Sanokaa sekä

siitä sitten pitäisi sanoa?

ollut. Pari kappaletta samanaikaisestikin. Entäs sitten?

ex-miehelläni oli. Kun selvisi minulle. Sotahan siitä syttyi, hän halusi jatkaa minun kanssani. Sanoin että se on sitten työpaikanvaihto saman tien, ilmoitti että siihen hän ei pysty kun on niin hyvä paikka, ja hyvä palkka, ja aikaa voi mennä kun uuden työpaikan löytää ja että löytääkö edes niin hyvää. Mikä oli ihan totta. Joten ei siinä muuta sitten ollut kun että moro vaan. Ilmoitin vaan että minähän en käy miettimään joka kerta kun töihin menet että mitä mahdollisesti vois työpäivän aikana tapahtua, siihen en mielenterveyttäni uhraa. Että mietippä sitä. Kyllä minä siinä vaiheessa pettäjälle ehdot sanelen, eikä toisin päin.

Ei uskonut että olin tosissani. sain samantien asunnon, kannoin mitään sanomatta tavarani pois. Vasta siinä vaiheessa uskoi että olin tosissani. Mutta se oli osallani liian myöhäistä. Kyllä mua edelleen "vähän naurattaa"... hän sanoi itsensä irti ja lirkutteli perään, mutta en enää taipunut. Minä olen sellanen ihminen että kun sanon jotain, niin myös tarkoitan sitä, ja sillon on paree ottaa tosissaan, minä en tunne kuminauhakortteja.

Eipä tuo tyytyväinen ollut kun menetti akkansa, ja sanoi irti työpaikkansa. Katkerahan hän oli minulle siinä vaiheessa kun tajusi että takas en tule. Ja jollain ihmeen tavalla hän teki itsestään marttyyrin omassa päässään. En minä enkeli ole, enkä aina edes helppo kumppani. Mutta kyllä hän itse omat valintansa teki ja eläköön sen mukaan, samalla tavalla kun minä tein omat valintani kun lähdin menemään. Jos joku haluaa minua pitää julmana roistona, niin sittenhän pitää, tein itse niinkun parhaaksi itselleni näin. Ja niin teki mieskin omat ratkaisunsa suhteen ja oman työpaikkansa osalta. Sitä vaan en ymmärrä, että miten minä muka olin hänelle SE elämän nainen, jonka kanssa on parhaat hetket ikinä kokenut, ja silti petettiin. Ilman minua hän olisi kuulemma vieläkin raksalla töissä, eikä ilman kannustustani olisi ikinä päässyt tähän unelmatyöpaikkaan (ja tässä unelmatyöpaikassa sitten sai i vähän muutakin kun töitä) No, tavallaan tottahan se onkin, tunsin kontaktit... kaverini kautta hommasin miehen haastatteluun, ja preppasin viikon hulluna miestä tähän haastikseen. (Mutta kyllä se mies itse loput teki, eli onnistui haastiksessa) Välillä ollaan yhteyksissä, kun hän soittelee, muutaman kerran olen puhelut lopettanut kun en jaksa kuunnella katkeria tilityksiä.