Kyllä kannattaa oikeasti varoa kun huolii etenkin turkkilaisen puolisokseen. Hirveesti on näistä juttuja kaksinnaimisesta jne. ja rahan keplottelusta.
Mullakin on ihan tositarina tällaisesta tapauksesta myös.
Ex-mieheni aloitti heti alkuun naimisiin mentyäni rahan ruinaamisen. Oltiin lähemmäs vuosi erillään, koska hän ei heti saanut oleskelulupaa Suomeen. Siitä sitten alkoi kuukausittainen rahan ruinaaminen että lähetä sitä ja tätä, mahdollisimman paljon vaan. Siinä vaiheessa itse olin rakkauden sokaisema ja silti tuo käyttäytyminen vaivasi. Hän kai sitten jotain pientä hommaa siellä paiski, mutta perheellehän rahat piti laittaa tietysti, kun ovat kuulemma velkaisia, työttömiä ja eläkkeellä isäukkokin ja niin kauheesti oli kuulemma velkaakin perheelle jätetty.
Perheessä kaksi täysi-ikäistä velipoikaa on ja ihmettelin että miksei isovelikään voisi mennä yhtä hyvin töihin jonnekin. Niinhän se isoveli sitten kesällä Bodrumiin sitten meni töihin mutta palkat oli kuulemma kehnot kun taloudellinen tilanne oli Turkissakin huono.
Tällekin velipojalle koettivat morsmaikkua Saksasta hankkia että pääsis Eurooppaan hänkin.
Kaiken aikaa ihmetytti kyllä että kummallista että vaikka isäpappa saa suht hyvää eläkettä kuulemma, niin silti ainainen rahapula vaivasi ja veljet teki välillä tyhmyyksiä että hommasivat exäni piikkiin kaupoista kaikkee tavaraa, vaatetta ja lahjoittelivat kuulemma kavereillekin. Sitten tänne soittivat että pitää maksaa laskuja. Eikä exällä ollut edes mitään virallista työtä. Suutuin siinä vaiheessa jo perheelle niin.
Sanoin että sä et muuten maksa niitä heidän laskuja.
No siinä vaiheessa hän oli vielä mun kanssa yhteisrintamassa ja suuttui perheelleen myös.
No ei siinä kaikki mutta hän myös teetätti sellaiset liki 10000 €:n velatkin ja pyhästi lupasi maksaa takaisin. No, maksaminen oli sitä sun tätä lopulta ja se söi osaltaan myös parisuhdetta, ettei hän hoitanut mitään asioita eikä kuunnellut neuvojani eikä mielipidettäni.
Kaikki oli siis mun vastuullani.
Sitten tosiaan, se kulttuuri, heillähän ei naista kuunnella kuulemma joten mun mielipiteilläni oli hyvin vähän merkitystä. Samoin myös yöjuoksuja oli ja herkästi riitoja tuli hänen kanssaan.
Hän piilotteli yksityiselämäänsä tarkasti multa ja valehteli myös sumeilematta välillä vaikka näin mikä oli totuus. Siinä oli todellinen helvetti taistella irti siitä parisuhteesta, koetin saada järkiinsä hänet heittämällä ulos jokusen kerran kotoa mutta aina aneli luvaten parantavansa tapansa takaisin.
Lopulta suhde repi niin hermojani että hän sitten lopullisesti lähti (tajusi vihdoin parhaansa).
Viimeisin vaatimus häneltä oli jatkaa aviota vaikka erossa oltiinkin, hamaan siihen saakka kunnes hän joskus saa sen pysyvän oleskeluluvan.
No siihen päätin olla suostumatta ja sekös sitä kiukutti että menin ottamaan eron vastoin tahtoa. Tosin hänellä ei ole siihen sanomista enää siinä vaiheessa kun itse jo on uudessa parisuhteessa.
Velat jäi, ositus olisi pitänyt tehdä mutta se lienee liian myöhäistä.
Enää viimeinen oikeus ja kohtuus on saada hänen nykyiselle tyttöystävälleen tieto siitä, millainen hän oli mulle ja miten sen perhe imi rahaa ja saattaa vieläkin imeä rahaa, en tiiä onko nykyiseltä tyttöystävältä vielä rahaa ruinannut ja onko kovin kaksinen sekään suhde hänellä.
Koetan saada koko tytön perheen tietoiseksi siitä, mitä tää kaveri on oikeesti tehnyt ja miten se on keplotellut päästäkseen pois Turkista.
Sehän voi olla että perhe siellä Turkissa kerää rahaa jotain tarkoitusta varten, ehkä järjestääkseen avioliiton tai muuta vastaavaa, en tiedä.
Vähintä mitä voin enää tehdä on kertoa totuus hänestä enää.
viime ajat hän on mua pakoillut valehdellen ja luulee että en uskalla tehdä mitään.
Pakko kertoa totuus, muuten en pysty jatkamaan elämääni rauhassa.
Mullakin on ihan tositarina tällaisesta tapauksesta myös.
Ex-mieheni aloitti heti alkuun naimisiin mentyäni rahan ruinaamisen. Oltiin lähemmäs vuosi erillään, koska hän ei heti saanut oleskelulupaa Suomeen. Siitä sitten alkoi kuukausittainen rahan ruinaaminen että lähetä sitä ja tätä, mahdollisimman paljon vaan. Siinä vaiheessa itse olin rakkauden sokaisema ja silti tuo käyttäytyminen vaivasi. Hän kai sitten jotain pientä hommaa siellä paiski, mutta perheellehän rahat piti laittaa tietysti, kun ovat kuulemma velkaisia, työttömiä ja eläkkeellä isäukkokin ja niin kauheesti oli kuulemma velkaakin perheelle jätetty.
Perheessä kaksi täysi-ikäistä velipoikaa on ja ihmettelin että miksei isovelikään voisi mennä yhtä hyvin töihin jonnekin. Niinhän se isoveli sitten kesällä Bodrumiin sitten meni töihin mutta palkat oli kuulemma kehnot kun taloudellinen tilanne oli Turkissakin huono.
Tällekin velipojalle koettivat morsmaikkua Saksasta hankkia että pääsis Eurooppaan hänkin.
Kaiken aikaa ihmetytti kyllä että kummallista että vaikka isäpappa saa suht hyvää eläkettä kuulemma, niin silti ainainen rahapula vaivasi ja veljet teki välillä tyhmyyksiä että hommasivat exäni piikkiin kaupoista kaikkee tavaraa, vaatetta ja lahjoittelivat kuulemma kavereillekin. Sitten tänne soittivat että pitää maksaa laskuja. Eikä exällä ollut edes mitään virallista työtä. Suutuin siinä vaiheessa jo perheelle niin.
Sanoin että sä et muuten maksa niitä heidän laskuja.
No siinä vaiheessa hän oli vielä mun kanssa yhteisrintamassa ja suuttui perheelleen myös.
No ei siinä kaikki mutta hän myös teetätti sellaiset liki 10000 €:n velatkin ja pyhästi lupasi maksaa takaisin. No, maksaminen oli sitä sun tätä lopulta ja se söi osaltaan myös parisuhdetta, ettei hän hoitanut mitään asioita eikä kuunnellut neuvojani eikä mielipidettäni.
Kaikki oli siis mun vastuullani.
Sitten tosiaan, se kulttuuri, heillähän ei naista kuunnella kuulemma joten mun mielipiteilläni oli hyvin vähän merkitystä. Samoin myös yöjuoksuja oli ja herkästi riitoja tuli hänen kanssaan.
Hän piilotteli yksityiselämäänsä tarkasti multa ja valehteli myös sumeilematta välillä vaikka näin mikä oli totuus. Siinä oli todellinen helvetti taistella irti siitä parisuhteesta, koetin saada järkiinsä hänet heittämällä ulos jokusen kerran kotoa mutta aina aneli luvaten parantavansa tapansa takaisin.
Lopulta suhde repi niin hermojani että hän sitten lopullisesti lähti (tajusi vihdoin parhaansa).
Viimeisin vaatimus häneltä oli jatkaa aviota vaikka erossa oltiinkin, hamaan siihen saakka kunnes hän joskus saa sen pysyvän oleskeluluvan.
No siihen päätin olla suostumatta ja sekös sitä kiukutti että menin ottamaan eron vastoin tahtoa. Tosin hänellä ei ole siihen sanomista enää siinä vaiheessa kun itse jo on uudessa parisuhteessa.
Velat jäi, ositus olisi pitänyt tehdä mutta se lienee liian myöhäistä.
Enää viimeinen oikeus ja kohtuus on saada hänen nykyiselle tyttöystävälleen tieto siitä, millainen hän oli mulle ja miten sen perhe imi rahaa ja saattaa vieläkin imeä rahaa, en tiiä onko nykyiseltä tyttöystävältä vielä rahaa ruinannut ja onko kovin kaksinen sekään suhde hänellä.
Koetan saada koko tytön perheen tietoiseksi siitä, mitä tää kaveri on oikeesti tehnyt ja miten se on keplotellut päästäkseen pois Turkista.
Sehän voi olla että perhe siellä Turkissa kerää rahaa jotain tarkoitusta varten, ehkä järjestääkseen avioliiton tai muuta vastaavaa, en tiedä.
Vähintä mitä voin enää tehdä on kertoa totuus hänestä enää.
viime ajat hän on mua pakoillut valehdellen ja luulee että en uskalla tehdä mitään.
Pakko kertoa totuus, muuten en pysty jatkamaan elämääni rauhassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihän näitä juttuja tyttäret jotka on Turkkilaisen kanssa menossa naimisiin usko.
kuuluu turkin (kurdi?) kulttuuriin!
heheheheee niin sitä pitää hehehehehee akkamainen mies hähähähähä
Hyvä kuin kerroit, olen monen monta kertaa tehnyt listaa ja ovat kyllä muutkin, ennen kuin avioidut, ota vakavasti varoituksen sanat. Mutta eihän noi rakkauden sokaisemat naiset usko. Mutta laitan vielä, siis ennen kuin avioidut:
-esitteleekö sinut perheelleen, sukulaisilleen, kavereilleen, naapureilleen
-viekö sinut kotimaahan ja esittelee sinut kaikille, kulkee julkisesti omassa kotimaassa ja myös Suomessa
-vietetäänkö kunnon häät, en tarkoita prameilua, vaan ihan perheen, sukulaisten kesken vietetyt häät
-opettaako sinulle oman maansa kulttuuria, kieltä
-haluaako lapsia, "koska ainakin muslimit haluvat lapsia sata varmasti" vai sanooko tehdään sitten joskus 5 vuoden päästä tai jos vaimolla onkin lapsia, hän ilmeisesti sanoo että vaimon lapset riittää myös hänelle
-ruinaako rahaa ihan liiaksi, eli haluaa uutta kännyä ja rahaa rahaa rahaa...
Kun aviossa:
-viekö sinua enään omaan kotimaahansa
-kuljeskeleeko kaupungilla omien kavereiden kanssa
-kehtaako kävellä julkisesti sinun kanssa kaupungilla ja esitellä omille maan miehille ja naisille
-sanooko, että ei ole kontaktissa omien maalaisten kanssa ja silti on kuitenkin
-pyytääkö oman maalaisia ihmisiä teidän kotiinne
-lähettelee omaan kotimaahansa hirveesti rahaa ja välittää enemmän omasta kotimaan perheestä
-matkustelee vain yksin kotimaahan ja selittelee syitä miksi ei ota sinua mukaan
-on paljon kontaktissa omaan kotimaahan, soittaa, meseilee yksin"voipi olla vaimo tai kihlattu omassa maassa"
Plus:
-huomattava ikäero
-ette ole tunteneet kauan ja menette pikaisesti avioon
Lisätkööt joku vielä listaan, mutta tiedän että täällä ei kaikki ruusunpunaiset lasit silmillään olevat naiset usko mitään, vaan tekevät sen virheen.
Kiitos kannanotoista. Satun olemaan itse ihan todellisen kokemuksen omaava ja tuossa viimeisessä vastauksessa useampi kohta kuulosti valitettavan tutulta.
Kyseessä on Turkin kurdi ja kiinnostaisi tietää jos olisi useampia kokemuksen omaavia.
Olin siinä suhteessa onnekas, ettei exäni koskaan ainakaan mua lyönyt, tosin henkinen väkivalta oli kyllä aina olemassa.
Mulla alkoi luotto rapista exään kun kerran satuin huomaamaan erään tallentuneen mesekeskustelun vieläpä hääpäivänämme. Oli toisen pohjoismaalaisen tytön kanssa jutellut, valehdellut nimeni toiseksi ja milteipä haukkui mua siinä. Jotain toistensa rakastamisesta höpisivät siinä jne.
Osoitin mieltä ja suutuin tästä toki niin kovasti, mutta mä olinkin yhtäkkiä syyllinen ja hän haukkui mua vaikka itse oli syyllinen. Tämä repi luottamuksen lopullisesti ja alkoi mesekeskustelujen seuraaminen.
Hän käytti usein henkistä väkivaltaa kohtaani peittääkseen jälkensä ja pestäkseen kätensä puhtaaksi jos epäilin häntä. Hän suorastaan painoi mut aivan alas henkisesti.
Kyllähän mä sen perheen kerran tapasin kunnolla kun siellä kävin, mutta enää en sen jälkeen kelvannut käymään siellä, hän kävi ihan itsekseen sitten seuraavat kerrat Turkissa perheensä luona.
Kunnon häitä ei mekään pidetty juurikaan ja hän manipuloi mua menemään naimisiin, kova kiire tuntui olevan siihen. Olis pitänyt siinä vaiheessa ymmärtää jo lopettaa koko juttu niin olis vähemmällä päässyt. Päätös mennä naimisiin oli myös vaikea. En ollut itse oikein varma mitä siitä tulee.
Rahasta tappelu alkoi jo hääyönä...
Mua huolettaa että hän jatkaa naisten hyväksikäyttöä, jonka vuoksi koetan saada sen nykyiseen kihlattuun yhteyttä ja kertoa kaverin käytöksestä. Myös hänen lähipiiriä koetan varoittaa etteivät hyväksy tätä. He ovat mulle vieraita ihmisiä, mutta kaikella riskillä mun on saatava kertoa totuus hänestä ettei kenenkään toisen käy huonosti.
Tää heebo rakastaa vain perhettään ja rahaa.
Se on vaikeeta pysäyttää rakastunut nainen, tiedän sen koska olin itse samanlainen, opin kyllä läksyni melko hyvin sitten. Sen takia hänen perheensä pitäis saada tietää myös "sulhasesta" enemmän mikä siitä on totuus. :-/
Tämä kaveri ansaitsee lähteä kotimaahansa takaisin, eikä mitään muuta. Ilmeisesti hän voi olla oleskeluluvan loppuun asti olla tuolla luvalla, mutta kyselenpä maahanmuuttovirastosta että mitä jos ko. kaveri on huijannut rahaa ja lumeliittona pitänyt alun alkaenkin tätä liittoa itse.
Lapsia hän ei halunnut juuri koskaan kanssani ja onneks ei tullutkaan.
Hän myös pelkää armeijaan menoa, koska siellähän hän joutuis taistelemaan omia vastaan itä-Turkissa eikä sen pää tod. näk. kestäisi sitä rääkkiä. (voin hyvin kuvitella)
Minusta tuo kymppitonnin vippi on hyvä ajatus. Oikeastaan jokaisen tuliaisen tuojan pitäisi ottaa sen verran lainaa ja tallettaa se sulkutilille. Jos maailma sitten erottaa niin rahat käytetään näiden polojen auttamiseen. Jos yhden pakolaisen menot ovat 57 000€/v niin kymppitonnilla elättää sellaisen 2 kuukautta.
Poliisi kyllä kiinnostui lupapuolella asiasta ja otti käsiteltäväkseen, vaikkakin on ollut reilu 3 v. Suomessa. Sanoi olevan hankalampaa (ehkä uskoa lumeliitoksi?) mutta katsotaan nyt mitä seuraa hänen kohdallaan asiassa.
Hankala enää tässä tilanteessa muuten hakea enää oikeutta, mutta toivottavasti asiat etenevät asiassa nyt.
Olihan se mennyt UVIin eli migriin perille mitä kirjoitin. Tuli tapauksesta jopa Suomi expressissä ilmiantona lumeliittojutussa http://areena.yle.fi/ohjelma/566ff30df8670b685c225bfd320cff40.
Laiha lohtu mutta koen ainakin nyt tulleeni kuunnelluksi...
Pian tajusin että herttinen sentään, sehän on kopsu mun tarinastani! :O