Kyseessä on reilu seitsen vuotias poikalapsi.Avioero tapahtunut n.neljä vuotta sitten.Elokuun alkuun asti poika on asunut äidillään.Elokuun alussa huoltajuus muutettu minulle isälle väliaikas päätöksellä,koska lapsi jonottaa kaupunkimme lasten mielenterveys palveluihin ja tutkimukset pojan tilasta ovat alkamatta.
Jo koko neljän erovuotemme ajan poika on ilmaissut halunsa ja tahtonsa asua isällä.Äiti ei ollut tähän suostunut.
Mutta loppukesästä kun poika tuli viikonlopuksi minulle vierailulle niin oli oudon ahdistunut ja levoton.Viikonlopun jälkeen maantaina kun olisi taas pitänyt äidilleen takaisin lähteä,poika ahdistui entisestään ja viimein kertoi että aäiti oli häntä kovakouraisesti käsitellyt (ollut joku rasvaustilanne saunan jälkeen ja poika ei ollut toimenpiteeseen suostunut,vaan juossut äitiään karkuun,äiti oli raahannut lapsen takasin rasvauspaikalle ja painanut päätä tuoliin ja istunut päällä ettei hän pääse karkuun,poika vielä sanoi että häneen koski.
Muutama vuosi sitten vein lapsen lääkäriin äidin luona tulleiden mustelmien takia,lääkäri teki asiasta lasten suojelu ilmoituksen sosiaalitoimeen.
Tämän kesäisen asian takia siis huoltajuus on siirretty minulle ainakin joulukuun loppuun saakka.
Uudessa tapaamisopimuksessa on sovittu että lapsi köy joka viikonloppu äidillään MUTTA SIITÄ HUOLIMATTA LAPSI EI ÄITIÄÄN HALUA TAVATA.
Käytin lasta hoitolaitos mehiläisessä nuorten ja lasten erikois psykiatrilla.Hän laati lausunnon jossa kehoittaa sopiman tapaamiset valvotusti päivätapaamisina 1-2h kerrallaan.
Vein lausunnon sosiaalivirkailijoille että alkasivat järjestää valvottuja tapaamisia.Mutta sosiaaliväki otti sen kannan että kun teillä on vahvistettu sopimus tapaamisista niin he eivät när tarpeelisiksi valvottuja tapaamisia järjestää
VOIKO SOSIAALI VIRKAILIJAT KÄVELLÄ YLI PSYKOLOGIN LAATIMAN LAUSUNNON ? ?
Tällä hetkellä lapsi on sosiaalivirkailijoiden käskyn mukaan äidillään.Olen eilisen ja tämän illan yrittänyt saada poikaa puhelimeensa vastaamaan mutta turhaan....äiti ei ilmeisesti poikaa puhelimeen päästä.Kaiken lisäksi poika oireili perjantai-aamuna jo etukäteen äidilleen lähtöä.Aika paska tilanne!
VOIKO SOSIAALIVIRKAILIJAT PAKOTTAA LAPSEN ÄIDILLEEN MENEMÄÄN JOS EI HALUA.AINAKIN MEIDÄN TAPAUKSESSA NÄIN TOIMIVAT
Jo koko neljän erovuotemme ajan poika on ilmaissut halunsa ja tahtonsa asua isällä.Äiti ei ollut tähän suostunut.
Mutta loppukesästä kun poika tuli viikonlopuksi minulle vierailulle niin oli oudon ahdistunut ja levoton.Viikonlopun jälkeen maantaina kun olisi taas pitänyt äidilleen takaisin lähteä,poika ahdistui entisestään ja viimein kertoi että aäiti oli häntä kovakouraisesti käsitellyt (ollut joku rasvaustilanne saunan jälkeen ja poika ei ollut toimenpiteeseen suostunut,vaan juossut äitiään karkuun,äiti oli raahannut lapsen takasin rasvauspaikalle ja painanut päätä tuoliin ja istunut päällä ettei hän pääse karkuun,poika vielä sanoi että häneen koski.
Muutama vuosi sitten vein lapsen lääkäriin äidin luona tulleiden mustelmien takia,lääkäri teki asiasta lasten suojelu ilmoituksen sosiaalitoimeen.
Tämän kesäisen asian takia siis huoltajuus on siirretty minulle ainakin joulukuun loppuun saakka.
Uudessa tapaamisopimuksessa on sovittu että lapsi köy joka viikonloppu äidillään MUTTA SIITÄ HUOLIMATTA LAPSI EI ÄITIÄÄN HALUA TAVATA.
Käytin lasta hoitolaitos mehiläisessä nuorten ja lasten erikois psykiatrilla.Hän laati lausunnon jossa kehoittaa sopiman tapaamiset valvotusti päivätapaamisina 1-2h kerrallaan.
Vein lausunnon sosiaalivirkailijoille että alkasivat järjestää valvottuja tapaamisia.Mutta sosiaaliväki otti sen kannan että kun teillä on vahvistettu sopimus tapaamisista niin he eivät när tarpeelisiksi valvottuja tapaamisia järjestää
VOIKO SOSIAALI VIRKAILIJAT KÄVELLÄ YLI PSYKOLOGIN LAATIMAN LAUSUNNON ? ?
Tällä hetkellä lapsi on sosiaalivirkailijoiden käskyn mukaan äidillään.Olen eilisen ja tämän illan yrittänyt saada poikaa puhelimeensa vastaamaan mutta turhaan....äiti ei ilmeisesti poikaa puhelimeen päästä.Kaiken lisäksi poika oireili perjantai-aamuna jo etukäteen äidilleen lähtöä.Aika paska tilanne!
VOIKO SOSIAALIVIRKAILIJAT PAKOTTAA LAPSEN ÄIDILLEEN MENEMÄÄN JOS EI HALUA.AINAKIN MEIDÄN TAPAUKSESSA NÄIN TOIMIVAT
Vastaukset 17
Vanhimmat
voi mitä vaan niin kauan kunnes sinulla on "kättä pidempää" eli todiste kovakouraisesta kohtelusta tai jopa pahoinpidrlty lapsi käsivarsillasi. Sittenkin saat syyn sinä, kun et ole asiasta aiemmin yhteyttä ottanut, vaikka yrittänyt olisit kuinka monta kertaa. Sossun koneisto ei ota huomioon lasten tahtomisia, vaan aikuisten valheet. Voithan sinäkin valehdella, kuka sitä pystyy todistamaan.
Vie asia poliisille, ellei muu auta. Rikosilmoitus yleensä saa asiaan liikettä ja poliisin on otettava ilmoitus vastaan ja kirjattava se. Saat siitä kopion. Kiikuta sossuun ja kysy kuinka perkeleen korkealle pitää asia viedä, ennen kuin ne tantat siellä havahtuu.
jos otat yhteyttä lakimieheen joka sitten kovistelisi sossua? tai vastaavasti haet itsellesi yksinhuoltajuutta ja vaadit että päätös on lopullinen, koska poika selvästi kärsii äidin luona. En ole ollut tuossa tilanteessa eikä minulla ole lapsia, mutta en suostuisi viemään lastani ihmiselle, joka selvästi pahoinpitelee häntä. Tiedän, että olet samoilla linjoilla. Yritä vielä sen sossun kanssa ja harkitse lakimiestä avuksi.
Ainoa mahdollisuutesi. Jos lapsen sijainti on kerran muutettu sinulle, eli siis olet se ns. lähihuoltaja, sinulla on a) velvollisuus ja b) ainakin moraalinen oikeus olla toimittamatta lasta äidilleen. Velvollisuudella tarkoitan isän velvollisuutta lastaan kohtaan.
Kyseessähän on lapsen oikeus tavata vanhempaansa, vanhemmalla ei ole mitään oikeuksia. (Tätähän moni äiti käyttää hyväkseen vieroittaessaan lastaan isästä... toim.huom) Jos lapsi ei tahdo tavata äitiään ja tähän on vielä psykiatrin vahvistava lausunto, täytyy sinun vain ottaa ohjat omiin käsiisi. Seuraavalla kerralla lapsi ei mene äidilleen, siis jos lapsi ilmoittaa, ettei halua. Muista, että sen täytyy tulla lapselta, ei sinulta. Tietenkään asiasta ei pidä informoida etukäteen äitiä, ettei tämä ehdi tekemään mitään esivalmisteluja. Kestää aikansa, ennen kuin koneisto lähtee käyntiin, poliisi ei ole ovellasi heti perjantai-iltana, kun äidille valkenee, ettei lapsi tulekaan, tai ettei ketään ole kotona, kun hän tulee hakemaan lasta, kummin päin vain.
Ja jos lapsellasi on nyt ollut jotain traumaattista, kun hän on äidillään, tee siitä asia heti. Vaikkapa jos, kuten epäilit, lapsi ei saa vastata puhelimeensa, tai muuta estämistä tai pakottamista.
Olet tilanteessa, joka kysyy sinulta voimia enemmän kuin ehkä arvaatkaan, mutta koita kestää.
Tämä on vain mielipiteeni, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin omiin kokemuksiini ja näkemyksiini, joten suodatus voi olla tarpeen.
tämän jälkeen kun saat lapsen kotiin tee valitus lakimiehen kautta sossusta / valitus
koska vieläkin on olemassa suomessa "äiti " on numero yksi¨
( itse olen 2 lapsen yh ) mies ja lapset ei näe äitiä
Olen itse kokenut vastaavaa, mutta niin, että avioeron yhteydessä lapset manipuloitiin koko ex:n suvun toimesta minua vastaan. Kun olivat siis ex:llä, niin minusta tehtiin hirviö, jota lapset pelkäsivät (alle kouluikäiset) ja kun tulivat minun luokseni kaikki oli hienosti alkujännityksen jälkeen, kun muistivat millainen OIKEASTI olen.
Ex haki myös lääkärilausuntoja useammalta taholta. Meni lääkäriin ja kertoi kuinka lapset pelkäävät minua, sen jälkeen kysyi lapsilta "eikö niin". Yhden lääkärin hän löysi, joka kirjoitti asiat faktoina, muut kirjasivat asiat ex:n puheina. Tuota fakta-lappua sitten kiikutettiin poliisille ja esiteltiin tarhassa.
Minun onneksi tämä koneisto ei pyöri lääkäreiden sanan mukaan! Silloinhan riittäisi, että tuntee jonku lekurin ja saisi rangaistua sitä ex-hirviötä avioerosta oikein olan takaa. Jotta lääkärinlausunnolla olisi jotain arvoa, sinun pitäisi saada ex:si hänen haastateltavaksi.
Tarkoitukseni ei ole siis kyseenalaistaa lapsesi ahdistusta, vaan antaa aihetta miettiä, miten saisit sen yksinhuoltajuuden, jos se on ainut vaihtoehto. Ihmisten sana, jotka eivät tunne ex:ääsi, ei paina kovin paljoa, sillä lapsia käsitellään avioerossa välillä aika rankastikin katkerien ex:ien puolelta. Miten erotut siitä porukasta, että et vaikuta katkeralta kostajalta? Entä jos äiti ei ole jaksanut lapsen kanssa "täyttä päivää", niin jaksaisiko hän nyt paremmin, jos lapsi menee vain viikonlopuksi? Ehkä tapaamiset voisivat alkaa sujumaan? Hommaa lapsellesi oma kännykkä, jolla hän voi soittaa sinulle, jos äidin luona tulee ongelmia. Olet jo lähellä voittoa, jos huoltajuus on siirretty sinulle! Osoita olevasi sen arvoinen ja ainakin yritä saada äiti-poika suhde kuntoon. Jos pojalla ei ole ylimääräisiä mustelmia & muita väkivallan merkkejä, niin voisiko olla, että esim. se rasvaus oli pakko suorittaa ja itselläsi on samanlainen operaatio edessä, jos se ei pojan mielestä ole mukavaa? Joskus vanhemmat joutuvat olemaan ikäviä....
Jos sinussa on miestä nimeksikään, nyt kyllä taistelet oikeuksistasi saada yksinhuoltajuuden lapsesta itsellesi.
Tuo nainen on peto! Hän on tuhoamassa lapsesesi (taitaa olla jo hyvin onnistunut siinä) sekä henkisesti että fyysisesti!
Sinä et saa anataa lapsesi olla tuon pedon kanssa kahdestaan KOSKAAN! Muuten sinä olet osarikollinen lapsesi tuhoamiseen.
ollaan valmiita teilaamaan ex-vaimo pelkkien puheitten perusteella. Mikä on totuus asiassa? Jos alkuperäisellä on tosiaan hätä lapsen suhteen, niin suosittelisin tekemään sen rikosilmoituksen. Lapsi pitää aina olla etusijalla, ei vanhempien välit. Lapsi on siihen täysin syytön, jos vanhemmat eivät tule juttuun. Vanhemmat voivat valehdella toisilleen ja muille ja esittää muuta kuin ovat. Siltikin lapsi on se tärkein: JOS LAPSELLA ON PAHA OLLA, NIIN TEE JOTAIN, ÄLÄKÄ RUIKUTA!
Tuo on pelottavan totta. Jos ajattelee tuon ikäistä lasta, niin niille tulee mustelmiakin ihan kamalasti. Omalla lapsellani on jalat täynnä mustelmia kun ulkona tekee kuperkeikkoja ja kiipeää aidoille (tälläkin hetkellä kipeänä moni paikka ulkona telmimisestä - telmiessä kun kaikkea sattuu ja tapahtuu). Lapsi saattaa pelätä toista vanhempaa ihan "tekaistuista" syistä. Meilä on lapsella ollut vastustusta mennä isällensä ja sieltä tullessa on aina tosi pahantuulinen ja kiukkuinen, vaikka tiedän varmuudella, ettei siellä tapahdu mitään kamalia vaan isä toimii lapsen kanssa ihan asiallisesti ja lapsella on siellä tosi kivaa. Kotona vaan väittää ettei ole kivaa isällä ja on pelottavaa jne olla isällä.
Sinä se et tiedä mistään mitään.Tänään oli taas sossun pakotuksella lapsen pakko mennä äidilleen koulun jälkeen tapaamis sopimuksen mukaan.Poika ei halunnut ja hyppi jo etukäteen "seinille" kun tiesi äidin luo joutuvansa menemään viikonloppuna.Minun vanhenpani kävivät koululla lasta hakemassa (juristin ohje) vaikka äitikin oli paikalla lasta noutamassa.Tilanne meni siihen että lapsen äiti kävi kiinni vanhenpaani.....loppujen lopuksi tilanne oli se että poliisit joutuivat tilanteeseen tulemaan.....tilanne ei ole suinkaan loppuun pelattu.....jumalauta....psykiatri on tehnyt jo aiemmin lausunnon että äidin tapaamiset olisivat valvottuja päivätapaamisia 1-2 h kerrallaan,mutta sossu ei lausuntoa noteeraa...kun on tapaamissopimus olemassa...taistelen lapsen edun nimissä ettei äidilleen tarvitse MENNÄ PAKOLLA,KUN LAPSI EI HALUA.....katsotaan tilanne loppuun saakka,kun kerran katsomaan on ruvettu.....lapsi on tällä hetkellä äidillään.....asia ei jää tähän...
meillä kun tuli ero, n iin isä alkoi haukkua kaikkia äidin sukulaisia, työkavereita, kavereita ym. Lapsi ahdistui niin, että hän alkoi kuumeilla ennen isälle menoa, ja valitti väsymystä ja huonoa oloa ja itki ihan kauheesti.
Isän puheet vaikuttivat lapseen niin, että nyt 10 vuotta myöhemmin lapseni on terapiassa tuon takia useamman vuoden ajan. Aikuiset ovat tyhmiä. He usien ajattelevat vain itseään, eivät lastaan lainkaan. Lapsi on väline jota käytetään hyväksi. Näin se vaan on. Siis, jos lapsesi ei halua mennä, tee kuten minä. Ilmoita toiselle, ettei lapsi tule ja syy ja olettamsu mistä johtuu. Soita lasten valvojalle ja kerrro asia myös sinne. Jos jotain tulee, tulee se exän puolelta ja tässä tapauksessa tuskin uskaltaa ottaa edes yhteyttä valvojiin...
Itselläni samantapainen tilanne; vaimo pahoinpiteli lapsemme ja asiasta tein rikosilmoituksen. Siitä on jo monta kuukautta aikaa. Vieläkään ei ole tapahtunut mitään poliisin taholta, luultavasti juttu kuivuu johonkin syyttäjän päätökseen syyttämättäjättämisestä.
Laki puhuu niin nätisti siitä että lasten pahoinpiteleminen on kielletty mutta näin on vain teoriassa, kun äiti tekee sen lapselle ei lapsella ole mitään oikeusturvaa. Poliisia ei kiinnosta, sosiaalia ei kiinnosta, ainoa jota asia kiinnostaa on lapsen isä mutta siitä ei kukaan piittaa. Suomessa "pyhä äiti"-tabu on edelleenkin se joka ratkaisee nämä asiat. Siinä on isä voimaton kun yrittää taistella lapsensa oikeuksien puolesta pahoinpitelijä-äidin lapseen kohdistamia julmuuksia vastaan eikä kukaan koko yhteiskunnassa piittaa paskaakaan. Suomi on kyllä allekirjoittanut kaikenlaisia lasten oikeuksien julistuksia mutta ne ovat vain kulissi, mikään yhteiskunnan instanssi ei piittaa paskaakaan lasten oikeuksista.
Eli niminerkki "näköjään", kerro mitä sitten teen kun olen jo tehnyt rikosilmoituksen, ilmoittanut sosiaaliin, lastenvalvojalle, kaikkiin mahdollisiin instanssein muta kukaan ei piittaa.
PS: Pahoinpitelylle on jopa ulkopuoliset todistajat, poliisia ei vain kiinnosta mennä kuulemaan heitä, mitään ei ole moneen kuukauteen tapahtunut. Lapsen saamat pahoinpitelyjäljet, mustelmat, naarmut ym ovat jo aikoja sitten parantuneet.
että hänen sanansa painaa, jos hän ei tahdo mennä äidin luo, ei tarvitse. Kärsivällisyyttä ja jaksamista!
Minä olen sossun porukoille monessa vaiheessa kopittanut sanoa että eikö tosiaankaan lapsen mielipide äidilleen menemisestä paina mitään (lapsi täyttää talvella kahdeksan vuotta) sosiaali työntekijöiden esimies mm on minulle sanonut että 12 vuotias on jurillisesti oikeudessa siinä iässä että silloin lapsen mieli pide vaikuttaa asiaan.Miten on?
Oikeuteen ollaan menossa ensi viikolla.Ex haastoi minut käräjille ja käsitellään lähetysmis kieltoa ja kunnian loukkausta (lähestymiskielto hakemus on asiaton,ja kunniaa en ole loukannut,ainoastaan mustelmien ym takia lasta lääkäriin vienyt ja koululle pahoinpitelyistä kertonut) juristinikin vastalauseessa toteaa että ex yrittää saada lähestymiskiellon siksi myöhempiin oikeuden käynteihin sillä olisi merkitystä mm huoltajuus asioihin.Ex on mielestäni mielenterveys ongelmainen ja siksi mm on minut käräjille haastanut.Kun ei ole kaikki kortit pakassa ,niin teetättää hänellä kaikenlaista....katotaan vaan kuka tässä on oikeassa ja lapsen asialla...
Mitä voin oikeudessa hakea korvaukseksi jos hän jutun häviää ja hänet todetaan muutenkin asiattomasti minut haastetun käräjöimään höpö hopö asioista!
Kuulostat kyllä olevan tosi tuohtuneessa ja balanssittomassa tilassa kun kehtaat vielä jo ennen oikeudenkäyntiä haaveilla mahdollisista korvauksistakin.
Mielestäni Sinä olet mielenterveysongelmainen, ja haaste käräjille todennäköisesti tulee menestymään hänen osaltaan, kunnianloukkauksineen. Et siis ole loukannut hänen kunniaansa? Entäs jos hänellä on todistajia, kuinkas suu sitten laitetaan?
Lapsi saattaa sanoa sinulle yhtä, ja eksällesi toista. Ei ehkä halua mennä isälleen?
Sitä en usko, että vilpittömästi olisit vienyt lasta lääkäriin mustelmien takia, sillä jos eksäsi niihin syyllinen olisi ollut, poika sen varmasti olisi myös kertonut, ja SINÄ TÄÄLLÄ SENKIN TOITOTTANUT jo ympäriinsä. Mutta taisivat olla vain normaalista menosta syntyneitä kolhuja. Ja sinäkin tiesit sen.
Ymmärrän, että eroaminen on vaikeaa, mutta et tee pojallesi mitään hyvää tuolla riitelyllä jota sinnikkästi pidät yllä. Enpä haluaisi olla Teidän lapsenne. Olette karmeita vanhempia omalle lapsellenne. Sääli lastanne. Todella.
Olisi todella mielenkiintoista lukea eksäsi palaute täällä myös kun hänen kantaansa ei ole kysytty, häntä vain on syytetty, ilman että kykenee puolustautumaan ja kertomaan omaa totuuttaan.
Sosiaali virkailijasta kyllä ne sielä ovat velvollisia selvitämään tilanteen.
Älä anna periksi,koska kirjoituksesta saa ymmärtää, että rakastat lastasi ja haluat lapsellesi turvallisen lapsuuden.
Voimia,äläkä vaan anna periksi.
Kun saat pojan luoksesi takaisin, niin ÄLÄ PÄÄSTÄ häntä äidin luo. Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa (tavallaan) ja päätin lopulta etten pääst'ä poikaani isänsä luo. Soitin lastenvalvojalle ja ilmoitin asiasta etukäteen. Jos epäilet yhtään ja jos lapsi oireilee äidin luo menoa, säästä hänet siltä ja pidä luonasi. Kannattaa! Meillä ollaan psyk.terapiasassa isän vuoksi koska se aiheutti niin suuret traumat lapseen.
Ap:lle sattuu ja tapahtuu aika paljon tällä eropalstalla. Olisko edes murto-osa totta?