauksissa, kun alkaa katsomaan pariskunnan vanhempien elämää niin sieltä se malli tulee.
Ja kyllä todellakin joskus puolin ja toisin, riippumatta sukupuolesta, toinen voi haluta/etsiä itselleen vanhempaansa muistuttavan kumppanin. Jopa itsekään tätä huomaamatta. Jolloin onkin enemmän kyse hoiva-suhteesta kuin parisuhteesta.
Mielestäni ex-mieheni otti mallia isästään monessakin asiassa. Perheessä oli paljon lapsia, mutta appiukko viihtyi paljon kodin ulkopuolella. Anopin mukaan pakeni ongelmia (lasten meteliä yms. asioita). Eli mistään epäkohdista ei saanut puhua appiukolle, tai ei hän kuunnellut vaan pakeni. Appiukko oli hauska ja seurallinen silloin kun se hänelle itselleen sopi.
Ex-mies oli samanlainen. Ei hän äitiään ihannoinut. Päinvastoin. Hänen mielestään hyysäävä nainen on rasittava.
Ex-mies itse kiukutteli ja valitti joka asiasta mutta hänelle ei saanut sanoa mistään.
Eli epätasa-arvoinen perhemalli ehkä tarttunut kotoa.
Isä petti äitiä. Molemmat pojat pettivät vaimojaan. Että silleen.
Meitsillä on mies suoraan äidin helmoista... Ja voin sanoa että on ollut rankkaa molemmilla :D Muutettiin yhteen turhan nopsaan, hieman pakon alla. Mies tottunut äidin viiden tähden hotellissa asumiseen, 22v istui koneella ja äiti imuroi vieressä miehen huonetta "väistätkö vähän että saan pöydän alta imuroitua" ja miehen mainitessa että on nälkäkin, äiti riensi lämmittämään kullannupulleen ruokaa :DDD Voin sanoa että tämä talous Ei ole mennyt samalla tavalla. Mutta en näkisi että mies haluaisi itselleen samanlaista naista kuin äitinsä. Minä meinaan olen sen verta vastakohta ;)
Isäänsä mies muistuttaa kyllä monin tavoin. Niin moni tapa on kuin suora kopio. Ihmettelin miksi mies kaivaa nenäänsä/korviaan/napaansa niin "julkisesti"... vierailu miehen isän luona, ja isä kaivaa nenäänsä tvtä katsoessa. Sieltä sekin. Mies kommetoi välillä todellä "tyhmästi", eli pamauttaa yht'äkkiä jonkin ikävämmän huomion "Ompa sulla kaamee finni tulossa tohon".. Miehen isä teki avovaimolleen ihan samoin, meidän ollessa kylässä! Sieltä sekin? Suhteen alussa miehellä kesti aina laittaa autossa turvavyö kiinni.. ihmettelin tätäkin, kunnes tässä yksi kerta oltiin miehen isän kyydissä... Ja ihan yhtä hitaasti tämäkin sen vyön laittoi kiinni!... Lisäksi, miehellä on isoveli.. veljekset kuin ilvekset ;) eli kyllä, pojat ottavat mallia isästään, ja vanhempiensa parisuhteestakin, jolleivat paremmasta tiedä.
"joskus kuulenkin että voitais me syödä jotain muutakin kun valmis pinaattikeittoakin, en tiedä miten tähän pitäisi suhtautua? huomautukset ovat hienovaraisia, mutta silti loukkaavia?!"
-Mun mies on ainakin kovin kokematon naisten suhteen, ja ei välillä oikeasti tajua, miten loukkaavasti asiat muotoilee. Varsinkin kun me naiset osataan loukkaantua jo väärästä äänensävystä ;) Jos mies haluaa muutakin kuin valmispinaattikeittoa, niin niin se on. Onko teillä kokkihattu vain toisella? Meillä ainakin ruuanlaitto on molempien juttu. Itse vihaan esim lihapullien tekoa, joten jos mies haluaa itsetehtyjä lihapullia, hän tekee niitä itse :) So simple. Alkakaa kokkailla yhdessä, jos keittiössä vaan tilaa riittää. (meillä 29 neliön yksiö, keittiössä EI kokata yhdessä)
Ja tuosta arkeen jumahtamisesta... Totta mooses suhde menee siihen, jos asiat vaan rullaa eteenppäin omalla painollaan :) Eli nyt voisit vaikka Keskustella miehes kanssa, että miten kiva olisi kun menisitte joku kerta extempore ulos syömään, elokuviin, minne vaan! Suhteessa on kaksi osapuolta, ja kummankin täytyy tehdä osansa, että kipinä säilyy/herää henkiin. Miehelläsi ei välttämättä ole hajuakaan mitä päässäsi liikkuu, mutta jos haluaa ylläpitää parisuhdetta, varmasti jaksaa nähdä vaivaakin sen eteen, jahka vaan keksitte mikä teidän "juttunne" on.
Mikä ihme teillä naisilla on päässänne vialla kun kuvittelette miehen haluavan äitinsä kaltaisen naisen. Ei se nyt vaan ole niin. Vaimon ei kuuluu olla mikään varaäippä, tai jos näin on niin miksi ihmeessä olette ottaneet sen peräkammarinpojan paapottavaksenne.
Kyllä, ja jos isänsä on laiska vätys, niin on poikansakin. Ja tästähän voi kiittää sitä perheen äitiä. Mieheni perheessä äiti on tehnyt aina kaiken..siis ihan kaiken.
Mutta, onneksi mieheni on sentään hiukan fiksumpi ja tätä kautta huomioivampi kuin isänsä, eikä oleta asuvansa kotitalouskoneen kanssa. Tähän rooliin kun itseäni ei saa. Sillä sekin totuus on, että nainen etsii itselleen isänsä kaltaista miestä ja omalla kohdallani se on juuri tasa-arvoinen kumppani kaikissa kodin töissä.
Hiukan yhteensulattamista, mutta onneksi kädetöntä miestä voi aina opettaa.