Erosimme minun aloitteestani. Mies oli itsekäs, alisti minua, ei koskaan kysynyt mielipidettäni mistään, osti yhteisillä rahoillamme itselleen kalliita kulkuvälineitä, harrastusvälineitä yms. (hän tienasi enemmän kuin minä, mutta minä en saanut itselleni ikinä mitään.). Kaikki asiat menivät aina hänen tahtonsa mukaisesti. Mistään ei voinut neuvotella, olin hankala tai mielenvikainen jos yritin sanoa mielipiteeni. Mies nälvi minua ulkonäköäni, koulutustani, työtäni ja jos sanoin että hänen juttunsa pahoittaa mieleni hän sanoi että olen mielenvikainen, huumorintajuton yms. Mies ei koskaan sanonaut minua kauniiksi ja haluttavaksi (kaikkien muiden paitsi miehen ja hänen äitinsä mielestä olen kaunis). Mies harjoitti myös lievää fyysistä väkivaltaa minua kohtaan, on hankala, alistava, inhottava ja täydellisen epäoikeudenmukainen luonteeltaan.
Erosin hänestä koska hänen käytöksensä tappoi tunteeni. Ei kiinnosta kuunnella nälvimistä.
Exällä on uusi naisystävä.
Miksi hän edelleen nälvii ja vähättelee minua kun joskus kohtaamme? Tulee aina paha olo kun hän lyttää minut taas maan rakoon. En voi vältellä kohtaamisia kun meillä on yhteisiä ystäviä ja yhteisiä asioita ja silloin tällöin tapaamme. Ei lapsia, onneksi.
En ymmärrä mitä iloa se mies edelleen voi saada minun lyttäämisestäni? Ei hän minua koskaan rakastanut, mutta tykkäsi ilmeisesti alistaa. En ollut piika, eli ex kyllä tekee taloustöitä. Seksiä en halunnut loppuaikoina harrastaa koska hän oli niin törkeä.
Hänellä on uusi elämä joten mistä tuo ilkeily voi johtua? En käsitä.
Erosin hänestä koska hänen käytöksensä tappoi tunteeni. Ei kiinnosta kuunnella nälvimistä.
Exällä on uusi naisystävä.
Miksi hän edelleen nälvii ja vähättelee minua kun joskus kohtaamme? Tulee aina paha olo kun hän lyttää minut taas maan rakoon. En voi vältellä kohtaamisia kun meillä on yhteisiä ystäviä ja yhteisiä asioita ja silloin tällöin tapaamme. Ei lapsia, onneksi.
En ymmärrä mitä iloa se mies edelleen voi saada minun lyttäämisestäni? Ei hän minua koskaan rakastanut, mutta tykkäsi ilmeisesti alistaa. En ollut piika, eli ex kyllä tekee taloustöitä. Seksiä en halunnut loppuaikoina harrastaa koska hän oli niin törkeä.
Hänellä on uusi elämä joten mistä tuo ilkeily voi johtua? En käsitä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kuin mistä tänne kirjoitat - pahoittaakseen sinun mielesi, ja onnistuu yhä vaan. Perusvittuaminen luonteeltaan, joten mikäs sitä sitten lopettaisi... Ei siihen sen ihmeellisempää syytä tosiaan tarvita.
En tiedä mikä tuohon exän käytökseen auttaisi. Kuvittelin, että olisi muuttunut mukavaksi kun hänellä on uusi kiva nainenkin. Ei kai sitten millään.
Onneksi ei tarvitse kovin usein tavata. Jatkossa vielä harvemmin kunhan saadaan asiat hoidettu.
Ärsyttää ja suututtaa tuollainen nälviminen. Ainainen tyhmäksi haukkuminen yms.
olemaan välittämättä. Kohauta vaan viileästi olkiasi, kun mies vähättelee, tyyliin: "vitun väliä sun mielipiteilläs" Älä helkkarissa näytä, että loukkaannut, harjoittele peilin edessä hiukan yliolkaista ilmettä ja koveta itsesi: älä anna toisen sanojen vaikuttaa! Jos sinulla on ystäviä, niin harjoittele heidän kanssaa, saat enemmän syvyyttä siihen esitykseen.
Yleensä ex ärsyttää sillä samalla itsekkäällä käytöksellään eli koko maailman pitää pyöriä hänen ympärillään. Aina jos on jotain niin mun pitäisi muuttaa aikatauluni koska hän on niin paljon tärkeämpi. Sellainen hän on kaikkien suhteen, pitää itseään muiden yläpuolella siinäkin mielessä.
Pitäisi yrittää rauhoittua ja olla näyttämättä loukkaantumista, suuttumusta kun hän nälvii.
Jatkossa helpottaa kun ei tarvitse olla kovin paljon tekemisissä. Pakko myöntää että harmittaa kyllä välillä kun se tyyppi on niin ylimielinen, inhottava, halventava ja epäoikeudenmukainen.
mestarin ; niin kuin tuossa aiemmin kommentoitiin, opettele vaikka peilin edessä muutama "perusilme" exäsi varalle ja anna ymmärtää, ettei hänen vikinänsä voisi yhtään vähempää sinua heilauttaa!
Elämäni varrella olen törmännyt pariin "lähimmäiseen", joihin ei ole tepsinyt muu kuin tällainen "ignoreeraaminen" ; perinjuurin veemäisiä ja itsekeskeisiä tyyppejä, jotka hyvänä päivänä keskittyvät kehumaan itseään ja huonompana päivänä nälvivät muita. Omaksuin ensin heidän epäkohteliaan tapansa alkaa puhua toisen puheiden päälle, ja sitten supistin repertuaarini siihen, että puhun heidän kanssaan vain sen kaikkein välttämättömimmän ja muutoin käännän selkäni tylysti.
Kyllä sinäkin pystyt!
Haluan muiden seurassa (yhteisten tuttavien) nauttia elämästä enkä jaksaisi mitenkään huomioida exän nälvimistä. Yleensä hän nälvii kahden kesken.
Jotenkin toivoisin että tuo hänen käytöksensä muuttuisi, mutta nähtävästi sitä on turha odottaa. Ajattelin että uusi nainen saisi exän käyttäytymään hyvin myös minua kohtaan.
En halua myöskään jäädä pois yhteisten tuttujen tilaisuuksista tai muutenkaan vältellä exää koska sen hän tulkitsisi niin että kaipaan häntä. Tästä syystä sitten asioin hänen kanssaan silloin tällöin.
Haluaisin olla exän kanssa neutraaleissa väleissä, koska mielestäni hän on kuitenkin tehnyt paljon hyviäkin asioita minun vuokseni. Ne hyvät asiat eivät vaan voi korvata sitä pahuutta mitä hän minulle joskus teki.
Nähtävästi huonot välit exään on aika yleistä kun näitä palstojakin lukee.
tuli tunne, että hän katuu. ymmärtää, mistä on lupunut. se tuntuu hänestä kamalalta. ja ainoa keino (ikävä kyllä) on yrittää parantaa omaa oloansa tekemällä sinulle pahaa...
tutkimattomat ovat miehen aivoitukset.
Hänellä todennäköisesti kipua ja selvittämätön ero sinusta zlitajunnassaan". Mutta keinoja työstää sitä .ei.¨
Sinä olet vahva. siitä hän ei tykkää.
ole vaan vahva, ystäväni.
kun asiasta tänne mieltäni puran. Kyllä ivaaminen sattuu, mutta ehkä sitten yritän jatkossa vain vältellä exää, teeskennellä iloista ja olla välittämättä siitä kun hän nälvii minua.
Hän saa raivokohtauksen jos hänelle sanoo mistään epäkohdista, aina pitää mielistellä eli mistään huumorista ei ole kyse. Kaikkea mitä hän tekee pitää aina kehua ja ihailla.
Jotenkin huomaan hänessä inhottavaa käytöstä (myös muita ihmisiä kohtaan) nykyisin helpommin kun en ole aktiivisesti tekemisissä.
En usko että ex on minusta kiinnostunut tai katuu. Hän varmaankin vaan kiukuttelee minulle kun joutuu mielistelemään uutta naistaan. Samalla tavalla hän kiukuttelee kun joutuu tapaamaan esim. sukulaisiaan. Kaikki ärsyttävät häntä. Hän ärsyyntyy jos maailma ei pyöri hänen ympärillään, muiden saama huomio ärsyttää.
kanssa olin vuosikymmeniä aviossa,kunnes sain itseni niin vahvaksi,että erosin.
Nyt myös jos näen sukujuhlissa,hän haluaa pahoittaa mieleni ja katsoo ivallisesti,myös nauraa muiden jutuille,minun puhumista ei reagoi,eikä edes katso minua?
Harmittaa,kun en ole enää kynnysmattona sille.
Nyt olenkin itse alkanut välttelemään,en mene samaan aikaan sukulaisten luo,sillä tekis mieli sanoa suorat sanat,mutta parempi,etten provosoidu hänestä ja en halua enää nähdä.
Ei tarvitse olla missään yhteydessä jos ei halua,näin se on.
Mutta,olen myös sitä mieltä,että ex.ää jokin asia suututtaa,eikä taidan uuden kanssa ollakkaan elämä auvoista,eli kyllä uusiksin häntä ärsyttää,mutta ei uskalla näyttää sitä sille ja yrittää ex.-- vihata vielkäin.
Äiti oli myös tärkeä tälle ex.lle?,ei oma perhe???
vihaa eroanne - ei siksi, että välittäisi tai olisi kiinnostunut sinusta vaan siksi koska ei pysty nälvimään ja vittuilemaan uudelle eukolleen. Olet siis liian kauan suostunut huomioimaan exää ja pyörimään hänen napansa ympärillä. Ihminen on sellainen, ettei haluaisi luopua jo saavutetuista eduista...
Tuo mitä edellinen sanoo pitää varmasti paikkansa. En tiedä oliko mies inhottava silloin alkuun vai tuliko hänestä sellainen vuosien aikana. Vaikea tietää. Ehkä minä muutuin sitten alistuvasta kiltistä miellyttämisenhaluisesta pikkutyöstä omaa arvoa vaativaksi naiseksi, ts. en enää suostunut olemaan kynnysmattona ja sehän ei herraa miellyttänyt.
Liikaa annoin periksi, nykyisin hän saa raivokohtauksen ja alkaa nälvimään jos sanon mitään omia mielipiteitä mistään asiasta. Hän esim. edelleen odotuttaa itseään. Hän kivahtaa aina että hänen elämänsä on kiireistä ja tärkeää. Joskus joudun pyytämään exältä apua esim. painavien esineiden kantamisessa (talossa ei ole hissiä). Hän itse tarjoutuu auttamaan ja sitten kun pyydän apua alkaa kiusanteko. En oikein tiedä mitä tekisin.
On totta, ettei hänen uusi naisystävänsä tietenkään tuollaista käytöstä siedä.
juuri näin,minunkaan ex ei voi kiukutella uudelle naiselleen,hän jopa palvelee nöyränä ja on kohtelias.
Minun kanssa ei ikinä käyttäytynyt niin.
Mutta,jospa "vanha koira"oppii uusille tavoille,ettei uusi nainen joudu samaan,mitä minä koin.
Helpotus on olla näkemättä ex.ää.Mutta,vielä käyn täällä,ja huomaan miten on saman kokeneita,eli todellakin ei saa olla liia kiltti,ja alistua kenenkään kynnysmatoksi.
Mutta,kun on kiltiksi kasvatettu,sitä luuli,et pitää aina olla kiltti.
Nyt vasta tunnen olevani aikuinen nainen.
Minä toivon exän uudelle naiselle kaikkea hyvää. (en ole tavannut häntä). Minusta tuntuu että exää ärsyttää se, että vaikutan tyytyväiseltä elämääni. Eräs ystäväni sanoi että nykyisin nauran enemmän kuin aikoihin. Suunnittelen myös tulevaisuutta aiempaa enemmän ja näen asiat valoisampana. Olen luopunut myös jatkuvasta suorittamisesta ja yritän ottaa rennommin asiat, yritän sallia itselleni epäonnistumisia. Harmittaahan se tietysti että haaskasin monta vuotta huonossa suhteessa alistettuna, mutta en nyt siitäkään itseäni voi loputtomiin syyttää. Virheita sattuu. Ehkä jopa opin niistä jotain. Pitäisi oppia tunnistamaan alistavat miehet mutta kun ne alkuun ovat niin mukavia.
Mun ex ei aloittanut suhdetta kanssani olemalla inhottava, kyllä asiat vaan menivät sellaisiksi.
Minusta olisi kiva olla exän kanssa hyvissä,neutraaleissa väleissä. Minusta hänen kiukuttelunsa on ihan turhaa.