olen viimeksi tavannut miestäni toukokuussa, maaliskuun lopussa tuli ilmi että hänellä on toinen nainen Hampurissa (ammatiltaan hän on merimies, joten oli tavannut tämän minua 9 vuotta nuoremman lastenhoitajan sitten siellä).
minuun sattuu, tuntuu niin kuin mies olisi kuollut kun en ole nähnyt häntä moneen kuukauteen. en ymmärrä miten hän voi jättää minut noin vaan yks kaks ilman että asiasta keskustellaan. tuntuu todella kohtuuttomalta. Itkettää vaan. miten joku voi kohdella ihmistä näin? miten joku voi kohdella aviopuolisoaan näin? varsinkin kun tämä kaikki tuli täysin yllätyksenä minulle. kun mies oli lomalla helmikuussa niin yritimme vielä tehdä lasta, kaikki oli hyvin.
en tiedä miten selviän enää tästä. en jaksa tällaista. ihan kuin se ihminen olisi kuollut, poistunut minun elämästäni. en tiedä miten pysyn järjissäni enää. tuntuu niin kohtuuttomalta että hän on kokonaan lakannut pitämästä minuun yhteyttä. ajatteleekohan hän enää ikinä minua? voiko ihmisen vain pyyhkäistä menneisyydestä pois? pitääkö minun ajatella että hän on kuollut, tai että häntä ei ikinä minun elämässäni ollutkaan? olenko kuvitellut kaiken? miten hän voi kohdella minua näin? miten kukaan voi kohdella toista ihmistä näin julmasti. olimme yhdessä kuusi vuotta. en ymmärrä tätä. en vaan voi ymmärtää miestäni.
kaikki on mennyt. minulla ei ole enää mitään merkitystä. minut voi vaan noin vain tuosta noin vaan pyyhkiä pois. ja hän jatkaa uuden naisensa kanssa elämää Puolassa (nainen on puolalainen). Voiko ihminen tosiaan pyyhkiä kuusi vuotta noin vain pois? ajatteleeko hän ikinä minua? miten hän voi nukkua yönsä rauhassa? minä en voi nukkua kuin vain unilääkkeillä koska en ymmärrä tätä. en ymmärrä. en vain ymmärrä.
miten tällaisesta selviää? olen käynyt terapiassa ja syön lääkkeitä mutta en tiedä miten selviän tästä. miten tästä selvitään? miten minä selviän tästä? onko kukaan joka voi auttaa minua? onko joku selvinnyt tällaisesta?
minä en jaksa.
minuun sattuu, tuntuu niin kuin mies olisi kuollut kun en ole nähnyt häntä moneen kuukauteen. en ymmärrä miten hän voi jättää minut noin vaan yks kaks ilman että asiasta keskustellaan. tuntuu todella kohtuuttomalta. Itkettää vaan. miten joku voi kohdella ihmistä näin? miten joku voi kohdella aviopuolisoaan näin? varsinkin kun tämä kaikki tuli täysin yllätyksenä minulle. kun mies oli lomalla helmikuussa niin yritimme vielä tehdä lasta, kaikki oli hyvin.
en tiedä miten selviän enää tästä. en jaksa tällaista. ihan kuin se ihminen olisi kuollut, poistunut minun elämästäni. en tiedä miten pysyn järjissäni enää. tuntuu niin kohtuuttomalta että hän on kokonaan lakannut pitämästä minuun yhteyttä. ajatteleekohan hän enää ikinä minua? voiko ihmisen vain pyyhkäistä menneisyydestä pois? pitääkö minun ajatella että hän on kuollut, tai että häntä ei ikinä minun elämässäni ollutkaan? olenko kuvitellut kaiken? miten hän voi kohdella minua näin? miten kukaan voi kohdella toista ihmistä näin julmasti. olimme yhdessä kuusi vuotta. en ymmärrä tätä. en vaan voi ymmärtää miestäni.
kaikki on mennyt. minulla ei ole enää mitään merkitystä. minut voi vaan noin vain tuosta noin vaan pyyhkiä pois. ja hän jatkaa uuden naisensa kanssa elämää Puolassa (nainen on puolalainen). Voiko ihminen tosiaan pyyhkiä kuusi vuotta noin vain pois? ajatteleeko hän ikinä minua? miten hän voi nukkua yönsä rauhassa? minä en voi nukkua kuin vain unilääkkeillä koska en ymmärrä tätä. en ymmärrä. en vain ymmärrä.
miten tällaisesta selviää? olen käynyt terapiassa ja syön lääkkeitä mutta en tiedä miten selviän tästä. miten tästä selvitään? miten minä selviän tästä? onko kukaan joka voi auttaa minua? onko joku selvinnyt tällaisesta?
minä en jaksa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoitit, että viimeksi tapasit miestäsi toukokuussa. Olitteko avoliitossa /avioliitossa? Jospa mies ajatteli yksinkertaisuudessaan, että se oli siinä, kun hän silloin toukokuussa sinulle kertoi. Miehet ja naiset ajattelee kaikista asioista niin erilailla. Merimiespiirit vielä tämän nais/mies-jaon lisäksi elää eri planeetalla kuin muut. Heidän käsitys parisuhteesta ei ole aivan sama kuin yleisesti on. Tämä kyseinen mies ei varmasti ole sen kaiken surusi arvoinen. Hampurin hoitaja vaihtuu hyvin pian johonkin toiseen hoitajaan, koska se on reissuelämän tyyli. Tämä törkeä hylkääminen ei kohdistu sinuun vaan se on heidän tapansa elää ja he tekevät sen kenelle tahansa naiselle. Yritä jaksaa ja pyri aktiiviseen unohtamiseen. Aina kun hän tulee mieleesi, niin pysäytä ajatus ja ajattele muuta. Tietenkin asia pitää käydä läpikin, mutta olet nyt surrut sitä jo puoli vuotta. Jos olet nuori ihminen, puoli vuotta on riittävä aika yhden miehen perään parkumiseen. Keskity huolehtimaan itsestäsi ja ala katsella muiden miesten perään. Alussa uusi mies tuntuu tylsältä ja ankealta, mutta siihen kiintyy ajan kanssa, kun sen tapaa riittävän monta kertaa.
Voin samaistua sinun tuskaasi...minut hylättiin aikoinaan kylmän viileästi. Mies oli käynyt nuoruusaikansa tyttöystävää tapailemassa..nainen tuli raskaaksi ja mies valitsi tuon naisen ja perusti hänen kanssaan perheen.
Meinasin kuolla tuohon tuskaan. Masennuin todella syvästi. Sain rauhoittavia ja unilääkkeitä alkuun. Itseni parantaminen oli todella hidas prosessi. jäin kierimään tuohon tuskaani. en saanut ajatuksia siirrettyä eteenpäin. olin sisältä kuollut.
nyt ajatellen, en kuitenkaan osannut tuota hylkäämistä sisälläni käsitellä kokonaan. tuo tapahtuma varjosti elämääni monta vuotta eteenpäin. sinä olet hakenut ja vastaanottanut ammatti-apua tuohon tilanteeseesi. se on hyvä. varmasti saat käsiteltyä tuon asian sisälläsi paljon nopeammin, kuin minä aikoinaan.
Tällä hetkellä olen itsekin taas kriisin silmässä. eron tuskaa läpikäyn...
ei lohduta, että aika parantaa. kun tahtoisi jo elää siinä ajassa, kun ei enää tee kipeää.
ei ole sinulle muuta lohtua antaa, kuin että et ole yksin. ja aivan varmasti tuosta selviät. minäkin selvisin.
ja itsellenikin on pakko uskotella, että minä selviän tästäkin kriisistä.
VOIMIA!