Vuosi meni, karu loppu

Jep, tulipa vuosi unelmoitua toisesta, oltua hänen kanssaan koko ajan netin kautta yhteydessä ja kuviteltua olevansa "jäljillä". Kyllä, siis ainoastaan UNELMOITUA, ei oltua. Tänään sitten hän pamautti seurustelevansa ja homma kaatuikin sitten siihen. Olin todella rakastunut, minusta hän oli ainutlaatuinen. Välillä tuntui, ettei hän olisi minusta lainkaan kiinnostunut, mutta välillä tuli pieniä "toiveen kipinöitä" tai ainakin sellaisiksi ne tulkitsin. Olen aika kokematon seurusteluasioiden suhteen, "nuori" ja naiivi - siksi kai jaksoin elää toivossa.

Miksen kysynyt aiemmin seurusteleeko hän? Miksen uskaltanut kertoa olleeni ihastunut? Miksen kysynyt hänen tunteistaan? Miksi huijasin itseäni?

Käsittämätön tarina oikeasta elämästä. Katkera loppu, mutta onneksi varmistetusti LOPPU.
4559
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

ihan sulle tiedoksi, että jos et ollut edes nähnyt kyseistä tyyppiä ikinä, ei se ollut oikeaa rakkautta. selvisit helpolla.

"Miksen kysynyt aiemmin seurusteleeko hän? Miksen uskaltanut kertoa olleeni ihastunut? Miksen kysynyt hänen tunteistaan? Miksi huijasin itseäni?" Voihan lässynlässynlää!!!

Äänestä
  • Olin kyllä nähnyt hänet ja ollut tekemisissä. Hän kuitenkin asui eri kaupungissa, eikä meillä ollut juuri mahdollisuuksia nähdä. Sain käsityksen, että hän olisi minusta kiinnostunut, mutta pieleen meni sittenkin.

    Äänestä

Toivossa jaksaa kuule elää vanhemmatkin. Älä syytä itseäsi lainkaan. Mä elin kaksi vuotta toivossa ja hetken näytti siltä että palaisimme eksän kanssa yhteen... Mutta nyt on uskottava ettei siitä mitään tule. Joskus elämässä vaan käy näin. Se on hyvä, että on varmistettu loppu!

Äänestä
  • Kiitos sanoistasi

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Karuloppu kirjoitti:

Jep, tulipa vuosi unelmoitua toisesta, oltua hänen kanssaan koko ajan netin kautta yhteydessä ja kuviteltua olevansa "jäljillä". Kyllä, siis ainoastaan UNELMOITUA, ei oltua. Tänään sitten hän pamautti seurustelevansa ja homma kaatuikin sitten siihen. Olin todella rakastunut, minusta hän oli ainutlaatuinen. Välillä tuntui, ettei hän olisi minusta lainkaan kiinnostunut, mutta välillä tuli pieniä "toiveen kipinöitä" tai ainakin sellaisiksi ne tulkitsin. Olen aika kokematon seurusteluasioiden suhteen, "nuori" ja naiivi - siksi kai jaksoin elää toivossa.

Miksen kysynyt aiemmin seurusteleeko hän? Miksen uskaltanut kertoa olleeni ihastunut? Miksen kysynyt hänen tunteistaan? Miksi huijasin itseäni?

Käsittämätön tarina oikeasta elämästä. Katkera loppu, mutta onneksi varmistetusti LOPPU.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu