Omassa avioerotuskassani itselläni ei ollut tukea toisista ihmisistä. Miehenä jäin tyhjiöön. eksävaimo purki tuntojaan ystävätterien kanssa. Löysin netisstä vain yhden alueen joka on suunnattu reaaliaikaiselle keskustelulle kun on raskasta, toki siellä jo pidempää yksinhuoltajinakin on-itse asiassa paljon. Nimettömän reaaliaikaisesti kun voi jutella toisten kanssa, se helpottaa kummasti. Annan sen osotteen tänne. http://eronneet.perhe.org/
Eronneille oma chat
reiska
71295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
enpä olisi tuotakaan paikkaa ilman sinua löytänyt....ja oma eroni oli hyvin samanlainen kuin sinulla että jäin täysin yksin ilman minkäänlaista tukea....ja olen nainen eli ei se sukupuolesta taida olla kiinni, paremminkin ehkä luonnekysymys....mutta kyllä me pärjätään :))
Ne saavat tukea, jotka jaksvat syöttää kavereilleen muunneltua totuutta. Vähän tai enemmänkin liioitttelevat exän virheitä ja heikkouksia ja koristelevat omaa osuuttaan tai jättävät sen kokonaan kertomatta.
Ei kyse loppupeleissä ole kuka sanoo ja mitä, vaan siitä että olisi tukiverkostoa kriiseissä ja vinkkejä miten toimia. Monaasti jo aikoja sitten eronneet osaavat parhaiten kertoa miten tunteet kulkevat ja mikä on heidän oma kokemuksensa. Se helpottaa jo. Ei ole tarkoitus syyllistää tai mollata ketään. Chatti ja muut palstat ovat ensiarvoisen tärkeitä! Hyvä että löytyy ihmisiä, jotka jaksavat vapaaehtoisesti olla mukana erilaisissa asioissa helpottaakseen toisten taakkaa.
on epätoivosta porukkaa!
Mitä järkeä olisi kertoa nimimerkillä muunneltua totuutta ja mitä ihmettä sitten tekisi niillä vastauksilla ?
Onks järkee vai ei?
Mitä järkeä on sullakin käydä keskustelupalstoilla...?
Mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että ilmaisee omat tunteensa ja tuntemuksensa sanallisesti. Kun kertoo jollekulle toiselle tai kirjoittaa ajatuksensa nettikeskusteluun, saattaa hämmästyä. Noinko minä ajattelen? Tuoltako minusta tuntuu? Kuulijan rooli on tässä aika pieni.
Toimin itse syöpätukihenkilönä, ja olen kuunnellut monen vasta sairastuneen kertomuksia. Samoin tuttavapiirissäni on ollut erobuumi, joten erokertomukset ovat myös tuttuja. Tiedän, että ihmisille on tärkeää saada tunteet sanalliseen ja siten helpommin ymmärrettävään muotoon. Mutta tälle ilmaisulle pitää olla kuulija tai lukija. Tällaiset keskustelupalstat ovat todella hyvä väline niille, jotka eivät ystäväpiiristä ole löytäneet luotettavaa korvaparia.