Hei. Onko kukaan suomalainen nainen naimisissa somalialaisen miehen kanssa? Miten on sujunut? Saa vastata asiallisesti.
Somalialainen mies?
Khadja
252197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Somali ei sinua länsimaista naista rakasta. Vaan avullasi saa monet lupa- ja raha-asiansa kuntoon. Älä pilaa elämääsi.
Näin vähän aikaa sitten Suomi-Somalia pariskunnan kahvilassa.
Suomalainen nainen oli pukeutunut islamilaisittain. Heillä oli mukanaan toinen somalialainen mies. Miehet puhuivat koko ajan keskenään äänekkäästi somaliaa ja nainen söi vaiti. Jos halua olisi ollut olisi voitu keskustella Suomen kielellä jota kaikki 3 osasivat. Nyt vaan nainen suljettiin tylysti ulkopuolelle. Miehet söivät kuin pienet porsaat. Lopuksi nainen kuuliaisesti alkoi keräämään tyhjät astiat ja roskat tarjottimelle. Nainen ei puhunut koko kahvilavisiitin ajan mitään.
Mielestäni tosi tympeää touhua tuota naista kohtaan ja osoittaa selvästi miten heille nainen on vähempiarvoinen.
se muija olikin kuuromykkä =))) tai se oli muuten vaan v*ttuntunu, eikä jaksanu jauhaa mitään. Suomalaisethan ovat muutenkin tunnetusti tuppisuita, eikös vaan?
Miks kaikessa aina pitää nähdä negatiivista?
Tuskin kovinkaan moni.Somalimies ei varmasti ole sen huonompi kuin muidenkaan afrikan valtioiden miehet merirosvo ja loisimismaineistaan huolimatta.
Mutta somalit saapuvat suomeen pakolaisina,ei heillä juurikaan ole käyttöä itseään mustalle miehelle tyrkyttävälle naiselle.Ei stressiä oleskeluluvasta päinvastoin kuin niksulla.Ja monella somalilla on vaimo lapset kotimaassaan ja he saavat heidät näppärästi suomeen kun oma anomus on hyväksytty.
mieheni on kotoisin Somaliasta. Eipä tässä sen ihmeempää kerrottavaa ole; normaalia perhe-elämää elämme. Mies ollut Suomessa jo yli 20 vuotta, ja siitä ajasta suurimman osan työ-elämässä. Lisäksi kavereistaan suurin osa on suomalaisia, joten nuo kulttuurierot ainakiaan meidän taloudessa eivät järin suuria ole; mitä nyt emme sikaa syö emmekä alkoholia juo.
Ehkä eniten kulttuuri (???) näkyy vieraillesssamme pääkaupunkiseudulla sukuloimassa (n. 2 krt/vuosi) jolloin itse puen huivin päähäni ja vietän aikaani naispuolisten sukulaisten kanssa. Ihan hyvin tullaan juttuun, mutta syynä voi olla myös välimatka. Mikä tosin saattaisi päteä suomalaisenkin puolison kanssa... tiedä siitä.
Itse pidän aika lujasti kiinni siitä että lapset kesälomillaan viettävät aikaa myös mieheni sukulaisissa; ajattelen että se on heidän oikeutensa, tuntea myös toinen puoli kulttuuriperimästään.
En nyt tähän hätään oikein osaa sanoa mikä meillä olisi niin kauhean erilaista naapureihimme verrattuna; lapset käyvät koulua, harrastavat, viettävät aikaa kavereidensa kanssa, me vanhempina yhdistämme työ-ja perhe-aikaa parhaamme mukaan.
Perinteiset roolit meidän perheessämme tosin on; koti on käytännössä minun vastuullani ja ns. miesten työt miehen. Ja arvostamme toisiamme näistä. Mutta en näkisi että jos puolisoni olisi syntyperäinen suomalainen, niin yht'äkkiä en enää haluaisikaan hoitaa kotia, laittaa ruokaa, leipoa jne jne. Eli voisin sanoa että täydennämme toisiamme ihan hyvin.
asiallisesta vastauksesta. Oma somalialaissyntyinen pokaystäväni on asunut lähes koko ikänsä Suomessa. hänellä useimmat ystävät ovat somalialaistaustaisia ja he kaikki ovat suhtautuneet minuun mutkattomasti ja arvostavasti. paremminkin olen huomannut heidän olevan enemmän herrasmiehiä naisia kohtaan kuin suomalaiset keskimäärin. tietenkkään ei huhupuheita kannata liiaksi kuunnella, mutta olen KUULLUT ,että somalalaiset miehet muuttuvat sitten avioituessaan mustasukkaisiksi ja naisen tulisi lähinnä pysytellä kotona. Itse tosin myöskin viihdyn kotona, mutta toki vapaus ja luottamus pitäisi suhteessa kuin suhteessa olla. Islamin mukaanhan tosiaan nainen ja mies ovat samanarvoisia. Mutta ihmisiähän ollan kaikki. Somalialaisilla vain on jostakin syystä niin huono maine ja aina kaikista puhutaan yleistäen pahaa.
huhujahan aina liikkuu, en oikein osaa sanoa niistä mitään. No, ehkäpä juuri ihonväri aiheuttaa sen että tekemiset ja tekemättä jättämiset huomataan paremmin kuin vaaleampi-ihoisilla. Oman kokemukseni mukaan blondi lapsi saa huutaa ja mesota mielin määrin, mutta jos ihonväri on astetta tummempi niin ei saisi ääntä kuulua. Noh, näistä on aina selvitty ihan keskustelemalla, joten eipä hätiä, ainakaan meillä :D
Miehen muuttumisesta en osaa sanoa siitäkään hirveästi; kaikkihan me vuosien myötä muutumme; toiset vain eri tahtiin kuin toiset. Meillä ehkäpä pitkä tutustumisaika ja avoliitto ennen avioliittoa on vaikuttanut siihen ettei niitä yllätyksiä ole kauheasti tullut, kummallekaan :D Myöskään omista menoista (niistä erittäin harvoista joihin eivät liity lapset... :DDD) ei ole ollut sanomisia, sillä luottamus on molemminpuolista. Emmehän muuten yhdessä olisikaan... ajatuksenamme on se että molemmat tiedämme suhteemme arvon, sekä sen ettei tätä ihan hevillä ruveta rikkomaan.
"Islamin mukaanhan tosiaan nainen ja mies ovat samanarvoisia."
Onko tämä mielestäsi hyväkin vitsi???
Hei!
Mukavaa lukea asiallista textiä.
Seurustelen itse Somalimiehen kanssa ja muuten menee hyvin, mutta vanhempani ovat iso ongelma.
Vanhempani ovat fanaattisia kristittyjä eivätkä aio hyväksyä sitä että kääntyisin Islamiin.
Oletko sinä kääntyynyt Islamiin, miten miehesi suhtautuu tähän asiaan ja tulee lapsitanne
Islamilaisia?
Itse olen nyt tilanteessa jossa joudun hylkäämään vanhempani jos valitsen mieheni. Itkettää.
Paljon kysymyksiä mutta kiitti jos viitsit vastata
ikävä kuulla :(
itselleni olisi todella rankka valinta rakkaan ja vanhempieni välillä. Itse käännyin/palasin muslimiksi avioituessamme, mutta tämä taas johtuu ihan omista syistäni; uskon että on helpompaa kun perheessä on yksi uskonto. Ja koska miehelleni ei tullut kysymykseenkään ns poistuminen islamista, joten...
Mutta tämä on siis meidän ratkaisu, tiedän pareja joissa molemmat pitäneet uskonsa eikä ongelmia (ainakaan suurempia) ole tullut. Mutta tämähän vaatii kompromisseja ja sitä, että asioista keskustellaan kunnolla jo ennen lapsien ilmaantumista. Onko miehesi kovin uskonnollinen? Meillä ei, ja minun olisi erittäin vaikea kuvitella suhdetta mieheen joka on kovin uskonnollinen, oli uskonto sitten mikä hyvänsä. Sen verran olen tosin elämässäni oppinut että jos on kovin jyrkkiä mielipiteitä jo ennen lasten olemassaoloa, nämä mielipiteet eivät to-del-la-kaan lienny kun lapset maailmassa ovat. Eli keskustelu, keskustelu,keskustelu... Mutta muuten nämä uskonasiat ovat niin henkilökohtaisia juttuja että jokaisen on vain itse vedettävä se raja mihin asti on valmis vastaan tulemaan.
Toivotan sinulle onnea; uskoisin etteivät vanhempasi ilkeyttään pakota sinua valitsemaan, todennäköisesti ovat huolissaan sinusta ja haluavat sinun parastasi. Toivon että jonain päivänä voivat todeta että kuitenkin antoivat sinulle sen verran hyvät eväät elämään että ne omatkin siipesi ovat kantaneet sinua hyvin... :D
Ei ole vitsi. Ota asioista selvää.
isompi ongelma, mies joka edellyttää sinun kääntyvän islamiin vai vanhempasi, jotka eivät sitä hyväksy?
Onko tosiaan niin, että joudut hylkäämään jommankumman? Omituista. Jos muita vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, hylkäisin miehen. Niitä saa aina uusia, toisin kuin vanhempia.
"Onko tosiaan niin, että joudut hylkäämään jommankumman? Omituista. Jos muita vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, hylkäisin miehen. Niitä saa aina uusia, toisin kuin vanhempia."
Tosiaan, mies joka vaatisi hylkäämään omat vanhempansa on pelkkä itsekäs sekopää joka ei rakasta sinua.
Omia vanhempiaan oppii usein myös arvostamaan enemmän sitten kun on itsekin saanut omia jälkeläisiä ja päässyt kokemaan millaista on olla äiti.
todellakin nainen ja mies ovat samanarvoisia. Perheessä heillä on eri tehtävät. Sanoisin, että ehkä hieman traditionaalisempi nainen pitää olla, jos menee somalimiehen kanssa naimisiin. Eli juuri hoitaa mielellään ne "naisten työt" ja jättää miehelle miesten työt. Somalialaissyntyiset pitävät useimmiten kiinni islamilaisista perusperiaatteista vaikkeivat kiihkouskovaisia olisikaan.
"Sanoisin, että ehkä hieman traditionaalisempi nainen pitää olla, jos menee somalimiehen kanssa naimisiin. Eli juuri hoitaa mielellään ne "naisten työt" ja jättää miehelle miesten työt."
saattaa pitää kyllä paikkansa... ainakin meillä. Mies tosin kyllä avustaa tarvittaessa, ja esim tekee kahvit jos minun ystäväni ovat kylässä. Mutta kyllä meillä tosiaan minä hoidan kodin. Enkä nyt todellakaan tarkoita tällä mollata miestäni millään lailla; meillä nämä asiat nyt vain menevät näin. Arvostan hänen tekemäänsä työpanosta perheemme eteen, ja tiedän että hänkin arvostaa vaikkapa sitä että illalla lasten mentyä nukkumaan laitan hänelle iltapalan. Meillä on erilaiset roolit, naisena ja miehenä, enkä koe sitä niin millään lailla ahdistavana tai huonona. Itse olen luonteeltani "pesäntekijä", ja vaikka nautin palkkatyöstäni suunnattomasti, niin perheeni ja kotini ovat minulle aivan ehdottomasti ne tärkeimmät.
Ehkäpä nämä(kin) luonteenpiirteeni tekevät minusta sitten sopivan vaimon miehelleni. En usko että ns. kovaluonteisempi nainen olisi päätynyt hänen kanssaan naimisiin; olisi ollut varmasti huono liitto, molemmille.
Uskonto on köyhiä ja tyhmiä varten. Jos uskonto on perheessä tärkeä kummallekaan niin perheessä on ongelma.
Avioliitto on siviiliprosessi, johon eri uskontokunnat tarjoavat haluttaessa jotain hömppätilaisuutta vihkimistä varten. Jos puolisoilla on eri uskonto, niin yleensä vihkiseremonia tehdään kahdesti kummankin uskonnon mukaan. Lasten uskonto on taasen lasten oma asia. Ymmärrätkö, miten vääristyneitä teidän arvonne ovat?
kun miettii kuinka monelle ihmiselle maailmassa uskonto edustaa ainakin jotain osaa elämässä. edelleen; joillekin se on se tärkein, jotkut pärjäävät vähemmälläin. itse en ole kovinkaan uskonnollinen, kuten ei mieskään, joten tässä suhteessa ei meillä ongelmia ole. ja tässä syy myös siihen etten ole naimisissa kiihko-ateistin(kaan) kanssa...
siihen miten vihkiseremonia "yleensä" tehdään, en ota kantaa. me teimme kuten meille (!) sopi, jos jollain ulkopuolisella on ongelmaa sen kanssa, niin kannattaisi todellakin harkita joska sen kaiken ylimääräisen ajan ja energian voisikin käyttää vaikkapa hyväntekeväisyystyöhön...
"lasten uskonto lasten oma asia". muistathan tuoda tämän julki myös kaikissa sukusi ja tuttavapiirisi esim kastetilaisuudessa; miten väärin onkaan että vanhemmat pakottavat lapsen uskontoon, eikös? sillä tämähän koskee myös ihan luterilaisuutta, eikös?
arvojemme vääristyneisyydestä kertonevat varmaankin lastemme elämä; koulut sujuvat, harrastuksissa viihtyvät, kavereita on ja opettajat kiittelevät. on välittävät vanhemmat ja isovanhemmat... listaa voisi jatkaa aikas pitkään. tosi vääristyneitä... ilmeisesti sinun päässäsi, mutta onneksi tulemme erinomaisesti toimeen ilman vilpitöntä (???) huoltasi. mutta jos sinulle nyt jäi vielä tunne että tässä maassa lapsia pakotetaan uskomaan vastoin tahtoaan, niin ehdotan että otat yhteyttä vaikkapa paikalliseen kirkkoherranviraston nuorisotoimeen ja esität huolesi heille; näitä luterilaisne uskon uhrejahan kun kuitenkin on muutama enemmän tässä maassa, eikös?
ne miesten työt sitten esimerkiksi teidän perheessänne ovat?
esim autot ovat miehen vastuulla, polkupyörät, pihatyöt jotka vaativat voimaa, elektroniikkatyöt yms yms. kyllä sitä kaikkea aina ilmaantuu; karrikoidusti (!) työt jotka tehdään työkaluilla.
mutta näin siis meillä, muilla toisin. ja nyt arvostaisin suuresti jos jätettäisiin kaikki feminsimi-paatokset sekä "alistava muslimi" mongerrukset; niitä olen kuullut ihan riittämiin.
(ihan kuin olisi miehen vika että minä haluan "tehdä kotia" ja saan iloa siitä että tuotan miehelle ja perheelleni hyvän mielen. tai että minun pitäisi pyytää jatkuvasti anteeksi sitä etten osaa enkä edes halua osata vaihtaa autonrenkaita. meillä homma toimii siten että mies vaihtaa renkaat ja tulee valmiiseen ruokapöytään.)
eli molemmilla oma roolimme naisena ja miehenä ja molemmat toisiamme toistemme osuutta arvostaen.
entäs teillä?
ota nyt ihmeessä asioista selvää ennen ku alat viisaana tänne kirjottelee.kyse ei oo mistään naisten alentamisesta.vaan sitä että nainen kunnioitti omaa miestään.mietippä asia niin päin että naisella olis ollu naispuolinen kaveri mukana.silloin miehen ei kuulu lörpötellä vieraitten naisten kans koska kunnioittaa omaa vaimoaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Olen kuule aika paljon ottanut selvää islamista enkä suosittele sitä kenellekään.
Kyse oli todellakin tuon naisen sulkemisesta keskustelun ulkopuolelle eikä mistään kunnioittamisesta.
Ihmiset voivat kaikki keskustella keskenään vapaasti huolimatta siitä mitä sukupuolta sattuvat olemaan. Näin siis sivistyneessä maailmassa mitä islam ei edusta.
Nykyinen mieheni ei ole edes töissä, mutta hän tuo minulle sellaisia lahjoja, joista suomalaisen exäni kanssa voin vain unelmoida. Joka ilta saan koruja ja kukkia. Suomalaisen miehen kanssa sain turpiini joka ilta. Arvaa kaduttaako? Ei kaduta! Ei tosiaan kaduta ja jos aiot jatkaa noita provoja, niin sanonpa sulle, että Afrikkalaiset miehet ovat MAAILMAN PARHAITA; TUNNOLLISIMPA JA ÄLYKKÄIMPIÄ MIEHIÄ!!!!! Sä rasisti et vaan tajuu sitä, koska sulla on joku peräkammarinpoika hakkaamas sua koko ajan. Mietipä ite. Mä meen tänä yönä sänkyyn, jossa on ruusun terälehtiä ja shampanjaa, sä varmeen meet johonki turvataloon silmät mustana, hu... en sano mikä, mut ite tiiät miukä oot ja sen tietää kaikki tälläki palstalla!
Joka ilta saat koruja ja kukkia? Täytyy varmaan olla varastettuja kun miehesi ei edes ole töissä. Ei niillä Kelan rahoilla ostella joka ilta koruja. Muutenkin viestisi on tosi lapsellinen. Pakko kommentoida sitä vaikkei se ollutkaan minulle tarkoitettu.
Olen itsekin aikanaan seurustellut ja ollut naimisissa afrikkalaisten kanssa.
Ainoat kaksi kertaa elämässäni kun minulla on ollut mustat silmät on ollut näiden mustien miesten kanssa (joista toinen somali). Silloin joutui tosiaan tutustumaan tuohon turvatalotoimintaankin.
Mitään tunnollisuutta en hirveästi ole afrikkalaisissa huomannut eikä älykkyyskään heistä kyllä kauas loista.
Pääset helpoimmalla kiljumalla minua ja muita vastaavia rasistiksi vaikka kyseessä onkin vain kokemukseen perustuva realismi.
Toivottavasti hukut sinne ruusun terälehtiisi!
Ruusun terälehtiä ja shampanjaa tuli tältäkin komistukselta
http://www.kho.fi/paatokset/45418.htm
"Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on toimitettu A:n lapsen äidin D:n 1.4.2008 asiassa antama selvitys, jossa hän on muun ohella kertonut, että A ei ennen lokakuuta 2007 pyrkinyt tunnustamaan isyyttään, eikä hän ole osallistunut lapsen kasvatukseen millään lailla. Hän on tavannut lapsen viimeksi vuonna 2003. A:n karkottaminen ei olisi lapsen edun eikä perhe-elämän suojan vastaista. A on myös useasti uhannut räjäyttää D:n ja/tai tämän vanhempien asunnon ja viedä lapsen sekä muun muassa uhkaillut D:tä tämän työpaikalla siten, että paikalle on tullut kutsua poliisit."
http://areena.yle.fi/video/419495
Eiköhän sitä rikollisia ole kaikentaustaisissa ihmisissä.
Itselläni on paljon somalialaistaustaisia työkavereita, ja he ovat ihan yhtä päteviä ja ahkeria kuin muualtakin tulleet. Ja monet vielä hyviä tyyppejä muutenkin.