Olen yli nelikymppinen mies ja ollut viitisen vuotta parisuhteessa monin puolin erittäin ihanan, itseäni hieman nuoremman naisen kanssa.
Jokaiseen parisuhteeseen kuuluvat kinastelut ja nahinat mukaanlukienkin meillä menee pääpiirteittäin varsin hyvin. Keskustelu ja seksi toimii, meillä on paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia.
Ongelmaksi on mielessäni noussut se, että koko yhdessäolomme aikana hän ei ole kertaakaan sanonut rakastavansa minua.
Ei, vaikka olen sitä yrittänyt kaikin tavoin hänestä nyhtää ulos.
Päinvastoin, hän on sanonut, että ei rakasta minua. Tosin kuulemma tykkää, ja sanoo osoittavansa sen teoillaan.
Onko rakkaus parisuhteessa tärkeää?
Onko pelkällä tykkäämisellä tulevaisuutta?
Sitooko tykkääminen vähemmän?
Miksi pitäisi rakastaa?
Onko kenelläkään kokemuksia tai mielipiteitä asiasta?
Jokaiseen parisuhteeseen kuuluvat kinastelut ja nahinat mukaanlukienkin meillä menee pääpiirteittäin varsin hyvin. Keskustelu ja seksi toimii, meillä on paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia.
Ongelmaksi on mielessäni noussut se, että koko yhdessäolomme aikana hän ei ole kertaakaan sanonut rakastavansa minua.
Ei, vaikka olen sitä yrittänyt kaikin tavoin hänestä nyhtää ulos.
Päinvastoin, hän on sanonut, että ei rakasta minua. Tosin kuulemma tykkää, ja sanoo osoittavansa sen teoillaan.
Onko rakkaus parisuhteessa tärkeää?
Onko pelkällä tykkäämisellä tulevaisuutta?
Sitooko tykkääminen vähemmän?
Miksi pitäisi rakastaa?
Onko kenelläkään kokemuksia tai mielipiteitä asiasta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Riittääkö se sinulle?
Näen ensi huuman Rakkautena. En siis koe että parisuhteessa ihmiset rakastavat toisiaan, vaan ajan myötä rakkaus (Huuma) muuttuu kiintymykseksi, joka on joko lopullista tai loppuu aikanaan.
Toki tämän asian kanssa on niin monta näkökantaa kuin tulkitsijaa.
5 vuotta kiintymyssuhteessa ei ole ollenkaan paha ;)
Ensihuuma on vain ihastumista.
Rakkaus kasvaa vasta ajan myötä.
Kuten kiintymyskin, muttei ole riippuvainen kummastakaan.
Millaista se Rakkaus sitten on?
Itse koen, että ihastuminen alkaa suhteen ihan alussa, kunnes tulee se Hurahtaminen tähän toiseen ihmiseen.. Eli nk, rakastuminen sillä tämä elku/ensi huuma kestää liki vuoden, jonka jälkeen yleensä arki astuu kuvioihin tuoden mukanaan joko kiintymyssuhteen, tai päinvastaisesti eron.
Suhteen aikana ihminen kykenee hurmaantumaan kuin alku huumassa ollessaan, kun ajattelee alkuajan asioita jotka merkitsevät hyvin pitkälle sitä miksi suhde ajautui pitemmälle kiintymyssuhteeseen. (Hitsit tätä on hankala selittää selkeästi). Kun kiintymyksen kohde tuo vaikkapa kukkia ja suklaatia, on helpompi sanoa rakastan sinua kultani, kuin että "olen kiintynyt sinuun :D
Miten kiintymys eroaa rakkaudesta, rakkaus ihastumisesta?
Kiintymys on minusta vahvempi tapa ilmaista riippuvuutta toista henkilöä kohtaan.. Ja se on selkeästi selitettynäkin päässäni, rakkaus taas ei... Omituista.
Mutta en edes yritä selittää ja määritellä asioita joille en sanallista ilmaisua osaa.
No, kiintymys on helpoin selittää, siinähän on vain kyse tottumuksesta ja riippuvuudesta, se ei voi syntyä hetkessä. Kiintymys ei vaadi ihastumista eikä rakastumista.
Ihastumisesta olemme samaa mieltä.
Mutta tuo "hurahtaminen" on aivan turha, sitä ei välttämättä koe kaikki koskaan, vaikka rakastuisikin.
Olet oikeassa, selkeästi selittäminen on hankalaa, miksi edes pitäisi yrittää?
Ei suhteet ja tunteet kuitenkaan etene noin kaavamaisesti, jokaisella on kuitenkin omat sävyasteikkonsa eri sanoille ja määritelmille...
Kun yhdessä on eletty pidempään, on yhä vaikeampaa erotella tuntemuksiaan, tunnistaa kiintymyksen, rakkauden ja riippuvuuden osa-alueita....
...Olen vissiin tunnevammainen, vaan eipä se lieneen haittaa.
Mun kokemukseni joka suhteessa on ollut kuvaamani kaltainen. En tunne sitä Suurta Rakkautta ja ihanaa oloa mikä oli aikoinaan joka suhteessa jossa koen voivani sanoa Rakastaneeni.
Kun katson miestäni, näen::::
- Hyvännäköisen yksilön. < Miellyttää näköaistia
- Olen ylpeä siitä mitä hän on. < Arvostan
- Tahdon häntä. < Seksuaalinen vetovoima
- En halua menettää häntä. < Kiintymys
- Tykkään hänestä.. < Termi tunnetilasta, joka on siis vallitseva koska muutoinhan ei yhdessä oleminen onnistuisi.
Eli siinä on Selitettynä osa tunteista.. Ilman rakkautta.
Jos nyt joku osaisi selittää hiukan eri tapaan omaa tunnetasoaan, ni pääsisin käsiksi mitä tarkoitetaan rakkaudella.
Mielestäni toimivan esimerkin kiintymys suhteesta, ilman Rakkautta.
Lapsi syntyy maailmaan, ja ensimmäinen mikä tästä Pitäisi seurata on kiintymyssuhde vanhempaan, ja sekin kehittyy ajan myötä tietenkin.. Rakkaus sanaa lapset käyttää, kun heitä opastetaan aikuisen tapaan sanoa: Minä rakastan sinua -
Vaan tietääkö lapsi mitä on rakkaus ja sekoitetaankohan Rakkaus ja Kiintymys toisiinsa?.. Jäänpä pohtimaan..
Herää vain kysymys: miksi?
Sinulla on tarve määritellä ja lokeroida tuntemuksesi?
Ei siinä varmaan mitään pahaa, ihmettelen vaan kun en tuollaiseen itse pystyisi...
Jotten mene vahingossakaan paskaa jauhamaan.
Ei vaan, kun en ymmärrä mitä se Rakkaus on joka on vaan olemassa oleva tunne.. Ja itse en kokeneena kuin alku huumassa moista, jonka jälkeen siitä on esiintynyt aina häivähdys.. Niin kyllä se kieltämättä alkaa kiinnostamaan.
...analysoida tunteitaan, toiset jopa kuvailla niitä sanallisesti...
Enpä usko oppivani enää kumpaakaan.
Motivaation puutetta.
useamman kuukauden miehen kanssa , josta pidin, mutta en rakastanut.Pitäminen ei voinut koskaan muuttua rakkaudeksi, koska suhde oli liian pinnallinen miehen puolelta.Tän erotyön läpikäyminen on ainakin minulle kohtalaisen helppoa, koska en rakastanut miestä eli sitä kaikkein voimakkainta tunnetta ei ollut päässyt syntymään.Jos olisin rakastanut, elämäni olisi todennäköisesti yhtä helvettiä tällä hetkellä.
Molemmin puolinen rakkaus on tärkeää parisuhteessa.Luo yhteenkuuluvuutta ja tuo turvallisuutta.Rakkaussuhteeseen sitoutuu voimakkaammin.Pelkkä tykkääminen ei pidemmän päälle riitä, sitoo liian löysästi yhteen ja sellaisesta suhteesta on helpompi lähteä.
Minun suuhuni ei sovi sana rakastaa, se ei tunnu luontevalta, vaan joltain saippuasarjan kommentilta tai viralliselta kirjakieleltä. Sanon monesti tykkääväni ja mieskin tykkää minusta ja ollaan asiasta puhuttu. Meillä tykkääminen on rakastamista.
Älä IKINÄ yritä korjata mitään, mikä ei ole hajalla. Jos tykkäämistä, hyvää oloa, seksiä, keskustelua..etc..piisaa, ÄLÄ VALITA, vaan ELÄ.
"hän ei ole kertaakaan sanonut rakastavansa minua."...ei tuo lause sovikaan kaikkien suuhun, jossain tapauksissa se on jopa teennäistä sanoa noin.
Siis mun mielestä jos toinen ei voi sanoa et rakastaa toista ni on suhde tosi heikoilla kantimilla. Siis rakkauteenhan se koko suhde perustuu, ilman sitä ei voi olla myöskään todellista kiintymystä. Ja rakkaus on myös se mikä kantaa läpi huonjenkin aikojen mut taas sitä ilman suhde kariutuu todennäköisesti ensimmäiseen ongelmaan sillä jos ei ole tunnetta mukana ni siitä on tosi helppo lähtee pois..taas jos rakkaudesta luopuu ihan tuosta noin vaan ni kyl siinä vie aikaa et siitä toipuu ja et saa taas asiat kohdilleen.
Eli huono on tilanne jos toinen on sanonut suoraan ettei rakasta. :(