Mulla on määräaikainen työsuhde, joka päättyy vuoden lopussa. Jatkoon on pienehkö mahdollisuus, mutta epätodennäköinen sellainen. Mitä tehdä?
No, ajattelin nyt yrittää oikein säästää loppuvuoden. Maksan asumismenoja keväältä etukäteen, koska päivärahapäätöksen saamiseen menee nykyvauhdilla kolmesta neljään kuukautta.
Mitäs muuta? Tottakai haen uutta työpaikkaa, mutta pieni hengähdystauko työelämästä ei kieltämättä kammota. Todennäköisesti se nyt jokatapauksessa on edessä, joten kehittelen hyvää asennetta sitä varten.
Kaiken tämän vapaa-ajan ajattelin sitten käyttää panostamalla vapaa-aikaani ja toteuttamalla itseäni - onneksi mulla on aika halvat harrastukset, kuten uinti, lukeminen, kirjoittelu, musiikki. Aionpa jopa opetella laittamaan uusia ruokia ja soittamaan pianoa, joka on ikivanha haaveeni. Nyt ehtii myös olemaan kotona, johon on paljon panostettu, mutta josta ei ole oikein ehtinyt edes nauttimaan oravanpyörässä.
Periaatteessa tämä pian koittava työttömyys on mulle mahdollisuus, koska en minä nykyistä työtäni haluakaan ikuisesti tehdä. Onneksi saan kohtuullisen ansiosidonnaisen, joka mahdollistaa "elämisen". Peruspäivärahalla olisi kyllä vaikeuksia pärjätä.
Eiköhän tämä tästä. On sitä muutakin elämää kuin työ. Paljonkin :)
No, ajattelin nyt yrittää oikein säästää loppuvuoden. Maksan asumismenoja keväältä etukäteen, koska päivärahapäätöksen saamiseen menee nykyvauhdilla kolmesta neljään kuukautta.
Mitäs muuta? Tottakai haen uutta työpaikkaa, mutta pieni hengähdystauko työelämästä ei kieltämättä kammota. Todennäköisesti se nyt jokatapauksessa on edessä, joten kehittelen hyvää asennetta sitä varten.
Kaiken tämän vapaa-ajan ajattelin sitten käyttää panostamalla vapaa-aikaani ja toteuttamalla itseäni - onneksi mulla on aika halvat harrastukset, kuten uinti, lukeminen, kirjoittelu, musiikki. Aionpa jopa opetella laittamaan uusia ruokia ja soittamaan pianoa, joka on ikivanha haaveeni. Nyt ehtii myös olemaan kotona, johon on paljon panostettu, mutta josta ei ole oikein ehtinyt edes nauttimaan oravanpyörässä.
Periaatteessa tämä pian koittava työttömyys on mulle mahdollisuus, koska en minä nykyistä työtäni haluakaan ikuisesti tehdä. Onneksi saan kohtuullisen ansiosidonnaisen, joka mahdollistaa "elämisen". Peruspäivärahalla olisi kyllä vaikeuksia pärjätä.
Eiköhän tämä tästä. On sitä muutakin elämää kuin työ. Paljonkin :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muistat vain olla ahkera niin kyllä se jatko sieltä löytyy, tsemppiä!