Tämäkin on avioliiton arkea:anoppi ei saa enää tulla kylään,koska anoppi on niin "ärsyttävä"???
Sivusta seurattuna koko asia on täysin käsittämätön,eikä siihen liity mitään järjellistä logiikkaa,johon voisi tarttua tai että asiaa voisi edes mitenkään purkaa.
Mitä pitempään on avioliitossa,sen suuremmaksi kysymysmerkiksi muutun.Entäs muissa perheissä?
Sivusta seurattuna koko asia on täysin käsittämätön,eikä siihen liity mitään järjellistä logiikkaa,johon voisi tarttua tai että asiaa voisi edes mitenkään purkaa.
Mitä pitempään on avioliitossa,sen suuremmaksi kysymysmerkiksi muutun.Entäs muissa perheissä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä en tahdo anopin tulevan kotiini siksi, että hän aina puhuu lapsille minusta pahaa. Omassa kodissanikin hän kohtelee minua kuin ilmaa. Olen asiallisesti yrittänyt hänen kanssaan asiasta puhua, että mistä se johtuu, mutta saan aina luurin korvaani. Koskaan en ole anoppia vastaan vielä noussut ennen tätä. Miksi minun pitäisi päästää kotiini ihminen, joka on puhtaasti ilkeä minua kohtaan. Olkoon vain miehen äiti ja lapsien mummu. Ei hänkään suhtaudu minuun kunnioituksella poikansa puolisona ja pojan lasten äitinä. Aikani sitä siedin, enää en!
Et sinä voikaan vaimosi ja äitisi suhteelle mitään, koska se on heidän kahden välinen asia. Jos vaimosi on sitä mieltä ettei kestä äitiäsi teidän kotonanne, niin asia on sitten niin eikä siihen perusteluja tai "järjellistä" syytä tarvita. Ihmisellän myös vaistot ja omat tuntemukset, jotka ohjaavat kenen kanssa on hyvä olla. Aina ei löydy tunteille sanoja tai järjellistä selitystä. Asia vain on niin..
"Et sinä voikaan vaimosi ja äitisi suhteelle mitään, koska se on heidän kahden välinen asia."
No tässä tapauksessa ei ole kyseessä "heidän kahden"-välinen asia,vaan yksin omaan vaimon vaimon pään sisäinen asia.Mitään riitoja ei ole ollut,eikä anoppi varmaankaan edes ymmärrä,miksi vaimo pisti välit poikki.Suru vaan on kamalaa...
Mutta käytännössä vaimoa taisi ärsyttää anopin jotkut tavat,kuten lupaa kysymättä auttaa kotitalaousasoissa (joista itse olin vain kiitollinen;).Joitakin muitakin syitä on,mutta ei sellaisia,mitä ei olisi voinut puhumalla selvittää.Mutta niin nämä mainitut,kuin muutkin asiat olisi voinut selvittää,jos vain olisi uskaltanut avata suunsa ajoissa ja sanoa mikä oikeasti mättää.Mutta kun ei,niin ei...
Kerrannaisvaikutuksena on sitten yksi tai kaksi masentunutta ihmistä lisää tässä rakkaassa Suomen maassa.Eikä pidä unohtaa sitäkään että,anopin lastemme väliset suhteet myös etääntyvät,koska anoppi,joka asuu kaukana toisella paikkakunnalla,ei saa tulla meille kylään,emmekä mekään perheenä mene hänen luokseen.Ja bonuksena pohjalla, vaimo on myös kieltänyt anoppia ottamaan yhteyttä lapsiimme(???).
Että tämmöistä tällä kertaa.
taluta anoppi ensi keväänä jäälautalle tökkäse lauta rannasta ja heiluta hyvää matkaa.
Aluksi et kertonut yhtään mistä juuri teidän tilanteessanne on kyse, annoit vain ymmärtää että anopin ärsyttävyys on vain vaimosi oma päänsisäinen ongelma. Tämä kertoo jo hyvin paljon sinun omasta asenteestasi: olet automaattisesti äitisi puolella omaa vaimoasi vastaan, perusteluja kertomatta. Tämä jos mikä murentaa avioliiton perustuksia.
Sitten suostuit paljastamaan, että kyse on anopin omin luvin hääräämisestä toisen kodissa. Tätäkin vähättelit ja totesit itse olevasi asiasta "vain kiitollinen". Sinä siis näet asian vain niin, että aina parempi jos on kaksikin naista sinua passaamassa -- siitä viis, että vaimosi joutuu elämään ikäänkuin vieraana omassa kodissaan. Tuo omavaltainen puuttuminen toisten kodinhoitoon on varmasti yleisimpiä syitä, miksi miniät kokevat anopit sietämättömiksi. Tilanteen ärsyttävyyttä vielä lisää se, että anopin on helppo esittää pojalleen viatonta uhria: hänhän vain yritti hyvää hyvyyttään auttaa.
Kyllä se vaan on niin, että aviopuolisoilla on oikeus päättää mitä heidän kodissaan tapahtuu milloinkin. Ei sinne voi anoppi tai muukaan ulkopuolinen tupsahdella milloin huvittaa, siivoamaan tai verhoja vaihtamaan. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta se on vastenmielistä tunkeutumista toisten yksityisyyteen, eräänlainen raiskaus suorastaan, epäluottamuksen osoitus, sanaton viesti: anoppi ei usko että miniä kykenisi itse suoriutumaan arkielämästä vaan on holhouksenalainen, avuton olento. Tai sitten se on vastapalvelusten pakkolypsyä, toisen manipuloimista kiitollisuudenvelkaan.
Avun tarjoaminen on eri asia. Anoppi voi KYSYÄ, voisiko hän tulla auttamaan siinäjäsiinä asiassa. Tämä voi tilanteesta riippuen olla hyvinkin tervetullutta ja ystävällistä. Mutta sitten pitää hyväksyä että vastaus voi olla myös ei kiitos.
Joka tapauksessa LUVATON "auttaminen" ei ole auttamista vaan sitä että tekeydytään emännäksi toisen kotiin, jolloin oikea emäntä työnnetään piian, lapsen tai kotieläimen rooliin. Tätä ei kenekään tarvitse sietää, ja jos aloittajan äiti on noin käyttäytynyt, on hänen vaimollaan täysi oikeus antaa mummolle porttikielto kotiinsa.
Toki olisi parempi jos asiat voisi jotenkin puhumalla selvittää. Ilmeisesti vaimosi onkin yrittänyt asiasta puhua, kun kerran sinäkin olet jo tuon verran ymmärtänyt. Mutta kun puhe ei tehoa, niin jonkin ajan kuluttua pitää sitten turvautua muihin ratkaisuihin.
Mitäpä jos itse yrittäisit kuunnella ja ymmärtää, miltä tilanne vaimostasi tuntuu?
että anoppi hokaseen teillä on käenmuna "perheessä."
Älä sure aisankantajia ja käenpojan elättäjiä on ollut aina ja tulee aina olemaan.
Anoppi on ainoa joka varmasti huomaa ajan kanssa isän piirteet lapsessa KuKUU.
En ole saanut tavata tytärtäni ja lapsenlapsiani kymmeneen vuoteen.Niin päätti vävypoika,kun rohkenin
sanoa lasten nipistelystä ,kovakouraisesta käsittelystä ja heittämisistä suutuspäissään.
Siihen loppui minun käynnit,tyttäreni olen salaa tavannut kerran sen jälkeen.
Tyttäreni on alistunut tähän täysin,säälin häntä.En voi kuvitella ,että hän on täysin onnellinen.
Jos välität lapsenlapsistasi, otat heti yhteyttä sosiaalitoimistoon. Lasten pahoinpitely on rikos. Sekä lapsenlapsesi että tyttäresi kärsivät. Tee asialle jotakin.
Harvoin tapahtuu järjettömiä asioita, mutta asioita, joita joku toinen ei ymmärrä, tapahtuu päivittäin.
Meidän kotiimme anopilla ei ole ollut asiaa enää vuosiin. Syy ei ole se, että se nainen on anoppi, vaan se, että se nainen on käyttäytynyt meillä ollessaan ja muulloinkin tökerösti minua ja lapsiamme kohtaan. Sama kohtelu on kaikilla muillakin. Ei edes tarvitse olla anoppi, vaan riittää että käytös on ala-arvoista. Huomaa, että vierailun epäämisen taustalla ei siis ole se, että ihminen on anoppi, vaan ihmisen huono käytös.
Onneksi meillä on muutamia hyviä ystäviä, joiden kanssa vietämme mielellämme aikaa niin meidän kodissa kuin heidänkin kodeissaan. Miksi siis keskittyä kestitsemään sellaista, joka on pelkästään ilkeä ja pahansuopa, kun elämää voi rikastuttaa ihmisillä, joiden kanssa on hyvä olo?