Sanokaa hyvät työttömät työnhakijat, eikö tämä ole jo mennyt liian pitkälle. Pienestä pojasta saakka minulle on toistettu mantraa opiskelu kannattaa, hanki hyvä ammatti panosta arvosanoihin, niin saat hyvän elämän.
Nyt melkein kolmikymppisenä pätkätyöläisenä työttömänä voin todeta, että minua on petetty mitä ovelimmalla tavalla.
Pahinta tässä kaikessa on myöntää miten sokea on ollut maailman muuttumisen suhteen. Olen käyttänyt parhaimmat vuoteni koulun penkillä pänteten kun olisi pitänyt ottaa kaikki irti pitkästä nousukaudesta ja hankkia ammattitaitoa ja työkokemusta. Tunnen häpeää valintojeni johdosta. Omaa naiviuttani olen tässä tilanteessa. Kohta kolmekymppinen, ei omaisuutta ja paljon opintovelkaa. Huomenna on työhaastattelu siivoojaksi. EIkö ole ironista! Me suomen toivot alennustilassa. Tämä on kaikkien unelmieni vastakohta.
Pahinta on myös tajuta, ettei nousukausi koita kovin nopeasti. Perusfundamentit taloudessa ovat edelleen liian sekaisin.
Nyt melkein kolmikymppisenä pätkätyöläisenä työttömänä voin todeta, että minua on petetty mitä ovelimmalla tavalla.
Pahinta tässä kaikessa on myöntää miten sokea on ollut maailman muuttumisen suhteen. Olen käyttänyt parhaimmat vuoteni koulun penkillä pänteten kun olisi pitänyt ottaa kaikki irti pitkästä nousukaudesta ja hankkia ammattitaitoa ja työkokemusta. Tunnen häpeää valintojeni johdosta. Omaa naiviuttani olen tässä tilanteessa. Kohta kolmekymppinen, ei omaisuutta ja paljon opintovelkaa. Huomenna on työhaastattelu siivoojaksi. EIkö ole ironista! Me suomen toivot alennustilassa. Tämä on kaikkien unelmieni vastakohta.
Pahinta on myös tajuta, ettei nousukausi koita kovin nopeasti. Perusfundamentit taloudessa ovat edelleen liian sekaisin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ihan totta. Itse menin aikoinani suorittamaan yhdistetyt ammatilliset ja lukio-opinnot. KERTAAKAAN ei työhaastateluissa ole koulupapereita edes kysytty, vaaditaan vaan kauheasti työkokemusta vaan mistäs sitä sait kun siellä koulunpenkillä aikasi tuhlasit?
En kerta kaikkiaan ymmärrä Suomen koulutuspolitiikkaa, jonka mukaan lähes yli 70 %:lla kansalaisista tulisi olla korkeakoulututkinto. Ilmeisesti hyvin lobattujen poliittikojen pilvilinnoissa ei ole ajateltu esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan lakia. Jos jostain tavarasta on runsasta ylituotantoa, niin se ei loppujen lopuksi mene kaupaksi edes alennuksella. Näin on käynyt monelle pitkälle (ja pitkäänkin) kouluttautuneelle.
Ehkä lohdutusta tuo se, että tulevaisuudessa jokainen joutuu hankkimaan useamman ammatin. Jos on kokemusta siitä, ettei liika kouluttautuminen kannata, niin seuraavalla kierroksella viisas valitsee toisin - jos mahdollista.
Minua ihmetyttää kuitenkin se, että poliitikkoja tämä tilanne ei tunnu huolettavan. Äänestäkää siis viisasti ensi kerralla.
Unohdit erään tärkeän seikan. Jos yli 70% suomalaisille saataisiin yliopistotutkinto,
niin sen saisi varmasti jo alle 90 ÄO:n.
Mikä olikaan idiootin ÄÖ (no, ei se noin korkea ollut, mutta ...) ?
Ennen vuotta 1995, kun korkeakoulujen rahoitus oli erilainen - ei ns. tulokseen perustuva,
tutkinnot olivat paljon vaativampia.
Selkeästi korkeakoulut ja yliopistot saavat tulokseen perustuvaa huomattavaa
rahoituslisää. Tulosta mitataan opetuksen laadulla. Opetuksen laadun mitta
on mm. suoritettujen tutkintojen lukumäärä.
No, opettajathan oppivat opettamaan tosi hyvin, koska suoritettujen
loppututkintojen määrä kasvoi voimakkaasti v. 1995 jälkeen.
Näinhän se meni, vai? Olisiko sittenkin ollut kyse jostain muusta keinosta suoltaa
suuri määrä tutkintoja yliopistojen tuutista.
Lisäksi omistavan luokan porvareille, liikeyriyksille, on edullista,
että tutkinto on kaikilla. Silloin voidaan maksaa huonoa palkkaa monelle,
koska tutkinnoilla ei enää ole arvoa.
Nythän maailma on menossa siihen, että tulee paljon työpaikkoja,
joissa palkka on huono.
Yritys, jossa itse työskentelen, ulkoistaa toimintojaan jatkuvasti,
vaikka se tulee kalliimmaksi. Omalla työpaikallani luultavasti uskotaan,
että alihankkija dumppaa palkkoja koko ajan alaspäin esim.
halpatyömaiden turvattoman työvoiman avulla.
Kohta meillä ei varmaan ole IT-osastolla enää varsinaisia suunnittelijoita
tai ohjelmoijia ollenkaan. Kaikki ovat jotain työn ulkoistajia, jonkinlaisia
asiantuntijoita ja pikkupomon nilkkejä.
Miksi oi miksi ihmiset eivät hanki työkokemusta jo opiskeluaikana? Meille sanottiin vissiin jo ensimmäisessä opintojen ohjauksessa, että eka kesä ja ehkä tokakin menee vielä ilman oman alan kokemusta, mutta sitten sitä pitää hankkia vaikka väkisin. Käytännössä esim. ilmaiseksi harjoittelijaksi tuputtautumalla.
Itse menettelin juuri noin, eli menin ensimmäisiin alaani sivuaviin hommiin pari vuotta opintojen alkamisen jälkeen ja jatkoin samalla linjalla sen jälkeen. Kokemukseni koostuu "hanttihommista", oman alan vaihtelevista hommista, joissa on myös keikkatöitä, sekä muusta tilpehööristä, mutta siltipä olen minäkin työtön.
Ei kokemuskaan nykyään automaattisesti varmista työllistymistä. Niitä paikkoja ei vaan ole riittävästi.
Kokemusta pitää olla sopivasti. Ei liian vähän, muttei liikaa.
Itseläni sitä on 15 vuotta, johtotehtävistäjkin paljon ja CV:llä runsaasti näyttöä nopeasta uralla etenemisestä.
Tämnä vuotta haastatteluihin päästy jokusen kerran ja suurin syy hylkäämiselle on ettei katsiota olevan motivaatiota tehtävään, kun on ollut paljon isommissakin saappaissa.
Niihin isompien saappaiden hommiin ei pääse edes haastatteluun.
Saas nähdä keksiikö työkkäri jatkokouluttaa karenssin uhalla jatkuvasti itseän kurssittaneen diplomi-insinöörin esimerkiksi CV:n kirjoitukseen vai kenties "uusille urille" tai vaikkapa "etsimään omia mahdollisuuksiaan" tai oikeinko särkemään työpajalle romua ilman palkkaa ?
edellinen duuni lähti alta?
Mutta silti useimmilla esim. akateemisesti koulutetuilla on töitä. Ehdottomasti useimmilla.
....kyselet ? Siksikö että saisit alkaa epäilemään kykyjäni ja osaamistani ?
Työ loppui siksi, että koko yritys myytiin isolle ostajalle, joka lakkauti kaikki Suomen toimipaikat.
Kykyjäni ja osaamistani olenkin muuten parantanut huomattavasti kaiken aikaa, vaikkeivat ne huonoja ole olleet koskaan, itse asiassa olin yliopistossakin (silloinen teknillinen korkeakoulu) kurssieni parhaita ja CV:ssä, kuten edellä mainitsin, on melko kovat näytöt uralla etenemisestä. Niitä tuskin kertyisi, jos osaamisessa ja kyvyissä kovasti olisi puutteita ?
Pitääpä muuten vielä lisätä tähän pohjaksi, että olen raitis ja tupakoimaton, joten olepa hyvä, alapas nyt sitten epäilemään.
Tuo epäilyhän se itse asiassa muuten onkin monella yksi syy työttömyyden pitenemiseen. Täytyyhän vikaa olla, kun on työtön. Muutenhan sitä olisi töissä ? Eikö vain ? Huomasihan sen nyt heti sinunkinlaisesi nerokin ?
Se on aika oleellinen tieto. Nimittäin jos yksi työsuhde menee ihan penkin alle, se voi johtaa siihen, että sen jälkeen on vaikea saada töitä. Tiedän tapauksia, joiden työura on torppaantunut siihen että jollain edellisellä työnantajalla on HYVIN painavaa sanottavaa työn laadusta. Suomi on aika pieni maa. Ei siinä paljon paina, vaikka muualla olisi mennyt hyvin. Yksikin todella negatiivinen työkokemus voi riittää, niin kurjalta kun kuulostaakin.
Alkoholin käytöllä ja röökillä on aika vähän tekoa työtehon kanssa, kunhan ei liiallisuuksiin mennä. Ainakin meillä on ihan normaalia käydä duunin jälkeen joskus olusilla, tosin itse juon aika vähän ja otan välillä vettä. ;)
Sulle en osaa sanoa kun että koitappa ulkomailta. Vois tärpätä. Vaikka sielläkin on lama, niin yliopistotasoinen koulutus ja työkokemus on arvossaan.
Työttömyysjaksot ovat pahasta, ne pitää voida selittää uskottavasti ja järkevästi. On totta, että ne herättävät ennakkoluuloja. Tämä johtuu siitä että ihan kaikki tietävät tapauksia jossa työttömyys johtuu siitä että omat asiat on sössitty pahasti. Itse tiedän työttömiä juoppoja, työttömiä pummeja ja työttömän suurvelallisen. Lähellekään kaikki työttömät eivät ole tällaisia etenkään näinä vaikeina aikoina, mutta koska osa on, pitää kyetä osoittamaan ettei kuulu tähän rupusakkiin. Miten sen sitten teet? Jos raittiudesta mainitsee työhakemuksessa, niin pistäähän sekin hälärit soimaan. Ex-alkkis? Tiukkapipo?
...vielä, että näin enemmän maailmaa nähneenä nuo osaamiset ja kyvykkyydet ovat vain osa palettia, eräänlainen kynnysehto ja sen jälkeen hyvin monet muut asiat säätelevät menestymistä tai sen puutetta.
Kun näköjään kaivelet syitä asioille, todettakoon, että asioissa ei useinkaan ole syitä, ainakaan sellaisia joihin ityse pääsisi vaikuttamaan. Itse asiassa säkä, suhteet ja sattuma sanelevat hyvinkin paljon maailmaa. Jos kilpailevan yrityksen yhtiökokouksessa olisi aikanaan päätetty suostua yritysmyyntiin, minäkin olisin todennäköisesti edelleen töissä. Ja huomaapa, minun osaamisilla, kyvyilläni ja CV:lläni ei olisi asian kanssa mitään tekemistä.
Vaikka se kuinka maailmankatsomustasi järkyttäisi, niin logiikkaa et maailmasta useinkaan löydä, oikeudenmukaisuudesta puhumattakaan. Saatat päätyä, tai olla päätymättä mihin vaan, oli sinulla siihen sitten ansiota tai syytä tai ei. Saatat jopa saada lottovoitonkin, valitettavasti. Saatat myös saada syövän ja kuolla oikein mainioksi viilattu CV taskussa.
Yhteiskunnassa ainoastaan työvoimaviranomaiset ja tyhmät ihmiset yksisilmäisesti olettavat, että työllistyminen on kiinni vain työnhakijasta. Tiedoksesi mainittakoon, että siihen vaikuttaa myös työnantaja ja lisäksi jopa sellainenkin yksityiskohta, onko työpaikkoja ylipäätään olemassa.
Jos on 100 hyvää ja soveltuvaa hakijaa esimerkiksi keskisuuren yrityksen toimitusjohtajan paikalle, tarkoittaako se että sen yhden valituksi tulleen jälkeen käsissä on 99 kelvotonta ? Minäpä väitän, että nuo 99 ovat kaikki melko kovia tyyppejä ja pesisivät melko ison osan porukasta, vaikka ne vedettäisiin vertailuun minkä firman mistä tehtävästä vaan. Siltikin näistä 99:stä saattaa osa olla työttömänä pitkään, osa jopa ei saa töitä koskaan. Vaikka työmaailmassa samaan aikaan saattaa olla melkoisiakin idiootteja jopa hyvillä paikoilla.
...hieman päällekkäin, mutta tulihan sieltä niitä epäilyksiä. Tiukkapipo, ex-alkkis ? Kyllä se kommentti oli tarkoitettu vain sinulle, ei työhakemuksessa todellakaan mistään raittiudesta mainita. Kun ei se itsellenikään ole mikään sen kummempi asia, onpahan vain tapa säästää aikaa, että pystyy esimerkiksi opiskelemaan viikot ja viikonloput ilman turhia välipäiviä.
Ulkomaille en lähde, kun sattuu olemaan 4 lasta ja vaimo Suomessa, eikä muutto oiein tule kyseseen.
Ovathan työttömyysjaksot pahasta, niin, mutta minkäs teet. Miten ne selittää uskottavasti työhaastattelussa ?. Seliittää rekrytoijalle, että olen työtön, koska sinunlaisesi eivät ota töihin kun sattuu olemaan niin epäilyttävä työttömänä.
Loput löytyykin sitten tuosta toisesta kommentista.
Mene huviksesi sossun jonoon ja katsele, millaista sakkia siellä on. Toimitusjohtajia? Ei todellakaan. Jos se porukka hakee toimarin paikkaan, jää kyllä valitsematta ja syystä.
Tilastojen valossa on melko turvallista sanoa, että koulutus ja hyvä työkokemus suojaavat pitkäaikaistyöttömyydeltä melko hyvin. Joskus voi käydä paska säkä - tai tosi hyvä säkä ja tulla se lottovoitto. Yleensä kuitenkin menee niin, että jos asiat viitsii hoitaa, se näkyy palkassa ja siinä että töitä on. Siis _yleensä_. Jokainen koulutettu tajuaa, että poikkeustapauksia voi olla. Tiedän esim. masentuneen henkilön, joka on täysin syrjäytynyt masennuksen takia työelämästä.
Se, että kävi kuten kävi selitti sen, miksi jäit työttömäksi alunperin. Se ei selitä sitä, miksi sinusta tuli pitkäaikaistyötön. Jos olet kova tekijä, sinulla lienee suhteita. Käytä niitä, niin me muutkin tehdään.
Mitä tulee esimerkkiisi sadasta hakijasta, niin huomautan että sadasta hakijasta ei välttämättä ole yksikään työtön. Ainakin koviin pesteihin hakijat ovat poikkeuksetta jo töissä. He haluavat vain vaihtelua tai paremman paikan tai palkan. Eihän nykyään enää kukaan tavis kai avoimia paikkoja hae, kyllä ne hommat hoidetaan muutoin. Mitä järkeä laittaa hakemus, kun tietää että mol.fi -paikkoihin niitä tulee 600. No ei mitään. Työt haetaan muin tavoin.
Työllistymiseen vaikuttaa tietenkin työnantaja. Hän haluaa palkata parhaan mahdollisen tekijän.
Ai niin, sillä kuolenko syöpään ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa vaikka syöpäkuolemaani toivoisitkin. :D
"...hieman päällekkäin, mutta tulihan sieltä niitä epäilyksiä. Tiukkapipo, ex-alkkis ? Kyllä se kommentti oli tarkoitettu vain sinulle, ei työhakemuksessa todellakaan mistään raittiudesta mainita."
Ymmärsithän, että tällä viittasin siihen kuinka raittius ei ole mikään ediste työnsaannille. Ei työnantaja tiedä hakemuksen perusteella paljonko ihminen juo. Ja tosiasiassa ainakin teknillisellä puolella jengi kyllä juo ihan kohtuullisen paljon, joten se voidaan nähdä negatiivisenakin juttuna. Ainakin omista opiskelukavereista (DI) kaikki käyttivät alkoholia.
Vaikka olisit rapajuoppo, se tuskin on este työllisyydelle ellei se näy päälle päin.
"Ovathan työttömyysjaksot pahasta, niin, mutta minkäs teet. Miten ne selittää uskottavasti työhaastattelussa ?."
Se miten selität ne uskottavasti sinun pitää keksiä ihan itse. Ei kukaan voi antaa siihen sinulle vastausta puolestasi.
"Seliittää rekrytoijalle, että olen työtön, koska sinunlaisesi eivät ota töihin kun sattuu olemaan niin epäilyttävä työttömänä."
No ainakaan en suosittelisi henkilökohtaisuuksiin menemistä työhaastattelussa. Jos asenteesi on tällainen, niin eiköhän se ihan yksin ole työttömyytesi syy.
Sossujonoissakin on tietämämiäni tyyppejä, joilla ei ole muuta vikaa kuin työttömyys, tai oikeammin rahattomuus.
Työttömyys ja sen piteneminen onnistuu muuten oikein helposti, kun on vieraalla paikkakunnalla ja toimialaakaan ei oikein enää ole Kiinan ja Itä-Euroopan ulkopuolella. Kontakteista, laajemmallakaan, ei ole hyötyä jos tarjottavaa ei vain ole. Suomessa muuten toisin kuin monissa muissa maissa enemmän, ei asiantuntijuus ja alan johtotehtävät tee jeesukseksi ja kyeneväksi moneen muuhunkin työtön, vaan se tekee urautuneeksi ja kaventaa omia mahdollisuuksiaan.
Mitä muuten tulee parhaaan tekijän palkkaamiseen, sekään ei pidä paikkaansa, tietenkään. Jos oletetaan parhaan olevan ammattitaidollisesti paras, se on vain yksi puoli sopivaa rekrytointia, eikä edes tärkein. Ne muut vaikuttavat jopa enemmän, eritoten mm. henkilön kokemus, kunnianhimo ja tulevaisuuden tavoitetaso kertoo pysyvyydestä tehtävässä. Kyky ryhmätyöhön yms. vaikuttaa, hinta, ylipäätään yritykset hakevat tehtäviin sopivinta tyyppiä, ei parasta. Olen näet itsekin ollut palkannut melkoisen määrän ihmisiä ja sitä kautta rekrytointipuoli on aika tuttua, kun lisäksi olen alaa jopa opiskellut ja ihan mielenkiinnosta asioista monen HR-ihmisen kanssa keskustellut.
Nytkö muuten olen asennevammainen ? Sen lisäksi että olen ex-alkkis, tiukkapipo ja varmastikin jollakin tapaa viallinen, millä jo keskustelinkin avasit ?
Jos maailma pelottaa niin paljon, että täytyy löytää toisen persoonasta jokin syy sille, miksi tuollaiset asiat kuten työttömyysloukku eivät voi tulla itseään koskemaan, nin asia ei ole noin yksinkertainen. Kyllä se voi iskeä hyvin sinuunkin. Jollei jo hyvällä alulla olekin, miksi täällä muuten yrittäisit itseäsi vakuutella.
Samapa tuo, tuo puolikutoinen, lähinnä yleistietoon ja olettamuksiin pohjautuva, osin toiveajattelevakin sanailusi ei näet oikeasti juurikaan minua kiinnosta tai hetkauta, joten väittelepä täällä yksinäsi itsellesi, minulla on näet parempaakin tekemistä.
"Sossujonoissakin on tietämämiäni tyyppejä, joilla ei ole muuta vikaa kuin työttömyys, tai oikeammin rahattomuus."
Mutta miksi sinne joudutaan? Ei ole mitään osaamista, mistä työnantaja haluaa maksaa palkkaa. Asiahan menee näin: kaikki sossun asiakkaat eivät ole pummeja ja juoppoja, mutta kaikki pummit ja juopot ovat sossun asiakkaita.
"Suomessa muuten toisin kuin monissa muissa maissa enemmän, ei asiantuntijuus ja alan johtotehtävät tee jeesukseksi ja kyeneväksi moneen muuhunkin työtön, vaan se tekee urautuneeksi ja kaventaa omia mahdollisuuksiaan."
Kontakteista on aina hyötyä, ja omien kokemusten mukaan työnantajat antavat mielellään joustavaksi CV:n perusteella mielletylle työntekijälle uusia haasteita. Puoliso ei ole tehnyt ikiaikoihin hommia, mihin hänellä on koulutus vaan työura on vienyt kaikenlaisiin hommiin. Ja työnkuvan muutos on taas edessä, omasta halusta.
"Mitä muuten tulee parhaaan tekijän palkkaamiseen, sekään ei pidä paikkaansa, tietenkään. Jos oletetaan parhaan olevan ammattitaidollisesti paras, se on vain yksi puoli sopivaa rekrytointia, eikä edes tärkein."
Mutta parhaus on muutakin kun ammatillista osaamista. Pitää sopeutua työyhteisöön ja olla firmalle sopiva tyyppi. Senhän nyt tietävät jo kaikki. Hain huvikseni yhtä pestiä pari vuotta sitten. Minua ei valittu ja syyksi ilmoitettiin ihan suoraan että olen vain tyyppi joka tuskin heillä viihtyisi. Ei katkeruutta, tottahan tuo oli. Menee se siis molemminkin päin. Tuo ajatus siitä että se kenellä on pisin CV on työhön sopivin ei ole ikinä pitänyt paikkansa. Jos itse saan päättää otanko hommiin vaikka jonkun tyypin jonka tunnen ja tiedän hyväksi vai toisen paremmilla papereilla, valitsen ensimmäisen. Osoittaa persoonan ja kontaktien tärkeyden.
"Nytkö muuten olen asennevammainen ? Sen lisäksi että olen ex-alkkis, tiukkapipo ja varmastikin jollakin tapaa viallinen, millä jo keskustelinkin avasit ?"
Osaatko sisäistää lukemaasi? Sanoin ennakko-oletuksia mitä raittius voi herättää ihmisissä. Itse en ajattele raittiista noin. Asennevammasi tulee esiin siinä, että tulkitset kaiken suoran puheen henkilökohtaiseksi loukkaukseksi. Se on aika paha juttu, jos toimit niin oikeassakin elämässä. Voiko sinulle antaa kritiikkiä mistään?
"Jos maailma pelottaa niin paljon, että täytyy löytää toisen persoonasta jokin syy sille, miksi tuollaiset asiat kuten työttömyysloukku eivät voi tulla itseään koskemaan, nin asia ei ole noin yksinkertainen. Kyllä se voi iskeä hyvin sinuunkin. Jollei jo hyvällä alulla olekin, miksi täällä muuten yrittäisit itseäsi vakuutella."
Hohhoijaa. Aivan, sehän että on kiinnostunut työasioista tarkoittaa tietenkin sitä että on työtön. Ilman muuta. :D
"Samapa tuo, tuo puolikutoinen, lähinnä yleistietoon ja olettamuksiin pohjautuva, osin toiveajattelevakin sanailusi ei näet oikeasti juurikaan minua kiinnosta tai hetkauta, joten väittelepä täällä yksinäsi itsellesi, minulla on näet parempaakin tekemistä."
Raivokohtaus -> itkuparku -> solvausyritys -> "oot ihan tyhmä ja kakkapää, millään mitä sanot ei ole mitään merkitystä minulle, väittele itseksesi"
Tulee ihan mieleen muksun leikit hiekkalaatikolla. Ja ei, muksuni ei todellakaan kuvittele olevansa pätevä toimariksi.
Mikäli sinulle tarjottaisiin myyntipäällikön paikkaa, ottaisitko työn vastaan?. Kuukausiansiot noin 2000 - 8000€. Vapaa työaika. Itse määräät työtahdin ja sen, teetkö kokopäivä vai osa-aikaisesti.
se myyntipäällikkö.
Tuote ei saa olla mikään huuhaa-tuote, täysin utopistinen myytävä.
Se päällikkö sana on laitettu siihen siksi, että maksetaan tuloksen
mukaan palkkaa ja toisaalta voi asiakkaille näyttää hyvältä, että
kaverilla on valtaa johonkin, jolloin kannattaa keskustella suoraan
tämän ns. päällikön kanssa eikä lähteä etsimään päätäntävaltaisia
korkeammalla hierarkiassa olevia johtajia päättämään vaikka hinnoista.
En ottaisi myyntityötä vastaan. En ole tosin työtönkään, vaan
onneksi ollut päätoimisessa kk-palkkaisessa työssä yhtäjaksoisesti vuodesta
1982 asti. Minulla ei ole alaltani (tietokoneohjelmointi) kuin kahden eri työpaikan kokemusta.
Opiskeluaikana 1970-luvun loppupuoliskolla tosin olin lyhyitä
aikoja aivan tavallisissa sekalaisissa töissä.
Kuinka monesti keltään missään on kysytty arvosanoja? Niinpä.... 100% hukkaan menee se pänttäys.
Hankkikaa nuoret suhteita, älkää tavoitelko arvosanoja vaan suhteita.
Suomessa on rakennettu liikaa ihmisten itsetuntoa ammatin, koulutuksen, titteleiden ja palkan varaan. Nykymaailmassa moni kokee sen vuoksi menettäneensä ihmisarvonsa kokonaan, kun töitä ei kaikille riitä, vaikka olisi koulutusta ja työhaluja vaikka muille jakaa. Tämä on realiteetti ja nyt on elämänarvoja vain alettava hakea muualta ja muista asioista. Se on kuulkaas kova koulu, kun pitkien akateemisten (ja muidenkin) opintojen jälkeen löytää itsensä mopinvarresta eikä tulevaisuus ammatillisesti näytä kovin hohdokkaalta. Mutta niin se menee, emme voi asialla mitään, on vain sopeuduttava ja yritettävä nauttia elämän muista antimista.
itse olen opiskellut vuosikaudet ja tuloksena työskentelen prisman kassalla toivoen saavan vielä joskus ehkä oikean tytöpaikan, kaverit peruskoulusta ovat nyt merkonomitutkinnon suorittaneita vakuutusmyyjiä, myyntipäälliköitä jne... ja heillä pyyhkii hyvin, masentaa =(
Kyllähän se opiskelu antaa yleissivistystä ja valmiuksia vaikka mihin, vaikkei uraa loisikkaan.
....vlttua niillä valmiuksilla tekee, kun opiskeluun panostetiin ja opintolainaa otettiin, että saisi hyvän työpaikan ja RAHAA sekä etenemisen uralla.
Tässä maailmassa, pelissä, johon olemme kaikki syntyneet... Merkitsee yksi asia. Se on se, kuinka pystyt muuntamaan tietosi, taitosi ja valmiutesi rahaksi ja muiksi käytettäviksi resursseiksi.
Jos et pysty muuntamaan mitään ominaisuuksiasi tai elämänkokemusta, tietoa, taitoa rahaksi, et tee sillä mitään.
Vaikka olisit laupias hyväntekijä, et voi pitkään jatkaa työtäsi keräysvaroilla ja talkootyöllä, tarvitset rahaa.
Jos haluat elättää edes parin lapsen perheen ja tarjota heille onnellisen elämän, tarvitset rutkasti rahaa.
Jos haluat elää niin, ettet ole orjana tätä ainoaa elämää joka sinulle on annettu, tarvitset rahaa. Jos haluat ettei puolisosi jätä sinua, tarvitset rakkauden ja muun lisäksi rahaa.
Sillä, miten sitä saat, oli se sitten työ, lottovoitto, yritystoiminta, pankkiryöstö, ei ole väliä. Evoluutio tuntee vain lopputuloksen: Onnistuitko vai etkö. Tapahtuiko vaiko ei. Kaikki muu on merkityksetöntä saivartelua tässä pelissä.
Elämä on vaikein, haasteellisin, raadollisin peli jota tulet koskaan pelaamaan, ja samalla äärimmäisen helppo. Yksi ja ainoa haaste ja kysymys jonka maailma heittää harteillesi on: Pystytkö? Saatko rahaa?
Sillä muu, on pelkkää ilmaa ja mielikuvia.
Totta joka sana, liirum valmius laarum.
turhaan tullut opiskeltua ja ikää yli 30v, armeijassakin tuli oltua 1.5v eikä koulu-
tusmahdollisuuksia sillä sarallla ollut.
Jälleen kerran työttömänä eikä tulevaisuuden suunnitelmia vielä löytynyt,
ehkä olemme NATO:n jäseniä muutaman vuoden kuluttua toivotaan....
Voi kun olisi entisajanlaki pakkotyöllistämisestä!