Jotenkin täytyy nyt vaan pitää tää tilanne hallinnassa. Sä olet vanhempi, sä olet naimisissa. Mullakin on suhde, jossa ei ole muuta "vikaa" kuin se, etten tunne sitä huumaa enää. Meidän välillä on mieletön lataus, niin käsinkosketeltava etten aina pysty katsomaan sua edes silmiin.
Tälle ei voi mitään. Sä oot siinä ja mä olen tässä. Se, että nää tunteet syttyivät, sille ei voi yhtään mitään. Tuntuu kauhealta tuhlaukselta pitää tää juttu syrjässä, vältellä sitä, mutta niin me tehdään, koska vaihtoehto loukkais muita ja myös meitä, sitten lopulta.
Susta ei tule muuta kuin tää päiväuni. Ihana, ihana uni... Vaikken saa sua koskaan, olen onnellinen että olet olemassa :)
Tälle ei voi mitään. Sä oot siinä ja mä olen tässä. Se, että nää tunteet syttyivät, sille ei voi yhtään mitään. Tuntuu kauhealta tuhlaukselta pitää tää juttu syrjässä, vältellä sitä, mutta niin me tehdään, koska vaihtoehto loukkais muita ja myös meitä, sitten lopulta.
Susta ei tule muuta kuin tää päiväuni. Ihana, ihana uni... Vaikken saa sua koskaan, olen onnellinen että olet olemassa :)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tilannehan on kannaltasi kamala, varot loukkaamasta muita mutta mitään takeita ei ole siitä että ne muut eivät loukkaa jatkossa sinua. Tai että ne muut eivät samassa tilanteessa olisi jo antaneet mennä. Aika moni kun loppujen lopuksi ajattelee ensin itseään. Eli kauheaa tuhlausta kuten sanot. Voi olla että suljet elämäsi merkittävimmän asian ja ihmissuhteen aivan vääristä syistä pois. Repäise ja tule onnelliseksi. Tuollaiset tunteet eivät syty jos suhteesi olisi kunnossa. Onko enää ajan kysymys kun kumppanisi huomaa saman, mitä sitten...onko tämä onnesi jo mennyt ja tapaatko enää samanlaista?
Itse annoin onnen mennä, tein kuten sinä. Nyt kadun loppuikäni.
Ikävää että sinä joudut katumaan. Mun mielestä voi hyvinkin ihastua toiseen, vaikka rakastaisi sitä jonka kanssa oikeasti on, pitkässä suhteessa. Ihastuksia tulee ja menee, toivottavasti myös tämä kuuluu niihin. Minä en usko että yksiavioisuus on luonnollista, vaikka siinä yritänkin elää.
Mulla ei tän ihastukseni kanssa voi olla yhteistä tulevaisuutta. Siinä on liikaa esteitä, kuten ikäero, eli 15 vuotta, mikä on minusta ihan liikaa. Ei me koskaan haluttais samoja asioita elämässä.
En voi tietää etteikö mieheni ikinä pettäisi minua. Ei se silti ole mikään syy itse lähteä sille tielle. Nykyisessä suhteessa mulla on kaikki edellytykset hyvään tulevaisuuteen, joten en minä sitä noin vain voi hukkaan heittää. Sitä paitsi, suhteemme alussa olin ihan yhtä ihastunut kuin olen nyt tähän toiseen. Huuma haihtuu aina, niin se vaan on.
Olen ihan yllättynyt siitä, että osaan ajatella tätä asiaa myös järjellä. Ihastukseni kanssa mulla vois olla vain pienen hetken kestävä salasuhde, joka salassa pysyessään ei loukkais ketään. Mutta enpä tiedä pystyisinkö siihen. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitata, ehkä tää juttu ois elämisen arvoinen. Sen pienen hetken ajan...
Jos asia on noin, eli pelkkä ihastus. Viestin aloituksesta sai kuvan muusta. Ihastuksia tulee ja menee, sen oikean kohdalla tietää että kyse on muusta.
nimikirjaimesi
Niin on, että tosi juttu tuntuu toisenlaiselta kuin ihastus. Sen vain jotenkin tietää, henkimaailman juttuja nää rakastumiset, ei järjen kanssa mitään tekemistä.
jos sinä kerrot itse niin minkäkin voin vastata
viimeinen kirjain on N
menikö ohi vai osuiko
Olet selväjärkisen ja rehellisen oloinen......
.............
""Olen ihan yllättynyt siitä, että osaan ajatella tätä asiaa myös järjellä. Ihastukseni kanssa mulla vois olla vain pienen hetken kestävä salasuhde, joka salassa pysyessään ei loukkais ketään""
.............
....mutta mutta - ""joka salassa pysyessään ei loukkais ketään"". Tässä kohtaa rehellisyytesi joutuukin toiseen valoon! Salasuhde loukkaisi sinua itseäsi ja rehellisyyttäsi, et voisi olla enää avoin ja luotettava.
Näin se elämä joskus heittelee...on piristävääkin, että välillä tulee ihastumisia eteen vaikkei se voi johtaa mihinkään. Pieni viaton säpinä pitää vain välillä varpaillaan ja saa mielialan kohoamaan :-)
...niin minua lämmittää todella paljon se, että olet onnellinen olemassaolostani. Voin sanoa tismalleen samaa Sinusta.
Onko sillä toisella samanlaisia tunteita kuin sinulla? Onko hänkin sitä mieltä ettei mitään tule tapahtumaan vai haluaisiko hän ehkä enemmän?
nyt luin tuon otsikon ja SAMA TILANNE PÄÄLLÄ... :( en kyllä uskalla/voi sitä henkilölle itselleen ehkä ikinä tunnustaa... voisi mennä pilalle niin paljon.. asiaa...
Eli tässä toinenkin samassa jamassa.. otan osaa.... tuosta aloittajan sukunimen lopusta en sitten tiedä..
Mun kohdalle tuli varattu mies ja jonkinlaista kipinöintiä välillämme on. Edellisenä viikonloppuna hän soitti yöllä kahden aikaan, juteltiin niitä näitä. Ja sitten alkoi tulla viestejä ja ne olivat aika intiimejä ja kun tuli sitten työreissusta, niin tapasimme ja jne. Olis tietysti ottanut pikkaisen , mutta seuravana päinänä oli sitten ihan selvin päin ja asiat johtivat läheiseen kanssa käymiseen. Mutta kun ei olla keskusteltu asiasta missä me nyt mennään. Mä odotan , että hän ottaisi yhteyttä, kun en itse uskalla kun pelkään, että karkoitan hänet ja se ystävyys joka meillä on loppuu...
Mutta uskoako niitä viestejä noita hän minulle laittoi...vai oliko ne vaan hetken huumassa laitettuja. Kipinöintiä on jatkunut ainkin 10 kk.
Itselläni loppui vaikea pitkäaikainen liitto ja nyt kun tuli uusi ihminen joka osoittaa kiinnostusta mua kohtaan, niin se tuntuu hyvältä. Olen kuitenkin aika varovainen aloittamaan uutta suhdetta... Ja sekin kun hän on varattu, vaikka puheiden mukaan on pientä säröä... Mutta yritän olla rakentamatta pilvilonnoja ja antaa ajan kulua..
Mutta kun sitten tuntuu, että tää toinen välttelee. Kun ollaa samassa töpaikassa, en halu että hänellä on kiusallista olla töissä....
Mutta kun toine on vaan mielessä ja ne ihanat viestit ja muutamat varastetut hetket. Niin se tuntuu taivaalliselta
joka liitto tulee ajoittain arkipäiväiseksi ja "haluaa" seikkailua tai jotain, mene sit tekemään ja kadut sitä
loppuelämäsi. Keskustele ja kuuntele, järjestä jotain tavallisuudesta poikkeavaa teille parina. Yksikään toinen ei ole sen parempi kuin edellinenkään, yksi asia voi olla paremmin ja sitten onkin 10 huonommin. Mutta kysehän on vain sinun ja heidän elämistään ja tulevaisuudesta, -onnesta. Toivottavasti teet oikean ratkaisun.
Sattumalta ihastuin kanssa varattuun mieheen, ja ihastus ei ole ollut yksipuolista, oltiin terffeill'kin. Vein sen kotiin autolla, ja sitten kolahti. Halusi tavata minut, mutta nyt ei mit''n ole kuulunut... oon t'ss' ootellut jo viikon. Ilmeisesti ihan turhaa haihattelua. Kuitenkin yhteisi' mielenkiinnon kohteita on, jonkun verran ainakin... jos mit''n ei h'nest' kuulu, parasta lopettaa t'm' haihattelu! Harmi, olisi voinut olla tosi hauskaa yhdess'. Vaikka my;nn'n ett' t'ysin moraaliton tilanne, mutta tosiaan ,mink' sit' tunteillensa mahtaa!
Pelaa clickclickclick.com peliä, niin eiköhän unohdu mokoma. :P
...näytit niin hyvältä...
:-)
oisin voinut itse saman jutun kirjoittaa, paitsi että minä naimisissa, hän avoliitossa. Töissä tapaamme päivittäin ja tiettyä kipinöintiä ollut ilmassa. Perjantaina työpaikan illanvietossa, tosin alkoholilla osuutta asiaan, viimein kohtasimme. Hän on niin ihana, hellä. Suudelmia pidemmälle emme edenneet, mutta sekin tuntui niin hyvältä. hän on minua nuorempi, huomattavasti. todennäköisesti hän tulee olemaan vain ihana päiväuni, ihastuksen kohde. Tunteet on kyllä niin hassu juttu. Kuinka sitä voikaan näin totaalisesti toiseen ihastua, vaikka omassa avioliitossa ei mitään vikaa?