Kertokaa mitä pitäisi tehdä.. olen avoliitossa ollut melkein neljä vuotta ja kaikki on muuten ok, paitsi etä tunnen itseni tosi yksinäiseksi nykyään.. Meillä molemmilla on kavereita, joskin minä en kavereitani kovin usein kerkeä tapaamaan, koska olen töissä ja koulussa! Mieheni on töissä, mutta hänellä on säännölliset työajat joten ehtii hyvin illalla harrastamaan ja moikkaan kavereita. Silloin kun minulle jää vapaa-aikaa haluaisin viettää sitä myös mieheni kanssa.. mielellään vaikka kahdestaan. Mutta kuitenkin meillä käy niin että mieheni on sopinut asioita kavereiden kanssa minun tietämättä ja kun esim. tulen töistä ja olisi mahdollista nauttia illasta yhdessä, saan kuulla että kaverit oli pyytäneet meitä heille tai olisi lähdettävä heidän kanssaan elokuviin jne. tietenkin heti töiden jälkeen. Itse en kerkeä hengähtää yhtään kun taas mennään.. sitten kun sanon että haluan tehdä jotain muuta.. saan tehdä sen vaikka yksin! Hyvä esim. on viime viikonloppu: olin töissä la päivän kokonaan ja illaksi oli mentävä kavereiden luo illastamaan. Sunnuntai oli sitten vapaa ja oltiin jo la iltana sovittu että mitä tehdään.. kuitenkin sunnuntaina olisi pitänyt tehdä kaikkea mitä se halusi mm.moottorikelkkailua yms. Ehdotin että se voisi kelkkailla viikolla kun itse olen töissä ja että olisimme lähteneet sukulaisen luo silloin.. kuitenkin sen kaveri ajoi samantien kelkkansa pihaan ja siihen jäi taas minun haaveet yhdessä olosta. Me ei nähdäkään oikeastaan kun ennen nukkumaan menoa iltaisin ja aamulla ennen koulua ja töitä! Näin käy aina..
Mitä mä teen? tai mitä me voidaan tehdä? Ei kait tää ole eron merkki? Me ei edes tapella vaan voidaan puhuen selvittää asiat.. mä hoidan kaiken kotona, ehkä juuri siksi nyt tuntuu siltä että olen kodinhoitaja enemmänkin kuin tyttöystävä.
Kertokaa onko teillä samoja tuntemuksia/kokemuksia?!
Mitä mä teen? tai mitä me voidaan tehdä? Ei kait tää ole eron merkki? Me ei edes tapella vaan voidaan puhuen selvittää asiat.. mä hoidan kaiken kotona, ehkä juuri siksi nyt tuntuu siltä että olen kodinhoitaja enemmänkin kuin tyttöystävä.
Kertokaa onko teillä samoja tuntemuksia/kokemuksia?!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan sama tilanne oli meidänkin suhteessa. Mies lupasi aina minulle aikaa mutta sitä ei koskaan tullut. Kärsin kovasti yksinäisyydestä. Lopulta oli ainaista riitaa tästä ajanvietosta ja erosimme 2 vuoden yhdessäolon jälkeen. Nyt olen sinkku ja yhtä yksin kuin parisuhteessakin olin. Joten en pudonnut kovin korkealta.
Ikävä juttu sinänsä! Toivottovasti sama ei kohtaa meitä..