Tämän avulla voi nyt jokainen hyvin itse päätellä, miten usein ja miten monin tavoin Jumalan nimeä käytetään väärin, vaikka kaikkien väärinkäytösten luetteleminen ei olekaan mahdollista. Pohtiaksemme kuitenkin lyhyesti Jumalan nimen moninaista väärinkäyttöä on ensiksi todettava, että sitä tapahtuu maallisissa, rahaa, omaisuutta ja kunniaa koskevissa jutuissa ja asioissa, silloin kun vannotaan vääriä valoja Jumalan nimeen tai pannaan sielu jonkin asian pantiksi, tapahtuipa se sitten julkisesti tuomioistuimen edessä, tai torilla tai muualla. Erityisen tavallista sellainen on avioliittoasioissa. Salaa kahden kesken mennään kihloihin, mutta jälkeenpäin rikotaan uskollisuudenvala. Kaikkein eniten väärinkäyttöä tapahtuu kuitenkin hengellisissä, omaatuntoa koskevissa asioissa, väärien saarnamiesten noustessa esittämään valheitansa Jumalan sanana. Katsohan, se merkitsee aina halua vetää Jumalan nimi pahuutensa verhoksi ja kaunistukseksi ja olla muka oikeassa, tapahtuipa se sitten yksinkertaisissa maallisissa asioissa tai tärkeissä ja vaikeatajuisissa uskoa ja oppia koskevissa asioissa. Valehtelijoihin kuuluvat myös rääväsuut, eivät pelkästään nuo jokaisen tuntemat täysin häpeämättömät, jotka arkailematta herjaavat Jumalan nimeä - heitä ei kuulu meidän, vaan pyövelin opettaa - vaan myös ne, jotka julkisesti pilkkaavat totuutta ja Jumalan sanaa ja jättävät ne Perkeleelle. Heistä ei ole nyt tarpeen puhua enempää.
Ote on tohtori M. Lutherin isosta katekismuksesta toisen käskyn selityksestä. Kirjoitin tänne, kun tuntui osuvan hyvin nykypäivän menoon, kun saarnamiehet tavoittelevat voittoa, väärentävät Jumalan Sanaa ja myyskentelevät sitä.
Ote on tohtori M. Lutherin isosta katekismuksesta toisen käskyn selityksestä. Kirjoitin tänne, kun tuntui osuvan hyvin nykypäivän menoon, kun saarnamiehet tavoittelevat voittoa, väärentävät Jumalan Sanaa ja myyskentelevät sitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ettei tähän aloitukseen juuri vastauksia tule. Se kun osuu liian ytimekkäästi näihin Jumalan sanaa väärentäviin voideltuihin, jotka laihduttavat uskovien lompakkoa.
Näyttää siltä, että helluntailaiset ovat tiensä valinneet ja seuraavat voideltujansa yhä suurempaan eksytykseen ja pimeyteen. Raamatun varoitukset kaikuvat kuuroille korville. Lisää vaan fyysisiä tunneväristelyjä ja kaatumiskokemuksia ja rahat kolehtiin siunausten toivossa. No ei mitään uutta auringon alla. Keskiajalla ostettiin syntejä anteeksi rahalla (anekauppa), nyt annetaan rahaa että Jumala antaisi siunauksia, menestystä ja terveyttä. Eikä tämä ole vain helluntaisuuden synti vaan monien muidenkin uskovaisten eri suunnissa. Pimeyden pitää olla tosi suuri, kun Jumalalta aletaan ostaa mammonalla siunauksia ja terveyttä, vieläpä pelastustakin.
kuin vain olla voi! Kuitenkin joukossa on vielä Jumalaa pelkääviä uskovia,
jotka vaeltavat aralla tunnolla Jumalan edessä.
Täällä palstalla ei taida kovinkaan paljon uskovia olla tai ainakaan eivät
ehkä kaikki kommentoi.(eivät ainakaan tähänaikaan..jolloin itse satun
näitä lukemaan)
Huolestuttava on nykyinen tilanne seurakunnissa,jossa menestystä
saarnataan ja ihmiset hakevat korvasyyhyynsä opettajia,en yleistä,
onhan sitä vielä joitakin seurakuntia,jossa tämä menestysteologia
ei ole päässyt siten vaikuttamaan.
Suvaitsevaisuuden henki on iskenyt uskoviinkin ja loukkaannutaan
jos sitä pidetään pahana,kun halutaan elää helppoa elämää ja saada
jotain ihmekokemuksia,jotain uutta ja tunnepitoista,josta lopulta jää
pelkkää tyhjää jälkeen ja turhaudutaan entisestään.
Olen miettinyt sitä,miten jotkut menevät tälläisiin kokouksiin uudelleen
joissa menestysteologiaa saarnataan,kun luulisi kuitenkin,että sen huomaisi
piankin,kun asiat eivät menekään,niinkuin lupaillaan,vai onko kyse siitä,että
ennemmin sinnekin,kun kuivaan ja hiljaiseen omaan seurakuntaan..jos näin
ajattelevia on paljon seurakunnassa,niin onko ihme,jos siellä on hiljaista,
eikä Jumala pääse toimimaan.Jumalan varoituksetkin otetaan tuomitsevina
ja lakihenkisyytenä.
Tuo Lutherinkin kirjoitus oli kuin tästä palstasta,jossa on saanut lukea
josjonkinlaista kirjoitusta,jopa Jeesukseen uskoviksi itseään nimittäviltä.
Mitähän Paavali tarkoitti sanoessaan:
2.Kor. 2:17
"Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme".
Jumalanpalvelijan tehtävä on niin tärkeä ja
sen suorittamiseen liittyy niin vakavia
ikuisuuskysymyksiä,että on pakko kysyä
kuka on velvollinen selliaiseen tehtävään?
Vastaus on:
Vain ne,jotka Jumala kutsuu ja varustaa.
Vain ne,jotka eivät kaupustele Jumalan sanaa
hyötyäkseen siitä itse,vaan julistavat sitä
puhtaasti ja vilpittömästi kaikkinäkevän Jumalan
silmien alla.