Koettakaa kestää tämä minun vuodatukseni,pakko jonnekin tuntoja purkaa ja sitähän varten tämä palsta onneksi on.
Olen 42v nainen koko työhistorian olen ollut ravintolaalalla,nuorempana työskentelin discossa välillä olin kahviossa töissä.
Viimeiset vuodet olen ollut erään välitysfirman listoilla ja tehnyt töitä monta vuotta lähinnä yhdessä yrityksessä,tosin olin välillä muutaman kuukauden muuallakin töissä.
Sain määräaikaisen työsopimuksen tähän firmaan jossa ekstrasin muutaman vuoden,sitä jatkettiin kaksi kertaa ja sitten minua ei enää tarvittu.
Tiedän että määräaikainen soppari loppuu silloin kun viimeinen päivä on,jos ei syytä jatkaa ole.
Ei siinä mitään mutta en voi sille mitään että olen todella katkera,kaksi minua huomattavasti nuorempaa saivat jatkaa minä en.
Työni olen hoitanut hyvin siinä ei ollut välitysfirmassa tai tämän työpaikan johtajalla huomauttamista,silti v.... ja rankasti.
Ekstrata tietenkin saan mutta se on nyt todella vastenmielistä,mutta kun tilanne on mikä on ei jää paljon vaihtoehtoja.
Ruokaa on lapsille ostettava ja laskut jotenkin maksettava,olen tosi masentunut tästä tilanteesta.
Moni ajattelee että haista paska koko firmalle ja etsi muuta,arvatkaako olenko etsinyt koko kesän.
Työstä jota rakastin ihan oikeasti hävisi ilo,se kannatteli minua todella vaikeiden aikojen yli.
Olen muutaman kerran siellä eksraillut ja teen juuri sen mitä pitää,ja tunnen etten ole enää mitään kenenkään silmissä.
Paras ystäväni joka nyt jatkaa ei enää soittel tai tekstaile,on hyvin vaivautunut kun olemme samaan aikaan töissä.
Tässäkö oli minulle kiitos vuosista jotka pyyttettömästi tein siellä töitä,autoin uusia ekstroja alkuun jne...
Jos joku on kokenut samoja tunteita kertokaa miten olette selvinneet.
Paras ratkaisu tietenkin olisi saada itse työpaikka ja siihen loppuisi tämän asian murehtiminen. kiitos jo etukäteen.
Olen 42v nainen koko työhistorian olen ollut ravintolaalalla,nuorempana työskentelin discossa välillä olin kahviossa töissä.
Viimeiset vuodet olen ollut erään välitysfirman listoilla ja tehnyt töitä monta vuotta lähinnä yhdessä yrityksessä,tosin olin välillä muutaman kuukauden muuallakin töissä.
Sain määräaikaisen työsopimuksen tähän firmaan jossa ekstrasin muutaman vuoden,sitä jatkettiin kaksi kertaa ja sitten minua ei enää tarvittu.
Tiedän että määräaikainen soppari loppuu silloin kun viimeinen päivä on,jos ei syytä jatkaa ole.
Ei siinä mitään mutta en voi sille mitään että olen todella katkera,kaksi minua huomattavasti nuorempaa saivat jatkaa minä en.
Työni olen hoitanut hyvin siinä ei ollut välitysfirmassa tai tämän työpaikan johtajalla huomauttamista,silti v.... ja rankasti.
Ekstrata tietenkin saan mutta se on nyt todella vastenmielistä,mutta kun tilanne on mikä on ei jää paljon vaihtoehtoja.
Ruokaa on lapsille ostettava ja laskut jotenkin maksettava,olen tosi masentunut tästä tilanteesta.
Moni ajattelee että haista paska koko firmalle ja etsi muuta,arvatkaako olenko etsinyt koko kesän.
Työstä jota rakastin ihan oikeasti hävisi ilo,se kannatteli minua todella vaikeiden aikojen yli.
Olen muutaman kerran siellä eksraillut ja teen juuri sen mitä pitää,ja tunnen etten ole enää mitään kenenkään silmissä.
Paras ystäväni joka nyt jatkaa ei enää soittel tai tekstaile,on hyvin vaivautunut kun olemme samaan aikaan töissä.
Tässäkö oli minulle kiitos vuosista jotka pyyttettömästi tein siellä töitä,autoin uusia ekstroja alkuun jne...
Jos joku on kokenut samoja tunteita kertokaa miten olette selvinneet.
Paras ratkaisu tietenkin olisi saada itse työpaikka ja siihen loppuisi tämän asian murehtiminen. kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
epic fail! :D