työkavereiden huonot tavat

ja röyhtäillä mielin määrin kotona mikäli vaimo vain hyväksyy sen. Säästä työkavereita semmoiselta. Röyh......

Porukka syljeskelee oven eteen isoja räkäklimppejä. Siitä ne sitten tarttuu kenkiin ja kulkeutuu sisään tai autoon. Yksi mies torkkuu työaikana, ei siinä mitään pahaa ole mutta kun se kuorsaa. Joskus eräs mies käy naisten vessassa ja selvästi kusee lavuaariin. Hyi helvetti.

itelläni ollut monissa eri työpaikoissa juurikin tuo selän takana p*skan jauhanta ja toisten aliarvioiminen päällimmäisinä ongelmina mielestäni...
ja kuvittelin että koulussa ei olisi tuota tilannetta ku kuitenki ollaan kaikki aikuisia... no joo... siellä kaikki vasta onkin pahasti kärjistyneet juurikin tuohon p:n jauhantaa selän takana.. tiedän että mustakin puhutaa selän takana vaikka mitä shittii ja en vieläkää tiiä mitä oon tehny niille ihmisille pahaa... ei vaan mahu mun jakeluun...
mut toisaalt... olen asennoitunu siihen et ne on vain kateellisia mulle ku oon heitä pidemmällä hommissani ja saan kehuja maikoilta et ei oo opit hukkaa menny...

Meillä töissä yhdellä osastolla on muutaman voimakastahtoisen naisen porukka, jotka jyräävät muut.
Aremmat nyökyttelevät ja toiset ei sano mitään ja nämä naiset tulkitsevat asian niin, että kaikki ovat samaa mieltä heidän kanssaan. Pomoa haukutaan aina, uudet tulokkaat mollataan heti, vaikkei tunneta, kaikki muut työtavat, paitsi omat ovat väärin. Olen ajatellut, että ehkäpä heillä on todella heikko ja huono itsetunto.
Positiivinen asenne ja nauraminen on kielletty. Heti jos joku asia naurattaa, luullaan, että heitä nauretaan.
Toisten taukoja vahditaan, mutta itse käydään vähintään kerran tunnissa tupakalla. Vaaditaan työkavereita tekemään saman verran töitä kuin itse. Kaikki eivät vaan ole yhtä näppäriä ja työhön oppiminen vaatii aikansa.
Uusilla tulokkailla ei ole todellakaan helppoa sopeutua, varsinkin jos vielä sanoo oman mielipiteensä julki.

Se ärsyttää, kun ei osata tervehtiä aamulla(kaan). Jopa pomoja on, jotka ei osaa sanoa huomenta. Pidän niitä täysinä idiootteina, ei ne mitään muita voi olla. Ja yleinen vähättely........ kuka luulee olevansa toistansa parempi......... siis vain ne idiootit luulevat.

Millaiset työkavereiden huonot tavat teitä ärsyttää?

Viisikymppinen mies
- leikkaa kynsiä kynsileikkurilla töissä
- sanoo asiakkaille: tällä viisii (huono tapa, nojoo ....)
- juo pillimehua, ja siitä kuuluu sellainen INHOTTVA ääni lopuksi, kun se mehupurkki melkein tyhjä
- ei ole huumorintajua (no ei tämäkään ole huono tapa, mutta minkäs sille voi ..)

Olin töissä päiväkodissa, ja omassa ryhmässäni oli eräs iäkkäämpi naishenkilö, lastentarhanopettaja. Alkuun kunnioitin häntä, koska hänhän oli siinä ammatissa meistä kaikista työntekijöistä pisimpään ollut ja kokenein. Seurasin hänen toimintaansa ja tapojaan ja yritin ottaa esimerkkiä ja mallia miten hän toimii milloin missäkin tilanteessa. Sitten yhteen aikaan huomasin, että kun itse jossakin tilanteessa lasten kanssa tein ja olin ihan oikein, tuli tämä lastentarhanopettaja aina minun ja lapsen väliin ja neuvomaan omalla tavallaan jotain. Vaikka niinkin yksinkertaisen asian kuin kypärämyssyn työntäminen takinkauluksen alle, jottei kaula palellu. Olin 10 vuotta hoitanut omia pieniä sisaruksiani, ja ollut sitä ennen toisessakin päiväkodissa hoitamassa puoli vuotta kuusi vuotta nuorempia lapsia, joten luulisi minun osaavan vaatettaa lapsen tarpeeksi hyvin ulos lähtiessä. Siitä kerrasta minulla todellakin meni hermot. Ihan kuin hänen ei tarvitsisi kunnioittaa minua ollenkaan koska olin pelkkä harjoittelija.
Tämä lastentarhan opettaja lakkasi tervehtimästä minua aamulla, vaikka olisin suoraan hänen kasvojensa eteen mennyt kajauttamaan huomenet. Hän patisti minut tekemään kaikki paskahommat, suoraan sanottuna. Itse hän ei voinut liata käsiäänkään. Jos hän pyysi minua vaikka piirtämään jotain, tai järjestelemään jotain, niin monesti huomasin kuinka hän selkäni takana oli tehnyt kaiken uudestaan.
Sitten sattui eräs hauska tilanne, jolle vieressäni ollut 6-vuotias poikakin naurahti. Istuin aikuisten pöydän ääressä, jonka päällä oleva kaitaliina oli pari senttiä vinossa. Tämä lastentarhanopettajatäti kävi pöydän ääressä suoristamassa liinan, mulkaisi minua vihaisesti ja lähti suuntaan josta oli tullutkin. Minua huvitti se, joten siirsin liinan vinoon uudestaan. Ei mennyt edes minuuttia kun opettajatäti tuli takaisin ja katsoi minua pahimmalla mahdollisella katseellaan, ja tempaisi liinan äkäisesti suoraan ja teki tiukan u-käännöksen ja käveli tiehensä. Siihen vieressäni ollut eskarilaispoika alkoi nauraa rätkättää ja niin aloin kyllä minäkin. :D
Vaikka joka päivä jouduin tuon lastentarhanopettajan pompottelemaksi, niin onneksi meidän ryhmän kaikki eskarilapset jaksoivat piristää minua joka päivä. Vaikkapa pieni hymy ja iloiset huomenentoivotukset saivat minut jo iloiselle tuulelle. :)

teilataan ekana. Siis tämä on kokemukseni vanhustyöntekijänä pitkäaikaisosastolla. Selän takana jauhamisen tyyli on kuvottavaa. Jotkut osastolla ja nimen omaan "jotkut tietyt" asettuu kuppikuntaan puhumaan uuden työntekijän hitaudesta ja osaamattomuudesta - kun voisi asennoitua, kuinka kokematonta autetaan ja kuinka yhdessä toimitaan näissä työvuoroissa, joissa kokemattomia & uusia työntekijöitä on.

Ei ihme, että sijaisten saaminen vaikeaa, kun vastaanotto on tämä. Ja ei, ei ne helevatun "hitaat ja tyhmät" sijaiset oo sokeita, ei todellakaan. Huonon vastaanoton ja selän takana jauhamisen näkee pöllömpikin.

Terveisiä Joensuuhun, "Kotsariin"!

Se on ärsyttävää, kun tulee uusia työkavereita ja ne luulee muutaman kk päästä osaavansa kaiken muita paremmin ja neuvovat vanhoja työntekijöitä töissään jopa asiakkaiden kuullen. Keskenään sovitaan muutoksista, joita ei edes vanhimmille talossa työskenneille kerrota. Parhaimmillaan tämä uusi on taloon kesätyöntekijäksi tullut, joka nyt jo syksyn tullen luuleen olevansa täysammattilainen ja muiden neuvoja. Porukasta ei tarvita kuin yksi kaveriksi, niin yhdessä voivat sitten päättää asioita keskenään ja muut hölmönä, en mää vaan oo kuullu. Tulee itellä tosi arvostettu olo ja ottaa aivoon, että kehtaavat jyrätä noin vain muut itseni mukaan lukien. Kait niillä on tarve päteä ja luulevat vaan yksinkertaisesti, että mitä vaan saa tehä, ku jolleki on ilmottanu asiasta. Onhan sentään edes kahdella kymmenestä työpäivän päätteeksi tehokas olo, kun ovat asioista kärryillä koko ajan. Me muut tulemme perässä kuulopuheiden perusteella ja vahingossa asiasta kuulleena, yleensä jo siinä vaiheessa, kun jotain on tilattu tai tyyliin; me päätettiin tehdä näin.

Kaikenlaista sitä on jo nähty - noitakin, mitä edellä lukee. Ihmettelin sitä, että sofistikoituneet korkeakoulututkinnot suorittaneet ihmissuhdealan ihmiset sotkivat yhteiset sosiaalitilat aivan ruokottomiksi: ruuat jäivät mätänemään tiskipöydälle, jääkaappiin, astiat kasaantuivat käsittämättömäksi vuoreksi - aivan uskomatonta sikalameininkiä. Kaikkein ällistyttävintä oli se, että yhteisestä jääkaapista hävisi toisten eväät. Ja kaikki paikat avaimen takana... nykyisin vain miehiä työkavereina, eikä nämä pääse tuolle tasolle, vaikka kohennettavaa olisikin.

Mulla itselläni ärsyttää se, että otetaan nyt esimerkiksi taloon tulee uusi työntekijä, joka on ollut samanlaisessa työpaikassa ennekin ja sitten, kun uutta työntekijää yrittää opastaa "talon tavoille" asiallisesti, ei kuunnella pätkääkään, ko sanotaan vaan, että oon enneki tehny, et kyllä ossaan tämmöset hommat, et ei tarvi opettaa. Itse olen aina ennakkoluuloton, kun uusi työntekijä tulee, ja annan kyllä tehdä työt omalla tavalla ja tyylillä kunhan työt vain tulee tehdyksi. No sitten kun itse olettaa, että kai se sitten osaa, kun kerran niin sanoo, niin jälkeenpäin huomaa, että asiat on tehty päin p:tä. Sitten, kun asiasta menee asiallisesti huomauttamaan, niin katotaan nokan vartta pitkin, että ku ei voinu sanoa aikasemmin. Noko ei kuunnella niin tyhjä kai se on kuuroille korville puhua. Sitten tullaan työpaikalle 15 min myöhässä ja ensimmäisenä painellaan kahvikuppi kourassa lukemaan päivän lehet ja juoruamaan asiakkaiden kans.. voe taivas että pistää vihaks! onneksi tämä kyseinen työntekijä sai potkut, ennenkö minä lomalta töihin palaan.. että yhessä päivässä sain tarpeekseni siitä työntekijästä. Tässä tapauksessa ymmärrän "paskan" puhumisenki selän takana, kun työntekijä tosissaan antaa aihetta siihen ja tietää sen itsekkin, kun asiasta huomautettu hänelle useamman kerran.

Huoneen jakavalla henkilöllä ikävä tapa juoda kahvia ylähuuli auki siten ettei varsinaista ryystämistä kuulu mutta haukottelun tapainen ilman haukkominen sitä vastoin. Jos ei kestä juoda antaisi jäähtyä!

Minua ärsyttää sekä pomojen että varsinkin työntekijöiden ns. paskanjauhanta. Ihmetyttää miten "aikuiset" ihmiset käyttäytyvät kuin lastentarhassa leimattuaan sisälle työpaikalle. Eräs pikkumies naama punasena koko ajan haukkuu muita tultuaan töihin tyyliin vittu saatana perkele se vitun homo ei osaa mitään... ym ym ym. se haukkuu jopa omaa vaimoansa ja koiraansakin. Pomoni kuuluu tähän samaan sakkiin ja myötäilee tätäkin "ihmistä". Joka palaverissa keskitytään haukkumaan johtoa ja keskijohtoa, ja joskus riidellään tulisesti keskenään jos joku uskaltaa olla eri mieltä näitten noin 5-60 vuotiaitten vittu perkele - linjan miesten kanssa. Lienee näillä jäänyt kehitys apinan tasolle. Usein nämä ovatkin sitten niitä perseennuolijoita kun sattuu pomo naaman eteen. Ja ottavat nämä pirut myös silmätikuksi usein sen joka uskaltaa vastustaa niiden valtaa esim. minä. Ai niin ja röökillä ravataan 15 minuutin välein - kai se paskanen suu pestään nikotiinilla ja aivot myös ettei olisi paha olo. Voi ressukoita, menisivät kotiinsa pilaamasta ihmisten työpaikkoja.

Yleiset ongelmat..

Se että vittuillaan ja ilkeilläään eikä tehdä työtä vaan kuormittaa työkavereita ja ei nähdä itsessä mitään vikaa ja sitten odotetaan kuitenkin vain positiivista palautetta omasta työstä

Selän takana puhuminen ottaa päähän ja kun ihminen sitä kysyy, sanotaan että en puhu sinusta selän takana . Kuitenkin suu vaahdoksi asti jauhetaan.

Olen toiminut pitkään lähihoitajana. Osaan toimia yksin ja yhdessä. Kun aamuvuorossa olen toisen kollegan kanssa, niin olen usein suunnitellut työtehtävien aikatauluista, ynnä muuta asioita työparina kanssa yhdessä. Viime viikolla sattui kuitenkin että kun mietimme miten jaamme työtehtävät niin vakituinen sairaanhoitaja sanoikin että haluaa työpariksi sellaisen joka kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Se särähti minun ja muutaman muun työkaverin korvaan ja päivä oli piloilla. Loppupäivän tämä kyseinen henkilö oli hiljaa. Sitten vielä sattui iltapäivällä että tämä kyseinen henkilö etsi kuumemittaria, satuin vahingossa kysymään kuin. Minulle vastattiin kuin olisin ollut vuoden idiootti, kun kuume tarvitsee mitata ja kuumemittari ei toimi. Meinasin sanoa että kykynevät hoitaa asian kuntoon. Sen sijaan sanoin että siinä on kaikki kuumemittarit ja jos ei toimi ei voi mitään.

Se että ei pestä käsiä kun käydään vessassa ennen kahvitaukoa eikä pestä käsiä. Kuulee kun vetää vessan ja ovi avautuu heti. Sitten lääpitään jääkaapit, mikrot ja keittimet.

Yksi röyhtäilee, jotkut haisevat kuin tuhkakuppi, eräs nostaa jalkansa ja kenkänsä sohvalle. Ehkä käsittämättömintä on, että tyyppi lähteen vessaan kesken kiireen. Muut joutuvat tekemään hänen työnsä sillä välin. Tyyppi voi viipyä vessareissullaan puolikin tuntia.

Muutenkin työkulttuuriimme näyttää kuuluvan, että vessaan lähtö tulee mieleen juuri, kun työrupeaman pitäisi alkaa. On ilmeisesti niin kivaa puhua paskaa, kitata kahvia ja vetää tupakkaa, että kusi- ja kakkahätä ei tule tauolla mieleen.