Olen vajaat pari vuotta alle 3-kymppinen mies. En koskaan ole ollut erityisen suosittu naisten keskuudessa siinä mielessä. Takana on muutama lyhyt säätö ja yksi pitkä suhde. Olin nuorempana ujo, mikä rajoitti suhdetoimintaa, mutta nykyään olen sosiaalinen ihminen ja tulen hyvin toimeen lähes kaikkien, myös naisten, kanssa. Kyllä naiset minusta pitävät ja tuntuvat viihtyvän seurassani erittäin hyvin. Ovat kehuneet minua todella mukavaksi ja mahtavaksi tyypiksi. Kyselevät peräänkin, jos ei vähään aikaan näy.
Yksikään ei vain tunnu kiinnostuvan vakavammin kuin kaverimielessä. Vakavampaa seuraa haetaan näköjään ihan toisenlaisista miehistä. Ei edes kapakassa käy enää minkäänlainen flaksi. En kuitenkaan ole mikään nyhverö, vaan ihan menevä ja vauhdikas kaveri. Särmää ja luonnetta löytyy myös. Hyvä koulutus löytyy myös ja tulen toimeen ihan mukavasti. Koulutuksen ja toimeentulon pitäisi tietysti olla toissijaisia asioita.
Olen tullut siihen tulokseen, että syynä ei voi olla mikään muu kuin ulkonäköni. Olen ikäistäni nuoremman, ehkäpä 23-24 vuotiaan näköinen. Luonnehtisin itseäni sangen tavallisen näköiseksi kaveriksi. En ole mikään raamikas tai särmikkään komea mies. Olen vain 175 cm pitkä ja painan 80 kg. Painosta huolimatta en ole pullukka, vaan kroppani on treenattu.
Olen iholtani vaalea ja lyhyet hiukseni ovat perisuomalaisesti maantien väriset. Pukeudun ihan normaalisti tyyliin farkut neule/T-paita tai muut rennot vaatteet. En ole mikään trendipelle, mutten mikään 80-luvulle juuttunut takametsien asukkikaan.
Naiset tuntuvat vaativan mieheltä raamikkuutta, komeutta ja ennen kaikkea pituutta. Minä olen loistavaa seuraa, mukava ja luotettava kaveri, mutta ne on ne raamikkaat miehet, joiden kanssa tehdään muuta.
Omat kriteerini naisten suhteen eivät ole mitkään yliluonnolliset. Minulle riittää, että nainen on sinut itsensä kanssa ja omistaa toimivat aivot. Luonnetta ja särmää pitää löytyä myös ja mielellään samoja ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita. Ulkonäköseikkoja ei voi eritellä, sillä minua miellyttää monenlaiset naiset. Se riippuu ihan tyypistä. Luonne on kuitenkin se, joka ratkaisee. Ei pitäisi olla kovin epärealistiset haaveet. Tunnenkin monta kriteerini täyttävää naista. Heillä ei vain ole kiinnostusta minun suuntaani siinä mielessä. Hekin haaveilevat niistä raamikkaista uroista.
Tässä alkaa tuntea itsensä hiljalleen hukkapalaksi.
Yksikään ei vain tunnu kiinnostuvan vakavammin kuin kaverimielessä. Vakavampaa seuraa haetaan näköjään ihan toisenlaisista miehistä. Ei edes kapakassa käy enää minkäänlainen flaksi. En kuitenkaan ole mikään nyhverö, vaan ihan menevä ja vauhdikas kaveri. Särmää ja luonnetta löytyy myös. Hyvä koulutus löytyy myös ja tulen toimeen ihan mukavasti. Koulutuksen ja toimeentulon pitäisi tietysti olla toissijaisia asioita.
Olen tullut siihen tulokseen, että syynä ei voi olla mikään muu kuin ulkonäköni. Olen ikäistäni nuoremman, ehkäpä 23-24 vuotiaan näköinen. Luonnehtisin itseäni sangen tavallisen näköiseksi kaveriksi. En ole mikään raamikas tai särmikkään komea mies. Olen vain 175 cm pitkä ja painan 80 kg. Painosta huolimatta en ole pullukka, vaan kroppani on treenattu.
Olen iholtani vaalea ja lyhyet hiukseni ovat perisuomalaisesti maantien väriset. Pukeudun ihan normaalisti tyyliin farkut neule/T-paita tai muut rennot vaatteet. En ole mikään trendipelle, mutten mikään 80-luvulle juuttunut takametsien asukkikaan.
Naiset tuntuvat vaativan mieheltä raamikkuutta, komeutta ja ennen kaikkea pituutta. Minä olen loistavaa seuraa, mukava ja luotettava kaveri, mutta ne on ne raamikkaat miehet, joiden kanssa tehdään muuta.
Omat kriteerini naisten suhteen eivät ole mitkään yliluonnolliset. Minulle riittää, että nainen on sinut itsensä kanssa ja omistaa toimivat aivot. Luonnetta ja särmää pitää löytyä myös ja mielellään samoja ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita. Ulkonäköseikkoja ei voi eritellä, sillä minua miellyttää monenlaiset naiset. Se riippuu ihan tyypistä. Luonne on kuitenkin se, joka ratkaisee. Ei pitäisi olla kovin epärealistiset haaveet. Tunnenkin monta kriteerini täyttävää naista. Heillä ei vain ole kiinnostusta minun suuntaani siinä mielessä. Hekin haaveilevat niistä raamikkaista uroista.
Tässä alkaa tuntea itsensä hiljalleen hukkapalaksi.
Vastaukset 22
Vanhimmat
itsesääliin. Juttusi perusteella olet fiksu ja todellakin toimiva pakkaus. Itse olen 25v 174cm ja 70kg, käyn salilla ym. Omaan ehkä raamikkaat kasvot, ja kivan hymyn. Naisia riittää vaikka olenkin sika, en halua vaan vakiintua.
Eli hymyä ja itsevarmuutta, en usko että se pituudesta on kiinni. Naisen saa vaikka kassajonosta, ja sieltä elämän arkiaskareista se "oikea" nainen löytyykin, eikä baarista.
Rohkeasti vain kylille katselemaan ja pieni pilke silmäkulmaan ja juttua heittämään, niin siitä se lähtee!
Et kertonut että kuinka pienellä paikkakunnalla vaikutat, kun jossain perähikiällä voi olla vaikempaa, kun valinnanvaraa on rajallisesti...
Mutta noilla nyt ensin alkuun ;)
En yritä etsiä kapakoista mitään vakavampaa. Siellä ei tosin käy flaksi edes vähemmän vakavaan. Ihan normaalielämässä olen yrittänyt naisiin tutustua.
Läppää minulta todellakin lähtee, muttei kuitenkaan mitään turhaa paskaa. Eikä pilkettä puutu silmäkulmasta ja flirtti lentää molemmin puolin naisten kanssa. Ei vaan onnistu silti millään. Vaivihkaa olen yrittänyt ehdottaa esim. yhteistä illanviettoa tms., mutta ei ole kukaan lämmennyt "Juu pitäis joskus kyllä..."-kommenttia enempää.
En mitenkään tuo itseäni edes tyrkylle tai ole liian yrittävän saati epätoivoisen oloinen. Silloinhan naiset eivät viihtyisi seurassani ollenkaan. Mikäänhän ei ole niin luotaantyöntävä kuin älytön tyrkky ja epätoivoinen ihminen. Joskus nuorempana kokeilin olla sika ja sillä sai vain yhdenyön hoitoja. Ei kuitenkaan viitsisi turvautua sellaiseen käytökseen. Ei ole minun juttu teeskennellä sellaista, mitä en ole.
Vaikutan lähes 100000 asukkaan kaupungissa, joten valinnanvaraa luulisi olevan.
......kaikki on niin kaikesta kiinni...ja ihmisia ja pareja on monenn lahtoon...(eikos olekin filosofista...:)
Siis tarkoitin sanoa, etta ehka et ole loytanyt "sita oikeaa" viela...mina muuten josku n. 10 vuotta yritin ihan HULLUNA loytaa poikakaveria...aina ne jutut epaonnistuivat ja menivat ihan farssin puolelle...sitten lakkasin "yliyrittamasta", ja HUPS - olen itse asiassa SUOSITTU nykyaan...(vaikka olen varattu...) Jotenkin se suosiokin vain kasvaa vakiintumisen myota...silta ainakin nayttaa...eli veikkaan, etta asialla on jotain tekemista sen kanssa, etta ei yrita liikaa...no mutta tsemppia!
Kenties kaipaat vaan hiomista... ;)
Noilla kriteereillä luulis olevan ottajia jonossa...Voi olla että jotkut naiset hakee miestä,jossa on särmää...siinä mielessä,että miehen muka pitäs näyttää kokeneelta ja ulkonäön muka pitäs olla vähän renttumainen...mulle kyllä kelpais mies joka näyttää nuoremmaltakin,parempi vaan kun ikää alkaa tulla ja lähestyt neljääkymppiä-jos sulla on silloin nuorempi nainen niin eiku parempi vaan!
Liikaa puuttumatta ulkonäköseikkoihin(oot varmaan ihan kivan näköinen nuorimies...)voisit jättää joskus parran ajamatta (siis jätät sänkee-jotkut tykkää ja sillai näytät ainaki pikkasen vanhemmalta..kenties oot jo kokeillu...)ja ehkäpä voisit käydä parturissa tekeen hiuksilles jotain-vaikka raitoja-piristää kummasti).
En sano,että em.pitäis olla syitä miks joku kiinnostuis mutta ehkä pienellä panostamisella ulkonäköön voi antaa muille vaikutelman,ettei halua aina olla "vaan se hauska kaveri",jonka voi bongata seuraksi kun "muitakaan ei löydy".
Ja kait sitä vois joskus heittäytyä ihan vakavaksikin eikä hauskuuttaa muita-antaa välillä muiden hauskuuttaa itseään :)
Vinkiksi vielä,että vaihda välillä maisemia...ehkäpä joku silloin kotipuolessákin alkaa kaipailla... :)
Tsemppiä!
sitä mieltä, että kaikentyyppisille ihmisille löytyy omansa, ennemmin tai myöhemmin ja jokaisentyyppisessä ihmisessä löytyy karismaa, särmää ja luonnetta, kunhan vain löytyy oikea kohde. Jos et ole jonkun mielestä riittävän raamikas, jonkun toisen mielestä tulet olemaan maailman ihanin ihminen kaikkine karvoinesi, kauneus niinkuin komeuskin on katsojan silmässä. Kaikella on aikansa, ja yks kaunis päivä törmäät siihen omaan ihmiseesi AIVAN =)varmasti.
Tuo "nainen on sinut itsensä kanssa" on epärealistinen vaatimus, varmaan 0.02 prosenttia alle 60 v. naisista on oikeasti sinut itsensä kanssa. Toivenaisesi ikää et maininnut, mutta ehkäpä syytä nostaa haarukkaa sillä noista mummeleista yleensä löytyvät ne naiset, jotka ovat sinut itsensä kanssa.
Tarkoitin sellaisia naisia, jotka eivät koko aikaa valita huonouttaan ja kyttää joka sekunti ulkonäköään ja pukeutumistaan. Tunnen kyllä realistisesti sinut itsensä kanssa olevia naisia. En halua mitään huomionkipeitä ja turhamaisia trendikanoja.
Ikähaarukka voisi olla suurinpiirtein n. 24-32.
Kuulostaa kaikin puolin hyvältä. Ainakin omien sanojesi mukaan "naisten unelmamies". Sellainen mies, jota halutaan nimenomaan pitkään suhteeseen.
Kiinnitin huomiota tuohon yhteen heittoosi..sanoit, että olet varovasti vihjaillut tapaamisesta, yhteistä illan viettoa yms. Naiset odottavat mieheltä aloitetta aika usein. Ja muutenkin, jos olet varovasti vihjaillut tapaamisesta tyyliin "pitäisi tässä nähdä". Useimmiten se saattaa kuitenkin tarkoittaa, että ei juurikaan kiinnosta. Niin naisen kuin miehenkin suusta sanottuna. Se on vain "kohtelias" mutta epäsuora ilmaus asialle, että ei kiinnosta. Mutta kun harvemmin sitä kiinnostuksen puutetta suoraan sanotaan.
Öööh, ei kai kukaan ehdottele mitään tapaamisia, jos ei kiinnosta?! Tarkoitin tuolla varovaisella vihjailulla lähinnä sitä, että ensin kyselen yleistä halukkuutta ja sen jälkeen ehdotan aikaa, jos myöntymisen merkkejä on ilmassa tyyliin "Joo, lähdetään vaan.". En siis ole mitenkään vaivaantuneena kierrellyt ja kaarrellut seuraan kysymistä.
Vastaukseksi on tosin tullut sitten lopulta vain "Lähtisin mielelläni, mutten pääse juuri silloin.", "Lähtisin muuten, mutta on töitä silloin.", "Lähtisin kyllä, mutta en ole kaupungissa silloin.", "En nyt pääse, mutta voitais joskus toiste lähteä." tms. Joskus viestillä kysyessä, ei ole tullut minkään maailman vastausta. Ei siis ole lupaavaa. Joskus on jo lupauduttu lähtemään ja sitten perutaan kuitenkin. Muulloin kuitenkin seura tuntuu kelpaavan ihan hyvin, muttei mikään erillinen tapaaminen.
En pidä itseäni nyhverönä kuten jo mainitsin, vaan olen reipas, sanavalmis ja vauhdikas kaveri. En tiedä, miten vauhdikkaaksi on ruvettava, että alkaa naisia kiinnostamaan. Ilmeisesti nykynaiset eivät halua tällaista miestä ikähaarukassa 24-32. Pitänee kai odottaa vielä 10-15 vuotta. Pitkä vaan on aika.
On elämä onneksi ihan mukavaa näinkin, mutta kivan naisen seura ei olisi ollenkaan pahasta. Naiset ovat kuitenkin kaikesta huolimatta parhaita ja kauneimpia "otuksia" päällä maan.
Tarkoitin vain, että nykyään on kovin yleistä sanoa erotessa treffikaverille "moi, nähdään", vaikkei ole aikomustakaan nähdä. Harva siis suoraan sanoo, ettei kiinnosta. Sitä vain lähinnä tarkoitin, vihjailullasi tapaamisesta. Jos naiset ovat siis tulkinneet sen väärin. Mutta ilmeisesti siitä ei ole kyse. Vastauksesi selvensi asiaa.
Vaikeapa on sanoa, mistä tässä sitten on kyse. Olisitko kiinnittänyt huomiota vääränlaisiin naisiin, jotka haluavat pitkän, komean ym täydellisen miehen (ehkä hieman rentunkin)? Ja sinä olet liian turvallinen vaihtoehto..toisin sanoen tylsä (näiden naisten mielestä).
juuri noin, eli vähän renttua mukaan niin naiset innostuu! Toi on tosi että jos on "liian hyvä" ja kunnollinen niin luullaan ihan joksikin jehovaksi... Jospa se rempseys (ja pieni renttu) puuttuu?
Itse vaikutan espoo/hki eli varmaan samoilla alueilla metsästetään ;)
On se niin väärin, kun toinen haluu vakaata suhdetta, ja mun täytyy "sikailla" ettei se menisi siihen vakavaan. Siis en sikaile, mutta kerron heti että punkka voi nitistä kerran tai useemmin, mut mitään en lupaa. Voi olla ettet nää mua enää ikinä. Silti halutaan lähtee mukaan ja nähä senkin jälkeen (väillä vähän ahistaa, kun ei mee jakeluun). Oisko se "menettämisen" pelko sit vai mikä on!?
Millon mennään bisselle kattelee zigui?
Älä nyt hyvä mies ainakaan sitä sun pituutta murehdi! Mä olen 160 centtinen nainen, joten sähän olet suorastaan pitkä vaikka mulla ois korot! Ja vaikka pitkästä tykkäiskin, niin ei sillä tosiasiassa ole mitään väliä. Mä esim. tiedän yhden tosi namin miehen joka on ulkoisesti ihan sun olonen paitsi tumma, ja wau mikä pakkaus!
Yhdyn pariin edelliseen kirjottajaan siinä, että baarissa todella heitetään usein läppää että nähdään ja sitten ei oteta yhteyttä. Pyydä mielummin puhelinnumero ja soita parin päivän päästä ja ehdota esim. kahvia tai lenkille lähtöä. Näin et ole epätoivoinen, mutta nainen ehtii jo hieman odottaa soittoasi.. :) Tsemppiä!
Tarkoitin pääasiassa naisia, joita tunnen ihan oikeassa elämässä ja joiden puhelinnumerotkin minulla jo on. Baarista on turha mitään suurempaa etsiä. Ei tosin tärppää sielläkään edes sitä pienempää.
Ehkäpä pitää heittäytyä enemmän rentuksi. En minä nykyiselläänkään mikään erityisen kiltti ole, enkä varsinkaan mikään tohvelisankari.
En suosittele heittäytymistä rentuksi, josset sitä ole. Mitä hyötyä siitä sinulle itselle olisi muuta kuin se, että saisit luultavasti enemmän naisia (ainakin baarista). Mutta sinun vain pitäisi teeskennellä jotain muuta mitä et oikeasti ole.
Tuosta kiltteydestä, se usein käsitetään nössöytenä. Silloinkin vaikka ihmisen tuntee, siis työpaikalla, koulussa ym. Monesti se, että on kohtelias työkavereita kohtaan eli sitä tavallista juttelee niitä näitä, tervehtii, hoitaa omat hommansa ja auttaa muita jos sitä kysytään. En tarkoita, että uhrautuisi tekemään toisten töitä. Koska niitäkin ihmisiä on, jotka itse yrittää päästä vähemmälle ja käyttää muita hyödyksi. Vaan neuvoo, jos joku apua kysyy.
Pointti siis oli, että tällainen tavallinen ystävällisyys tulkitaan nössöydeksi. Ainakin itse olen huomannut omassa elämässä sen, että muutamat kuvittelee, etten saa sanaa suusta jos joku käyttäisi minua hyväkseen! Se ei pidä paikkaansa, en anna muiden käyttää minua hyväkseen. Olen vain luonteeltani kohtelias ja ystävällinen - en mitenkään erityisen kohtelias. Minusta se on vain aikuismaista käytöstä käyttäytyä kohteliaasti työkavereita kohtaan. Koska minua paljonkin vanhemmat ovat käyttäytyneet joskus ihan teinien epäasiallisesti tavoin ja se ei todellakaan kuulu työpaikalle.
Tämän koko jutun pointti oli, että kiltteys on usein toisten mielestä synonyymi nössöydelle. Ja sehän ei ole kovin muodikasta tai ihailtavaa näin yleisestikään. Lisäksi jos on luonteeltaan vielä rauhallinen ja on pitkä pinna...niin se lisää mielikuvaa nössöydestä. Ihmisillä kun on tapana luokitella toisia paremmin tuntematta.
En minä tosissani halua esittää mitään muuta kuin olen. Ei se lyö leiville pidemmän päälle.
Kai minä sitten olen naisten mielestä liian nössö, vaikken itse sitä tunnusta. Koska itse en ole nössö, en halua nössöä naistakaan. Nämä räväkämmät naiset, joista kiinnostun tuntuvat kuitenkin etsivän sitä renttua, joka kohtelee huonosti ja pitää naisen koko ajan epävarmuudessa.
Eräs nainen, josta olen ollut kiinnostunut jo pitkään, sääti vasta yhden rentun kanssa. Miehenä näin heti, että heppua ei kiinnostanut tämä nainen pätkääkään. Nainen roikkui muutaman kuukauden epätoivoisesti tässä hyypiössä ennenkuin meni jakeluun. Samaan aikaan olisi tarjolla ollut minä. Tein sen suhteellisen selväksi, että olisi kiinnostusta löytynyt, mutta tätä naista ei ajatus imeisesti lämmittänyt. Kaveripohjalta mennään siis edelleen.
tässä syitä miksi minä en halusisi sinua (muista en tiiä):
1. En tykkää menevistä miehistä, koska itsekin viihdyn parhaiten kotona
2. en tykkää miehistä jotka käy baareissa
3. tykkään enemmän ujoista
4. kuulostat epätoivoiselta
5. tykkään yli 185 cm pitkistä miehistä
6. miehen pitää painaa noin 100-120 kg, jotta se olis tarpeeksi vahva makuuni
7. hiusten pitää olla mustat tai melkein mustat (siis tummanruskeet)
8. naiset ei tykkää vaatimattomista miehistä vaan he haluavat tuntea olevansa ainutlaatuisia, ainoita. ei nainen haluu kuulla että "mulle kelpaa kuka vaan kiva jos sä kiinnostut musta"
sinun hyviä puolia on hyvä koulutus ja toimeentulo, nuoren miehen ulkonäkö, vaalee iho, tykkään farkkuihin ja neuleeseen pukeutuvista
Kommenttia pariin kohtaan, vaikken olekaan lainkaan mieleisesi.
4. Täällä palstalla voin kuulostaakin epätoivoiselta, mutta et minut tavatessasi tietäisi tästä mitään. Tiedän kyllä miten epätoivoinen ihminen käyttäytyy, mutta niitä tunnusmerkkejä ei oma käyttäytymiseni täytä.
6. Pelkkä paino ei tee miehestä vahvaa, lihavan kyllä
7. Ainahan voi värjätä ;)
8. Ymmärsit väärin. En ole vaatimaton hiirulainen eikä minulle kelpaa kuka tahansa, joka minusta kiinnostuu. Minä vain pidän niin monenlaisista naisista, että tarkkoja ulkonäkö-, pituus- ym. kriteereitä on aivan turhaa ja typerää asettaa.
Olen ystävieni kanssa keskustellut tästä ulkonäkö asiasta... Ei miehen edes tarvitse olla niin erityisen komea, mutta jos ei ole minkäänlaista tyyliä, niin on aika toivotonta.
Myönnän itse olevani aika tarkka näissä asioissa, eivätkä nämä kaikille naisille todellakaan merkitse niin paljoa, mutta kyllä useimmat tuntemani naiset toivovat, että mies osaisi pukeutua.
Neule ja farkut eivät vielä kerro paljoa, koska jos ne ovat huonosti istuvat, väärän väriset tai joillekin jopa väärän merkkiset, eivät ne välttämättä ole hyvä valinta.
Itseasiassa miehille kaikista oleellisin ulkonäköön vaikuttava asia ovat hiukset. Monet miehet eivät raaski maksaa kunnollisesta parturista, jolloin flaksi on huono. En tarkoita nyt mitään trendi-pelle-lookkia, vaan tyylikästä, omiin kasvoihin parhaiten sopivaa mallia väriä. Hyvän parturin löytäminen on vaikeaa, mutta kyllä yleensä rahalla,(väh.20e) jo jotain saa.
Ei niin kaunis mies,jolla on tyyliä, on huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin kaunis mies ilman tyyliä.
Muuten hyviä pointteja, mutta naismaisuuden huippu on mies joka värjää hiuksiaan, hyi helvetti... 'Hei kulti, näkyyks juurikasvu, pitäskö mein ostaa uus purkki?' Mieluummin sit vaik ihan maantien väriset. :) Mut hei, tää on vaan mun mielipide.
En mä nyt mielestäni niin naismainen ole vaikka hiuksia värjäänkin. Oma hiustenväri ei vaan sovi jotenkin muuhun kokonaisuuteen. Ja on siitä jotain hyötyäkin ollut naisten suhteen, kyllä ne hiukset tosiaan vaikuttaa jonkin verran.
Eikä mun tartte keneltäkään kysellä sitä juurikasvua, kyllä sen näkee ihan itse peilistä... ;)
En kyllä itsekään ole kovin innostunut miehestä, joka puunaa hiuksiaan enemmän kuin minä. Väri on siinä rajoilla, en nyt miestä sen takia "hylkäisi", mutta onneksi oma mies ei ole innostunut värjäilystä.
Mutta onneksi makuja on monia.
No hyvä ettet ole omasta mielestäs naismainen :) No ei, vitsi, vitsi. Kyllä mun moni kaveri oikeen tykkää että mies värjää hiuksiaan ja et ne on sopusoinnussa muuhun tyyliin. Ja onhan tosiaan peili :) Kai olen liian krittiinen kun kaiken pitää olla luonnollisesti täydellisenä syntynyttä, vaikka itsekin sävyttelen, heh... :)