Flirttailu

Se riippuu ja roikkuu... Minusta leikkimielinen flirtti, jossa molemmat tietävät, missä mennään on ihan OK. Sitä en tosin harrastaisi kumppanin läsnäollessa: saavutettu hyöty ei luultavasti vastaa aiheutettua mielipahaa. Kyllä minä itsekin flirttailen - hillitysti - asiakaspalvelutehtävissä ja vaikka joskus ihan vitsillä tuttujen miesten kanssa. Sillä flirtillä ei kuitenkaan ole yhtään mitään tekemistä iskemisen kanssa.

on? Meinaan tuo flirttailu.

Olen huomannut että jotkut tulkitsevat ihan vain iloisen käytöksen flirttailuksi, joileekin se aika suorasukaista seksuaalista vihjailua.

Eräs tuttavani sanoi kerran, että minä olen kova flirttailemaan. Olin ihmeissäni, sillä en ole koskaan niin tarkoittanut. Tutkailin vähän itseäni ja tulin siihen lopputulokseen että olen eloisa ja kasvoistani näkyy nopeasti ”mielentilat”. Tykkään ”älyllisestä” sanailusta ja olen huumorintajuinen, aina pilke silmässä.

Olen kiinnostunut ihmisistä ja jututan mielelläni heitä. Käytökseni vain ei ole sidottu sukupuoleen, en aina edes ajattele kumpaa juttelukaveri on (saati hänen ikäänsä). Ehkä se voi joku todella kokea flirttailuksi?

Itse pidän sellaista käytöstä flirttinä joka selvästi vihjailee seksuaalisesti. Se tulee kuvioon kun joku ”mielenkiintoinen” tyyppi on paikalla. Usein siinä on paljon ”mielistelyä” mukana.

tietää varmaan oman rajansa mitä hyväksyy toiselta ja olisi hyvä keskustella puolisonsa kans yhteiset rajat.