Töissä on yksi mies, joka vaikuttaa siltä, että ei voi sietää mua. Itse olen jostain ihme syystä ihastunut häneen, en tiedä miksi koska hän ei ole mitenkään sellainen mies joihin yleensä ihastuisin. Ja tavallaan en ole tunnustanut itselleni, että olisin ihastunut, mutta mutta...
Joskus hän saattaa katsoa pitkäänkin suoraan silmiini kun tulee vastaan, mutta ei sano mitään. Sitten toisinaan kääntää pään pois heti kun näkee minut. Toisaalta itse teen ihan samalla tavalla, koska on hirvittävän ärsyttävää kun hän saa minut reagoimaan itseensä sillä tavalla. Olen yksi harvoista ihmisistä työpaikallamme jonka kanssa hän ei ole oikeastaan tekemisissä paljon ollenkaan. Toisaalta itsekin välttelen viimeiseen saakka, että joutuisin häneltä kysymään mitään.
Eli itse olen järjettömän ihastunut ja hän varmaankin inhoaa minua. Tai sitten molemmat olemme kovinkin ihastuneita ja kuvittelemme, että toinen inhoaa toista. Mistä voi tietää?
Joskus hän saattaa katsoa pitkäänkin suoraan silmiini kun tulee vastaan, mutta ei sano mitään. Sitten toisinaan kääntää pään pois heti kun näkee minut. Toisaalta itse teen ihan samalla tavalla, koska on hirvittävän ärsyttävää kun hän saa minut reagoimaan itseensä sillä tavalla. Olen yksi harvoista ihmisistä työpaikallamme jonka kanssa hän ei ole oikeastaan tekemisissä paljon ollenkaan. Toisaalta itsekin välttelen viimeiseen saakka, että joutuisin häneltä kysymään mitään.
Eli itse olen järjettömän ihastunut ja hän varmaankin inhoaa minua. Tai sitten molemmat olemme kovinkin ihastuneita ja kuvittelemme, että toinen inhoaa toista. Mistä voi tietää?
Vastaukset 7
Vanhimmat
samaa ongelmaa töissä...
Pari päivää sitten mietin itsekin asiaa, olen ihastunut aina ns. vaikeisiin tapauksiin, ja hyvin pitkälti itsenikaltaisiin ihmisiin. Koskaan näistä tapauksista ei ole tullut valmista, jään murtaminen ei ole vain onnistunut, pitkälti sen takia ettei ole ollut yhteisiä projekteja yms.
Eläminen tuon asian kanssa on välillä aika turhauttavaa ja masentaakin meinaa, vielä enemmän rasittaa nähdä toisen kärsivän asiasta, ei auta mennä kuittailemaan toiselle, että onko ryppyjä rakkaudessa.....
Asia on kuin kaksiteräinen miekka, toinen pää villtää ikävästä, jos toista ei näy töissä ja toinen pää viiltää lisää kun hän on töissä ja huomaa ettei pääse normaalille jutustelun asteelle, että näin, hyvää päivänjatkoa vaan ihastukseni :)
helpottanut ja kommunikointi sujuu, Ehkä aika tekee tehtävänsä.
keskustella hänen kanssa. Jos oletkin väärässä että hän inhoaa sinua. Onko siihen syytä? Älä välttele, mutta älä myös hakeudu hänen seuraan. Jos on asiaa mene ja kysy. Kun tulee vastaan katso silmiin ja tervehdi. Hänkin voi vältellä sinua samasta syystä. Se ihmisen mieli on jännä paikka, silloin kun ihastuu,,työtoveriin. Itse tietää olevansa ihastunut, oikeesti rupee välttelemään sitä ihmistä, vaikka haluaisi toisin,,toinen voi tehdä samoin,, en tiedä miksi näin on. Olen samassa tilanteessa. Mutta minun työkaveri ehkä tieää..ja minä tiedän mitä hän osittain ajattelee minusta,,jutellaan päivittäin ja lasketaan leikkiä,,Mutta tänään olen itse kiertänyt hänet töissä,(pystyn siihen työn varjolla) koska tunteeni ovat muuttumassa. Näin hänet tänään yhden kerran,,ja kipeetä teki..hän ehkä odotti minua,,en mennyt...
Kyllä sitä oliski ehkä kiinostunu, mutta välttelen vaan, siihenkään kyllä mitään syytä oo, oon kyllä huomannu että itsekki kattelet ja kääntelet välillä päätäs. Ja oot kyllä sellanen ihminenki, viellä justiin joita en yleensä edes haeskele, mutta joku kuitenki vain kiinittää huomioni. Ja osittain kaduttaa viellä että en oo suhun millään lailla tutustunu. Ei työasiat kohtaa sun pisteellä millään lailla, ehkäpä sitä pitäis tulla suoraan puhumaaan sulle ja jättää mykkäkoulu pois...
Yks mies 02 alueelta...
Samanlaisia kokemuksia minulla reilun vuoden takaa. Asia jäi minulle epäselväksi, oliko ihastus molemminpuolista. Ja usein vaikutti ettei mies voinut sietää minua, mutta kuitenkin välillä loi hempeitä katseita.
En saanut suutani auki ja tämä mies on jo vaihtanut työpaikkaa.
Koeta kerätä rohkeutesi ja mene juttelemaan. Ettei käy niinkuin minulle, vieläkin ikävöin häntä päivittäin.
Olen siis kerran pikkujouluissa jutellut hänen kanssaan, mutta silloin en ollut ihastunut häneen vielä. Sitten tein jotain tyhmää ja hän on ainoa ihminen maailmassa joka siitä tietää, ja se tietenkin nolottaa ihan hirveästi vieläkin! En osaa sanoa oliko hän siellä pikkujouluissa kiinnostunut minusta vai ei, koska osittain kertoi sellaisia asioita minulle joilla yritetään saada toinen kiinnostumaan. Toisaalta ei kuitenkaan yrittänyt mitenkään tehdä mitään aloitetta, mutta oli kuitenkin pitkälti koko illan samassa paikassa kuin minäkin. Ja tosiaan, en itse ollut häneen mitenkään ihastunut silloin. Muutenkin ennen tuota omaa ihastumistani, kuvittelin hänen olevan jollain tavalla kiinnostunut minusta jostain syystä, mutta nyt en ole siitä ollenkaan varma...
Ehkä hän olikin kiinnostunut, mutta koska tein mitä tein ja käyttäydyn kuin idiootti kun häneen törmään nykyisin, niin olen hänestä vain typerä ja ärsyttävä? Toisaalta, en todellakaan haluaisi koskaan mitään suhdetta hänen kanssaan, mutta en vain voi sille mitään, että joka kerta kun hänet nään se tuntuu jännästi vatsassa ja vaikka hän ei ole mikään hyvän näköinen, niin koen hänet todella seksikkääksi, puhumattakaan mitä ajattelen, jota en edes kehtaisi tänne kirjoittaa. :)