Oon todella onnelline ku miulla on ystäviä mutta.. Usein tuntuu että oon vaan miun ystävien terapeutti. Kaikki miun ystävät purkaa miulle murheensa, sitä vastaan miulla ei kyllä oo mitään, mut se masentaa itteäni ku ne ei kuitenkaan tee miulle vastapalvelusta. Esim. jos ite oon masentunut, ystävät ettii mukavempaa seuraa koska ei itte halua tulla masentuneiks ollessaa miun seurassa.. Mut jos ne on ite masentuneita ni ne hakeutuu miun seuraa ja ite autan niitä vaikka ne ei miuta. Oonko mie liian ystävällinen enkä halua loukata toisia.. Onko tässä yhtää järkeä että ite masennun täysin ku muut pakkaa miun päälle huonoa oloasa.. ja sitte kuitenkaa ei auta miuta vaikka yritän kantaa niitten kuormia että niillä edes vähä olo helpottuis.. Siitä kyllä oon todella kiitolline että miulla on yks aivan ihana ystävä jonka kanssa jaetaa kaikki surut keskenää.
terapeuttiko?
***
1288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Että osaisivat lohduttaa murheista ystävää.
Jotkut eivät vain osaa sitä niin hyvin osoittaa.
Sano joskus suoraan ystävillesi, että nyt on vähän masntunut olo ja kaipaisin sellaista kuunteluseuraa.