Jotain yhdeksäkymmentä luvun volkkarin Transportteria harkitsen vaunun vetäjäksi, onko kokemuksia?
Ensisiaisesti harkitsen 2,4 vapaasti hengittävää moot.vaihtoehtoa.
Vaunu on nykyään hiukan alle tonnin omapainoltaan, enkä varmaan sen isompaa tule myöskään tarvitsemaan.
Ensisiaisesti harkitsen 2,4 vapaasti hengittävää moot.vaihtoehtoa.
Vaunu on nykyään hiukan alle tonnin omapainoltaan, enkä varmaan sen isompaa tule myöskään tarvitsemaan.
Vastaukset 25
Vanhimmat
ongelma, laita vaunu koukkuun kiinni ja ala vetää, jos volkkarilla haluat sen tehdä, ihan laillista puuhaa . . . .
Tuommosessa autossa tehoa on 55kw/75hv, joten kovin tehoton se veturiksi on. Auto sinänsä on mukavampi ajaa kuin esim. saman ikäluokan hiace tai transit ilman lukkoperää. Turbollakaan tehot ei merkittävästi nouse mutta vetohommissa sen olemassaolon kyllä huomaisi.
Se on nyt semmonen juttu, vaikka kuinka vastaan väitettäisiin, että vetoauton rekisteriotteeseen merkitty suurin sallittu perävaunumassa on uton valmistajan märitteleläm ja sitten viranomaisen tarkastama ja hyväksymä luku.
Siinä otetään huomioon monia seikkoja ja yhtenä - eikä sunkaan vähäisimpänä - moottorin suorituskyky. Sen on oltava riittävä niin, että yhdistelmällä voi vaikeuksitta toimia muun liikenteen seassa - mukaan lukien kiihtyvyys, nopeus ja suoriutuminen erilaisista tieosuuksista, kun mäistä.
Jos siis autosi paperissa lukee perävaunumassan kohtalla 1500 niin sen moottori riittää siihen. Ihan tappiin saakka.
Päivän selvä asia on, vaikka se pitääkin tällä palstalla erikseen sanoa, että jos on marginaalia niin on marginaalia. Tottakai 100kw on enemmän kuin 50kw, mutta 50 riittää takuuvarmasti normaaliin ajoon, jos paperissa niin seisoo. Uskokaa pois.
Jos sinulla on erityistarepeita; vedät vaunua kynnöspellolla tai jarkuvasti poikkeuksellisen jyrkkiä JA pitkiä mäkiä, niin sitten pitää erityistarpeisiin olla erityiset vehkeet.
Jos on tottunut 200hp:n urheiluautolla ohittelemaan, niin homma ei joka tapauiksewssa tapahdu yhdistelman kanssa samalla tavalla vaikka veturissa olisi avaruussukkulan moottori;-)
Ainut asia, mikä on ihan välttämätön näissä vetohommisa, on peräkoukku!
Siinä oli ainoa asia joka kirjoituksessasi piti paikkansa.
Kysyjä halusi saada tietoa kyseisestä autosta veturina, sinä et selvästikään ole edes ajanut moista autoa joten olet aivan väärässä paikassa kommentoimassa yhtään mitään.
Auton suorituskykykään ei ole enää 400 tkm ja 18 vuoden jälkeen sama kuin se oli tehtaalta lähtiessä, joten se mitä otteessa mainitaan max. painoksi mitä autolla saa vetää ei tarkoita että se jaksaisi vetää sillä säilyttäen 80 km/h vauhdin jatkuvasti. Kyllähän tolla transporterilla noin 1000kg:n vaunu liikkuu, muuta ei ole kukaan väittänytkään, mutta tehonpuutteesta se silti kärsii vaikka tehtaan ilmoittamat 75 hv kaakit kaikki voimissaan olisivatkin ja se on fakta, eikä mikään painomuste paperissa.
Olet ilmeisesti ainakin tuolla turbollisella vaunua vetäny.
Mulla on nyt nyt 4x4 nissani 2,4 bick up bensakoneella, n.100hp.
Riittää täysin tällasen pikkuvaunun vetoon, ei hyydy ylämäkiinkään.
Mut se kulutus on sitten sielä 15 litran kahta puolta.
Ajattelin jos dieselin väännöissä voittas sen mitä bensakoneen hevosissa häviä.
Muutenki sais tuo työjuhta olla umpi mallia.
Satutko muistamaan sen 2,5..?, turbon tehoja?
Mihin sen auton suorituskyky vuosien aikana muka häviää?
Jos tehot ovat vanhassa, mutta ehjässä autossa hukassa, niin kannattaa alkaa vaihtamaan ilman- ja polttoaineensuodinta ja tarkistuttaa säädöt. Nykykoneet eivät oikein kulu "väljiksikään", ellei nyt sitten ole ajettu samoilla öljyillä, vain välillä lisäten uudesta alkaen ensimmäiset viissataatuhatta. Tosin se on silloin rikki vaikka vielä kävisikin. Itse ajan 11 vuotta vanhaa, 400 tuhatta ajettua Vitoa ja perässä tulee 1900 kiloinen Hobby sillä 75kw:llä - miksi ei tulisi. Miten Trasportteri on huonompi? Samoja saksalaisia ruostuvia paskoja molemmat, mutta koneet käy ja kukkuu.
Tottakai autot ovat erlaisia ominaisuuksiltaan veturinakin, mutta niin ovat kuskitkin mieltymyksineen.
Kunhan olet tarpeeksi montaa erilaista autoa ajanut, niin opit sinäkin sen minkä jo edellisessä viestissä sanoin: Jokainen tyyppihyväksytty auto kelpaa liikenteeseen ja suorituskyky on riittävä paperiin merkittyihin massoihin saakka. Kaikki loppu on makuasiosita.
Minulla on nyt kirkkasti yli miljoona kilometriä henkilöautoilua takanani ja auto on 30 vuoden ajan vaihtunut noin kolmen vuoden välein. En ole edes millään tavoin merkkiuskollinen. Siihen mahtuu aika montaa sorttia keskenään erilaisia autoja, mutta eivät ole olleet toinen toistaan parempia kun samassa hintaluokassa vertaillaan. Jokaisessa jotain hyvää ja huonoa. Jokaisen perävaunumassa on määritelty samojen kriteerien mukaan. Pienemmät auto ovat pienempia kuin suuremmat. Ei muuta. Kaikki loppu riippuu kuskista.
Tuo minulle sellainen yhdistelma, jossa on vaunun massa tapissa, niin minä ajan sillä sallittua nopeutta. Ihan varmasti! Ja auto pysyy ehjänä.
kyseessä oli juuri tuollainen 2.4 diesel vapari jota kysyjäkin hakee, perässä ei ollut vaunu vaan traileri jossa kyydissä oli pari traktorin työkonetta. Vaikea sanoa paljonko kärry painoi lastin kanssa n. 1100-1300kg ehkä. Ajoin vt 3 Hämeenkyröstä Tampereelle päin Sasinmäkeä ylös. Paikan tietävät tietää että kyseinen mäki ei ole kauhean jyrkkä, mutta pitkä se on. Vauhti hiipui n. 60km/h ja lämmöt kipusivat punaista kohti. Mikäli mäki olisi ollut jyrkempi tai se olisi vielä jatkunut pitempään auto olisi keittänyt nimittäin lämmöt oli mäen päällä punasella ja nopeudesta en edes tiedä paljonko oli ku tuijotin lämpöjä vaan. Onneksi tuossa paikassa on ohituskaista, joten en muiden jaloissa ollut kuitenkaan. Heti kun mäen päälle pääsi alkoi tasamaa ja lämmötkin palasi normaalitilaan.
Tämä tapahtui kesäkelillä, joten viileempi keli olis tietty auttanu lämpöongelmaan, mutta tuo nopeus jolla mäkeä nousin olisi voinut olla vaaraksi muillekin tielläliikkujille ilman tuota ohituskaistaa, siinä paikassa on 100km/h rajoitus. Tapaus sattui 90-luvun loppupuolella ja autolla oli ikää n.5 vuotta tuolloin.
Vitoo ei ole tehty 55kw/75hv. Sulla varmaan onkin 75kw/102hv , noihin tehoihin tommonen transportteri ei pääse edes turbon kanssa.
Ootko tullut ajatelleeksi miksi siinä on se "ohituskaista"?
Jos avaajan kysymys kuuluisi vaikka että "Minkälainen veturi (teho) tarvitaan, ettei sen nopeus, täyteen kuormattuna tappiin mitoitettua perävaunua vetäen misään maailman/Suomen mäessä laske alle satasen", niin sitten asiaa on tarkasteltava toiselta kannalta.
Se on aivan normaalia, että perävaunullisen ajoneuvon nopeus laskee jyrkässä ja pitkässä ylämäessä. Siksi niihin nykyään pyritään tekemään kaksi kaistaa. Juu sii?
Mutta kuten sanottu isompi on suurempi kuin pienempi, mutta lapussa lukee kuinka paljon paketti saa painaa, niin vielä pääsee.
aivan, mutta transportsarin lapussakaan ei silloin lue 2000kg.
Toisaalta Volkkareitakin on tehty eri kokosilla koneilla 90 -luvun alun 78 heppasista vapastihengittävistä myöhempiin 150 heppasiin hengityskoneellisiin, mutta niin ovat massanumerotkin lapuissa muuttuneet. Ja samasta syystä.
samainen mb vito kuski, joka ei erota kw:tä hv:sta. Kuten kerroin mäki ei ollut erityisen jyrkkä, ainoastaan pitkä. Toisekseen se oli tositapaus yhdistelmästä, jossa kärryn paino oli hieman raskaampi kuin ap. kysyjän asuntovaunu, mutta samanlaisella autolla kuin hän on ajatellut ostaa. Toisinsanoen mikäli hän päätyy tuollaisen transportterin ostamaan niin ainakin tietää minkälaista sillä autolla on 1000kg:n painoista vaunua vetää. Mua ei pätkääkään kiinnosta mitkä on otteeseen merkityt max.painot, eikä se kiinnostanut ap. kysyjääkään.
paljonko hänen vitossa on kw, eikä puhunut hv mitään luku taito kunniaan.
Minä kerroin että vw:ssä on 75hv, tähän vitomies totesi että hän vetää samasella 75kw 1900kg:n painoista vaunuaan ja ihmetteli miksei volkkarikin pystyis samaan.
En sanonut, mutta en myöskään tullut edes ajatelleksi, että joku sekoittaisi hp:t/kw:t - teksitini LUONNOLLISESTI tarkoittaa, että minulla on Vito ja selviää sillä 75kw Hobbystäni. Siis SILLÄ Viton 75kw:N koneella.
Kuten sinulle ehdotetiin, luetun ymmärtämistä kannattaa harjoitella. Vai miten ymmärsit tämän vaihdon:
sanoit: Vitoo ei ole tehty 55kw/75hv. Sulla varmaan onkin 75kw/102hv
johon vastasin: aivan, mutta transportsarin lapussakaan ei silloin lue 2000kg.
Usko nyt vain, että perävaunumassat seuraavat moottorin tehoa.
Onko nyt niin, että olet vetänyt niin vähän perävaunua (yhden kerran?), että sinulle tuli suurena yllätyksenä se, että suorituskyky laskee, kun koukuun lisää painoa? Tottakai se laskee - mutta sitä on juuri riittävästi normaaliin ajoon.
Lainaus: "Mua ei pätkääkään kiinnosta mitkä on otteeseen merkityt max.painot, eikä se kiinnostanut ap. kysyjääkään."
Aika vaarallinen asenne ja selittää kyllä mielipiteitäsi. Puhu kuitenkin vaan omasta puolestasi äläkä sotke avaajaa siihen. Hänen kysymyksensä on asiallinen.
Toinen lainaus:"Toisin sanoen mikäli hän päätyy tuollaisen transportterin ostamaan niin ainakin tietää minkälaista sillä autolla on 1000kg:n painoista vaunua vetää."
Tuon hyväksyn - kerrot (toivottavasti) tositapauksen, joka on yhteismitallinen itse asian kanssa (toivottavasti) ja annat siten mielikuvan siitä, kuinka paljon (vai ei ollenkaan) suorityskykyä jää YLI sen, mitä normaaliin ajoon tarvitaan. Sinun kokemuksesi mukaan ei yhtään. Ok. Kokemuksesi on silti subjektiivinen, eikä meillä ole mitään varmuutta siitä, että autosi oli kunnossa ja vaunusi massa kertomasi mukainen puhumattakaan arviostasi mäen jyrkyydestä.
Luotan sittenkin enemmän niiden Saksalaisten autoinsinöörien tekemiin laskelmiin ja testeihin, jotka sen auton ovat suunnitelleetkin sekä viranomaisen asintuntijoihin jotka "luvan" ovat antaneet. Etenkin kun ne eivät ole vielä koskaan osoittautuneet vääriksi.
Normaaliin ajoon kuulu se, että esim jyrkässä TAI pitkässä mäessä nopeus hiipuua ja/tai lämmöt nousevat. SE ON NORMAALIA koska sellaisia tilanteita esiintyy harvoin ja nykyin niitä varten rakennetaan ohituskaistat muun likenteen sujuvuuden takaamiseski. Jos haluat sellaista reserviä suorityskykyyn, että noin ei missään (suomessa) käy, niin se on sitten toinen juttu.
Enpä usko kysyjän olevan niin ymmärtämätön, ettei hänkin tajuaisi, että jos hän haluaa suorituskykyä reserviin niin ettei vaunu tunnu, niin silloin ei voida kuormata koukkua tappiin saakka. Kukaan täällä ei kuitenkaa ole osannut kertoa MITÄ siinä Transportterin rekisteriotteessa oikeasti lukee!?
Jos siinä lukee 1000 niin tiedämme olevamme rajoiaal, jos siinä lukisi (ei kyllä tolla konella lue) 2000, niin takuuvarmasti on reserviä.
Vielä varoituksen sana: Se numero siellä rekisteriotteessa on yksilökohtainen! Nimittäin jos autoon on tehty muutoksia, niin perrrrävaunumassakin on voitu muuttaa. Esimerkkinä on ambulansseja ja invatakseja, joissa itse asineivo on uusintakatsastettu toisenlaiselle sisustukselle, esim. suurempi omamassa, niin suunnilleen saman verran puuttu perävaunumassasta!
Jos olet rajoilla, niin katso se rekisteriote ennen kuin ostat auton. Tämä on minulle tuttua koska vaununi eivät ole olleet pienimmästä päästä ja aina on taiteiltu tämän asian kanssa. Siksi myös tiedän kokemuksesta, että kilot tapissakin voidaan mennä. Olempahan vetänyt vaunuani myös alamittaisella veturilla (perheen toinen auto) ja ilman mäkiä meni silläkin vaikka varsinkin kytkintä ja laatikkoakin vähän kävi sääliksi.....
Ilman koukkua sekään ei olisi onnistunnut;-)
Mulla on tuollainen 55Kw tehoinen lyhyen mallin portteri työajossa, siinä ei ole koukkua joten en tiedä kuinka se jaksaisi vaunua vetää. Meillä on toinen auto normiajoon ja vaunun vetoon. Katsoin rekisteriotteesta niin siinä max.paino vaunulle on 1850kg. Jos tos koukku olis niin en kyllä max. painoista vaunua sillä lähtis kiskoon, on sen verran tehoton.
tuo, että perävaunun maksimipaino nousee tehon mukaan. Esimerkiksi ekan mallin Mb Vitossa on 2000kg huolimatta siitä onko 108D vai 110D.
yksi määre siinä sopassa kun koko yhdistelmän painoa etsitään. hv kohti alkavaa 100 kg. Joku viitseliäs voisi sen katsoa aken sivuilta
Aivan. Lisäksi on huomioitava, että ei se maxvaunumassa mailman tappiin nouse koneen kasvaessa, koska muut tekijät alkavat rajoittaa sitä .
tossa nyt vaan yksi esimerkki, jota voi kiinostuneemmat tarkastella:
http://www.c5.citroen.com/medias/fi/57213_2008-03-14_Uusi_C5_tekniset_tiedot_ja_varusteluettelo_ennakkotiedot_308.pdf
Pääsääntöisesti perävaunumassa nousee koneen tehon kanssa - tai oikeastaa pitäisi sanoa pienenee koneen tehon pienetessä. Kuitenkin jos siellä on automaattilaatikko, niin kurvi oikenee, eli tulee laatikko omniaisuuksineen vastaan vaikka kone kasvaa (3l). Toisaalta sitten kun laitetaan kutoskone, niin auton omamassa nousee perävaunumassan kustannuksella, niin että perävaunumassa on jopa pienempi vaikka koneen teho on isompi! Niin ikään verratteassa bensa ja deselmyllyjä, huomataan, että isompi vääntö tuo lisää sallittuun perävaunumassaan.
Tämä oli nyt vain yhden auton otos, mutta osoittaa sen, että perävaunumassa ON MONEN tekijän tulos ja yhtenä eikä vähäisimpänä on koneen teho.
Se siis EI ole "korimallikohtainen" luku tai perustu vetoauton fyysiseen kokoon (tai massaan yksin).
Ei siis voi sanoa, että Viton perävaunumassa on sitä ja Transportterin tätä.
Niin ikään on toivottavasti tullut selvitetyksi, että tuo perävaunumassaluku on todella mietitty ja sen tarkoitus on nimenomaa määritellä se suurin perävaunun massa, jolla yhdistelmä vielä toimii liikenteessä sekä turvallisesti että riittävän suorituskykyisesti muun liikenteen joukossa.
Tonnin vaunu tuli ihan hyvin 90 hv:n bensakoneen perässäkin. Ei sillä toki ohittamaan pääse kuin ohituskaistalla tai muuten nelikaistatiellä, mutta hyvin pysyy muun liikenten mukana. Dieselissä on jopa enemmän vääntöä.
Ainoa haittapuoli vaparidieselissä on hidas kiihtyvyys, mutta sekin on siedettävä, kun pitää pedaalin lattiassa. Matkavauhdin saavutettuaan yhdistelmä kyllä liikkuu hyvin. Tuo nelosvaihde on varmaan sopiva vetämään. Paikaltalähdössä vapari on jopa sitkeämpi kuin VW turbo, mikä sammuu helposti jos ei anna reilummin kenkää.
Pakussa kestää laatikot ja kytkimet sekä mukaan saa halutut harrastusvälineet.
jos luulee urheiluautossa olevan 200hv,tiedot on tosiaan 30v vanhoja! ne on nykyään voimisteluautoja! varmaa on,että monessa autossa vetokyky ei riitä sallitulla maksimi massalla! ja,tai ajovakavuus ei riitä! esimerkkinä vanhemmat nelivedot!
Ihan varmasti riittää! Älä nyt näytä koko tyhmyyttäsi kerralla.
Kun se sallittu maksimi on määritelty juuri siksi, että siihen saakka kaikki riittää.
Ei se luku ole siellä huvikseen - sillä on ihan tietty tarkoitus ja se on se, että kuljettaja mihin perävaunun massaan saakka yhdistelmä toimii liikenteessä. Siinä on huomioitu ajoneuvojen massojen suhteet, akselimassojen suhteet, jarrujen tehot ja rakenne, MOTTORIN SUORITUSKYKY, alustan käkäyttäytyminen, jne. joista jokainen yksinäänkin asettaa ylärajan perävaunun massalle. Myös moottorin teho ja SE ON JO OTETTU HUOMIOON - sinun ei tarvitse sitä tehdä ellei käyttätarkoituksesi tai odotuksesi suorityskyvyn suhteen poikkea tavanomaisesta.
Toistan vielä ettei tämä sitä tarkoita, etteikö suurempi teho olisi eduksi pienempään nähden monissakin tilanteissa, mutta lappuun merkittyyn massaan saakka voit toimia liikenteessä normaalisti.
Ajettu on ja kyllä kulkee, mutta paremmin Hiacella.
Täällä kirjoituksissa puhutaan esim. 400 tuhannen kilometrimääristä ja kuinka hienosti vaan menee. Kyllä silloin oikeasti saa varautua ihan mihin tahansa Volkkarin kohdalla. Ja usein paljon aikaisemmin. Ja ruoste korjaukset maksavat maltaita ja paljon. Katsastuksessa ruostumisen kanssa tulee melkein takuulla vaikeuksia Jos Lappi auton saat ostettua niin pellit ovat säilyneet paljon paremmin. Mutta masina...
Itse en tuon ikäistä ostaisi veturiksi.
Vääntöhän näissä asioissa ratkaisee, ei hevosvoimat. Ja vääntöön avainsana on turbo. 100 hevosvoimaista vapaastihengittävää ja 100 hevosvoimaista turbokonetta ei voi verrata samana päivänä.
102 hv Vitokin on käsittääkseni turbokoneella, niin vetäähän se. 75 hv Portteri ilman turboa on kyllä melkoisen laiska. Suosittelen vastaavaa konetta turbolla (myös 102 hv, muistaakseni), niin johan vaunu liikkuu, ylämäessäkin.
Kiitokset vastauksista.
Kyllä tässä väkisinkin nyt sellainen tuntuma tulee, että turbo saisi ehkä olla.
Eräs tuttavani, paljon juuri volkkareita käyttäneenä, (ei tosin veturina) suositti
tätä ahtamatonta versiota......Kaiketi kestävämpi...
Mutta kaikenkaikkiaan vastaukset antoivat uusia näkökantoja minulle,
Kiitokset.