On se jumaliste kumma!!

Eri piirit - siinäpä se. :)

Henkilökohtainen ovela ongelma on siinä, että ei riitä rahat liikkua niissä piireissä, joissa älykkäät ja hyvin kouluttautuneet naiset liikkuvat. Sitä se teettää, kun menee nuoruuden kokemattomuuttaan perustamaan perheen ja perheyrityksen kaikin muin puolin täydellisen ihmisen kanssa, mutta jälkeen päin kävi sitten ilmi, että tämä olikin stressiä ja arkielämää kestämätön henkilö. Pahus! :(

Siinä hilkulla, että pitääkö mennä pelastusarmeijan leipäjonoon, kun nykyiset tieneet uppoavat varsinkin tasinkoihin ja elatusmaksuihinkin osansa myös. Se hilkku on aika korkean kynnyksen takana - minulla kun on ollut tapana tulla toimeen omillani pahoissakin paikoissa.

Nythän minä en ole pitkään aikaan nettitreffeiilä enää kulkenutkaan... On ollut tarpeellisempaa käyttöä niille €uroille. Oman kodin kunnostus ja lasteni kera hyvä etäisän ajankäyttö ovat kiinnostaneet enemmän kuin rajallisen budjetin painottaminen pilluralliin.

Näillä mennään. Yksinäisen ihmisen elämää, jota rikastaa ajoittain nuoret tapaamisoikeuden puitteissa - seesteinen ja älyllinen poikani keskusteluihin aiheesta kuin aiheesta ja pikku sisarensa, joka on kuin hiomaton timantti, jonka kauneus säihkyy ja terävät särmät haavoittavat varomatonta :)

Olen deittipalstojen kauhistus ja pahin ja huonoin vaihtoehto: ahteriaukinen etäisä, joka viihtyy lastensa kassa puolin ja toisin, tulee taloudellisesti mitenkuten toimeen omillaan ja kehtaa vielä mokoma olla niin isoegoinen, että amispohjalta etsii akateemista treffikumppania. Mahdoton rasti, kenties? ;)

Tämä nyt vaan menee niin, että siperia on opettanut. Olen tunteellinen, älykäs, eroottinen ja lämmin ihminen, mutta siitä ei vieras helposti pääse älylle. Amisjätkä ja maajussi... nojoo... onhan se valkea lippalakki lyyralla tuolla hyllyssä, mutta mitäs sitten; olen yrittäjäperheen kasvatti ja ne, jotka yrittäjyydestä jotain tajuavat, saattavat tajuta jotain myös tästä "epäloogisesta" viestistäni ;)

Eniten kiinnostaa se, että mikä vaivaa menestyneitä naisia! Ollaankos sitä tosiaankin menetetty kosketus elämään ja luontoon ja tuntemiseen in real life?! Ihan vinkkinä vaan: olen kokenut sen ajan, kun rahaa oli vaikka lampaille syöttää ja jaella kenelle vain. Mutta onko sillä oikeasti jotain arvoa, jos sen rahatulvan hinta on perhe-elämän menetys ja rikkinäisen perheen sinne tänne matkalaukkuna reissaavat lapset?

Terveisiä uraputkisinkkunaisille! Hyväähän se dildokin tekee, mutta aito on parempaa. Mutta onko "yläluokan" yksinäinen särmää elää ja avartaa näkökulmiasi ja kokemuksiasi - parittomat maajussit ja peräkamarin pojat ovat sekä aarreaitta että hylkytavaran kaatopaikka - ja siellä te citysinkut kärvistelette yksinään. Kun mieli tekis, mutta rohkeus ei riitä kokeilla edes :(

Kokeilkaas: ei siinä minua pahempaan pulaan voi joutua! Ja tästäkin pulasta pääsee, kun muistaa olla hukkaamatta huumorintajunsa hieman hiemaa kiperämmässä kohdassa. :D

Jospa joskus tämänkin saitin deittipalsta lakkaisi lähettämästä virheilmoituksia ja kirjautumiserroreita, että saan luotua sinne profiilin. Lois nyt vuosien tauon jälkeen treffi-profiilin, jos vois...

peräkylältä kirjoitti:

Eri piirit - siinäpä se. :)

Henkilökohtainen ovela ongelma on siinä, että ei riitä rahat liikkua niissä piireissä, joissa älykkäät ja hyvin kouluttautuneet naiset liikkuvat. Sitä se teettää, kun menee nuoruuden kokemattomuuttaan perustamaan perheen ja perheyrityksen kaikin muin puolin täydellisen ihmisen kanssa, mutta jälkeen päin kävi sitten ilmi, että tämä olikin stressiä ja arkielämää kestämätön henkilö. Pahus! :(

Siinä hilkulla, että pitääkö mennä pelastusarmeijan leipäjonoon, kun nykyiset tieneet uppoavat varsinkin tasinkoihin ja elatusmaksuihinkin osansa myös. Se hilkku on aika korkean kynnyksen takana - minulla kun on ollut tapana tulla toimeen omillani pahoissakin paikoissa.

Nythän minä en ole pitkään aikaan nettitreffeiilä enää kulkenutkaan... On ollut tarpeellisempaa käyttöä niille €uroille. Oman kodin kunnostus ja lasteni kera hyvä etäisän ajankäyttö ovat kiinnostaneet enemmän kuin rajallisen budjetin painottaminen pilluralliin.

Näillä mennään. Yksinäisen ihmisen elämää, jota rikastaa ajoittain nuoret tapaamisoikeuden puitteissa - seesteinen ja älyllinen poikani keskusteluihin aiheesta kuin aiheesta ja pikku sisarensa, joka on kuin hiomaton timantti, jonka kauneus säihkyy ja terävät särmät haavoittavat varomatonta :)

Olen deittipalstojen kauhistus ja pahin ja huonoin vaihtoehto: ahteriaukinen etäisä, joka viihtyy lastensa kassa puolin ja toisin, tulee taloudellisesti mitenkuten toimeen omillaan ja kehtaa vielä mokoma olla niin isoegoinen, että amispohjalta etsii akateemista treffikumppania. Mahdoton rasti, kenties? ;)

Tämä nyt vaan menee niin, että siperia on opettanut. Olen tunteellinen, älykäs, eroottinen ja lämmin ihminen, mutta siitä ei vieras helposti pääse älylle. Amisjätkä ja maajussi... nojoo... onhan se valkea lippalakki lyyralla tuolla hyllyssä, mutta mitäs sitten; olen yrittäjäperheen kasvatti ja ne, jotka yrittäjyydestä jotain tajuavat, saattavat tajuta jotain myös tästä "epäloogisesta" viestistäni ;)

Eniten kiinnostaa se, että mikä vaivaa menestyneitä naisia! Ollaankos sitä tosiaankin menetetty kosketus elämään ja luontoon ja tuntemiseen in real life?! Ihan vinkkinä vaan: olen kokenut sen ajan, kun rahaa oli vaikka lampaille syöttää ja jaella kenelle vain. Mutta onko sillä oikeasti jotain arvoa, jos sen rahatulvan hinta on perhe-elämän menetys ja rikkinäisen perheen sinne tänne matkalaukkuna reissaavat lapset?

Terveisiä uraputkisinkkunaisille! Hyväähän se dildokin tekee, mutta aito on parempaa. Mutta onko "yläluokan" yksinäinen särmää elää ja avartaa näkökulmiasi ja kokemuksiasi - parittomat maajussit ja peräkamarin pojat ovat sekä aarreaitta että hylkytavaran kaatopaikka - ja siellä te citysinkut kärvistelette yksinään. Kun mieli tekis, mutta rohkeus ei riitä kokeilla edes :(

Kokeilkaas: ei siinä minua pahempaan pulaan voi joutua! Ja tästäkin pulasta pääsee, kun muistaa olla hukkaamatta huumorintajunsa hieman hiemaa kiperämmässä kohdassa. :D

Jospa joskus tämänkin saitin deittipalsta lakkaisi lähettämästä virheilmoituksia ja kirjautumiserroreita, että saan luotua sinne profiilin. Lois nyt vuosien tauon jälkeen treffi-profiilin, jos vois...

Koulutuksen puutteet eivät mielestäsi sinun kohdallasi pitäisi olla este, mutta sinulle kelvatakseen toisen pitäisi olla koulutettu. Logiikka?

Minulla on keskitasoinen koulutus. Hain miestä, joka on älykäs ja keskustelutaitoinen. Koulutuksella siinä ei ole paljon tekemistä. Mies, jonka löysin, on hyvin paljon minun kaltaiseni, vaikka ei ole käynyt edes ammattikoulua. Sinua en olisi kelpuuttanut, vaikka olisit 'valmistunut' yliopistosta. Viisas ihminen ei 'valmistu' koskaan. Elämä on jatkuvaa kasvua ja oppimista. Voimme oppia kirjaston kirjoista tai luennoitsijoiden selityksistä. Joku kouluarvo ei merkitse tosielämässä mitään.

sinullakin: kirjoitti:

Koulutuksen puutteet eivät mielestäsi sinun kohdallasi pitäisi olla este, mutta sinulle kelvatakseen toisen pitäisi olla koulutettu. Logiikka?

Minulla on keskitasoinen koulutus. Hain miestä, joka on älykäs ja keskustelutaitoinen. Koulutuksella siinä ei ole paljon tekemistä. Mies, jonka löysin, on hyvin paljon minun kaltaiseni, vaikka ei ole käynyt edes ammattikoulua. Sinua en olisi kelpuuttanut, vaikka olisit 'valmistunut' yliopistosta. Viisas ihminen ei 'valmistu' koskaan. Elämä on jatkuvaa kasvua ja oppimista. Voimme oppia kirjaston kirjoista tai luennoitsijoiden selityksistä. Joku kouluarvo ei merkitse tosielämässä mitään.

En jaksanut lukea ylempää kirjoitusta mutta sun luin ja täytyy sanoa että osuit harvinaisen oikeaan ettei kouluarvo merkitse mitään elämässä.

Tämä ryhmä on omiaan korostamaan miten koulutus on joittenkin osalta mennyt tosi pieleen.Toinen ilkeä ryhmä on kouluttautumattomana eteneminen urallaan jotka haluavat päteä vaikka se tuntuu jotenkin luonnottomalta.

Minulla itsellä noita opintoja ei niin hirveesti ole mutta jos useamman vuosikymmenen on yrittäjänä palveluammatissa niin ihmeesti se elämä vaan opettaa kunnioittamaan tai kiertämään tietynlaisia ihmisiä.
Täällä netissä joskus löytää kaverin joka ei tuo tuota kouluttautumistaan paljoa esille mutta jutustelu on hyvinkin luonnollista heti alusta alkaen vaikka ei koskaan aiemmin ole vaihtanut sanaakaan.Noitten kanssa se yhteinen taivalkin on helpompaa kun ei tartte väkisin vääntää asiaa.