suomessa on mukavaa asua maaseudulla, koska täällä on rauhallista. ei ole remuavia juoppoja tai aggressiivisia narkomaanihiippareita nurkissa pyörimässä uhkaavasti.
maalla voi harrastaa luonnossa liikkumista ihan hyötymielessäkin, -polttopuun keräilyä sekä luonnonmarjojen ja sienten poimintaa. maalla on myös mahdollista harrastaa kalastusta tai metsästystä järvi- ja metsäalueilla.
maalla tulee toimeen pienemmillä tuloilla, jolloin voi rakentaa omasta elämästään laadullisesti rikkaampaa. koivupahkoista mm voi askarrella erilaisia taidekäyttöesineitä, kuten kukseja tai tuhkakuppeja.
jos kaupunkiasuminen tuntuu ylivoimaisen rasittavalle ja henkeenkäypälle, niin tee elämäsi paras ratkaisu ja muuta maaseudun rauhaan asustelemaan. näin minäkin tein jo 16 vuotta sitten enkä ole päivääkään katunut sen jälkeen. :)
maalla voi harrastaa luonnossa liikkumista ihan hyötymielessäkin, -polttopuun keräilyä sekä luonnonmarjojen ja sienten poimintaa. maalla on myös mahdollista harrastaa kalastusta tai metsästystä järvi- ja metsäalueilla.
maalla tulee toimeen pienemmillä tuloilla, jolloin voi rakentaa omasta elämästään laadullisesti rikkaampaa. koivupahkoista mm voi askarrella erilaisia taidekäyttöesineitä, kuten kukseja tai tuhkakuppeja.
jos kaupunkiasuminen tuntuu ylivoimaisen rasittavalle ja henkeenkäypälle, niin tee elämäsi paras ratkaisu ja muuta maaseudun rauhaan asustelemaan. näin minäkin tein jo 16 vuotta sitten enkä ole päivääkään katunut sen jälkeen. :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
ainoo mikä harmittaa on, se että en älynnyt sitä nopeemmin kuin sit älysin. Jostain syystä maalla ei ole tylsää silloinkaan ku ei tapahdu mitään.
tarpeen mukaan, jos tuntee tarvetta suurempiin ympyröihin ihmisten tai kulttuurielämän pariin. mutta vain väliaikaisesti vierailemaan.
vasta kävin etelässä suny beachilla bulgariassa lomailemassa, ja ihan tuntui luksukselle palata takaisin omalle "reviirille". oikeasti maailmanlaajuisesti ajatellen hyvin harvalla on edes teoreettiset mahdollisuudet asua näinkin "leveästi", -tosin suomen ekonomisella asteikolla mitattuna pienituloisesti.
oikeesti hyvä asua ja elää..=o)
..mu meilpäi noi narkit tuppaa vallottaa täältäki lääniä..joteka niit diudau sakkii näkys meilpäi ainaski..vaikka mitekä maalla ollaanki..=o(
..millokaa en lähtisi kaupunkii taksin asumaa se on ainaski iha saletti..mä ahistun kaupungissa ollessani..musta tulee niikun adhd:stä..keskittymiskyvytön ja vauhkoonnun..ja tulen myöski aggressiiviseksi jollen pääse ihmisiä pakoon omaan piilopirttiini sillain tahtoessani..=o/
...mä oon semmoi puoli erakko luonteeltani..välist viihyn ihmisten kanssa mut vieraitten ihmisten kanssa vain tosiaaki välillä..mut enimmäksee tykkään olla omassa poppoossa kotosalla..=o)
luonto tääl maalla kaikki parasta onki ja tää melusaasteen vähyys..ja se ettei jokapuolella ravaa ihmisiä kun muurahaiskeossa..aamusin voipi mennä vaikka yöpaita päällä ulos kastelemaa kukkia..ja yhtää ei tartte aatella et naapuri kamalaa..vaikka naapurit meil onki liki..ja näkee meille..mut neki juoksentelee puoli alastomina pihassa joteka yöpaidassa menemii on pikkusta siihi nähe..=o)
muuteki saa olla melkosen naturellina..eikä ole paineita sillain muista ihmisistä kun asuu maalla..passaa juur mun luonteelleni tämmösen laatui huolettomuus..siks jaksaa sitte hymyilläkki..ko taas näkee ihmisiä..=o)
vieläkin me jätetään "luuta" ulko-ovea vasten merkiksi siitä, ettei olla kotona, silloin kun ei olla kotona. :)
paatte työ kaiketi kummiski ovet säppii ko kotoanne lähetten..???..=o)
..meil on ovet lukos ja eipä oo mitää merkkiäkää et oltas poies kotoota paitti jos autot puuttuu pihasta..taikka ees toine nii siit jo tietäs ettei olla kotona..taikka ainaskaa kumpiki ei olis kotona....=o)
ni musta tääl on vuodenajatki nii erilaisen tuntusia ko sillo ko asuin viellä kaupungissa..taikka kaupunkiha tääki pitäjä on mutta niiku tarkotan tuolla taajamissa...=o)
pelkäsinki jotta jos mun mies ei oisikaa ollu maalla viihtyvää sorttia nii meil oisi tullu iso ongelma siitä..mie en meinaten oisi suostunu lähtee kaupunkii..mu onneksi hääki tykkäs jotta tahtoo tänne maalle asumaa iha vapaaehtosesti...=o)
ellei ihan tuntikausiksi lähdetä. Tietysti se on tavallaan naiivia luottaa turvallisuuteen, mutta mutta - jos lähetään kauppaan ja ollaan tunti pois niin ei sitä viiti. Tai jos menee pariksi tunniksi puolukkaan. Sitten jos lähdetään koko päiväksi töihin niin lukitaan talo.
ihan piti käydä tarkistamassa tilanne, -takaovesta löytyy lukko, jossa avain on ollut paikoillaan koko sen oven paikallaan olemassaolon ajan eli siis reilut 14 vuotta. ja etuovessa on taas eri lailla sarjoitettu lukko, jota ei voi lukita, koska avaimista ei ole kellään mitään tietoa. :)
periaatteessahan meillä on aina joku kotona ja lyhyiden poissaolojen aikana belgianpaimenkoira on sopivan ärhäkkä huolehtimaan vartioinnista. samoin, jos ollaan päiväkausia vaikkapa reissussa, niin silloin on joku ulkopuolinen hankittu hoitamaan talonmiehen tehtäviä ja kissojen ja koiran ruokkimisia.
..ei ole mun juttu....
Nykyään viihdyn maalla (lomailemassa) max 10 päivää putkeen. Mut että asuisin jossain keskellä ei mitään?! Ei onnistu. Tarvitsen monia asioita ja palveluita, jotka löytyy ainoastaan kaupungeista...ja isommista sellaisista. Ja työnikin on sen laatuista ettei se landella onnistu..
Mutta lyhyt hermoloma maalla silloin tällöin on kyllä virkistävää! =)
sinulla on varmaan (voimakas) läheisriippuvuus. :)
Mutta elämäntapani vaatia tiettyjä palveluita (liittyen reenaamiseen), joita lande ei pysty tarjoamaan...
tehdä tuhkakuppeja, kukseja tai kuksia, niin aina voi paskarrella käpylehmiä. Tuo on kyllä harhaanjohtavaa mainontaa etteikö maaseudun juopot osaisi räyhätä.
yllä mainitulla suny beachin matkallani tosin sain nyrkistä nekkuuni mitä luultavammin humalassa örveltäneen englantilaisen (jalkapallohuligaanin) toimesta. näin ei ole käynyt koskaan maaseudulla asuessani.
tosiasiat siis puoltavat aloitusviestini ydinsisältöä. :)
osaavat kyllä räyhätä, mutta ne räyhäävät lähinnä kotonaan ja sinne on meiltä piitkä matka... kaupungissa sosiaaliset ongelmat ryöpsähtää kaduilla, rappukäytävissä, hiekkalaatikoilla silmiin, maalla ne hautautuvat jokaisen ikiomaan kotiin, ikiomien omenapuiden katveeseen.
Menisin maaseudulle hevostallille hoitajaksi,mutta fysiikka ei ole tarpeeksi "kova" handlaamaan esim. nuorten yksivuotisvarsojen käsittelyä.Ei ole myöskään ammattitutkintoa,harrastajasta suoraan heppoja harjailemaan,jota tietysti kyllä osaan.Ravurit tai ratsut,mieluiten ponit joita myös mielelläni valmentaisin sileällä.En nyt mainosta osarilla itseäni mutta kyllä meitä maalle kaipaavia löytyy!Haluaisin fiilistellä vaikkapa kisaan lähtevien hevosten menestystä,itse hoitajana mukana..Tosin en ole hyvä varusteissa ja buukkaan varmaan vaellusratsastuksen omaksi ilokseni talvella.Mutta sanaa voi laittaa kiertämään,että jos puutetta on tallityövoimasta, voi summaan ynnätä ainakin tämän yhden tapauksen,joka osaa ruokkia,harjata sekä dressagea.Pieniä esteitäkin.
http://www.youtube.com/watch?v=vAg6TOMeo4g
http://www.youtube.com/watch?v=qh2Jed20wLk
...puolensa. Lähinnä kaipaan niitä sosiaalisia tilanteita, joita oli paljon helpompi luoda kaupungissa kuin tällaisessa sisäänpäin lämpeävässä maalaismiljöössä. Toisaalta maalla saa olla paremmin omassa rauhassa (vähän liiankin kanssa) ja on paljon enemmän mahdollisuuksia kaikenlaiseen puuhasteluun.