Stadin slangi ei ole oikea murre

sinulla. Näin se kaiketi on. En ole mikään kielitieteilijä, mutta kun esitit asian noin niin stadin slangi vaikuttaa keinotekoiselta murteelta. Se on siis sian-saksaa. ;)

noudatetaan (monissa) Suomen ruotsinkielisissä puhetavoissa, mutta niissä ruotsin sanoja on korvattu suomen ja englannin (ja kenties muidenkin) kielten sanoilla ja puhekielimäisillä oikaisuilla, esim. gratulationer > grattis(ar). En tiedä, onko Ruotsin ruotsissa samat oikaisut käytössä, oletettavasti ei.

Mikä erottaa murteen puhetavasta? Stadin slangihan syntyi kyllä puhtaasta käytännön tarpeesta: yhteiseksi kieleksi suomen- ja ruotsinkielisille kakaroille. Kieliopillinen rakenne tuli suomesta. Alueellinen puhetapa slangi epäilemättä on.
Vanha raumalainen murrehan sisältää suuren määrän lainoja ruotsista ja jopa epäsuomalaisen d:n (joka ei ole kehittynyt dentaalispirantista). Onko se vain puhetapa?

turun murre, oulun murre, savon murre, stadin slangi. en tiedä kuka sitä on sinulle koittanut mieltää murteeksi kun ei siihen ole edes tarvetta, se on slangia ja nykykielellä sitä voisi kuvastaa vähäosaisempien "underground"-kieleksi. Stadin slangi, joka on sosiaalinen murre, ( http://urbaanisanakirja.com/word/slangi/ ) on suomenkielelle tunnearvokas kieli ja sillä on osansa historiassa ja tietyn ikäluokan sydämessä.

tyhmintä viestissäsi on se että vedät eri murteiden ääntelytapoja esiin todistaaksesi että stadin slangi ei ole murre joka se automaattisesti nimeämättäkin on. jos suomen sisällä paikassa a, b ja c murteissa on yhteinäistä se ja se ja se , niin se ei tarkoita sitä että paikassa d murteen pitäisi olla millään tavalla samankaltainen paikkojen a , b ja c murteiden kanssa.

totta, Stadin slangi on syntynyt vain siitä, että on lainattu puhekieleen sanoja ruotsista ja venäjästä, mutta tulee ottaa huomioon se että slangin syntyessä ruotsi ja venäjä oli suomessa koulussa opettettavia kieliä ja näin ollen Suomen maan kieliä, joiden sekoituksesta syntyi murre; Stadin slangi.

Tolla päättelemisellä suomenkielikään ei ole oikea kieli, koska meillä on lainasanoja venäjästä, ruotsista, virosta, ranskasta, englannista ym.

Stadin slangin luonnehtiminen vain siten, että suomen kieleen on lainattu sanoja ruotsista ja venäjästä ei tee aivan oikeutta stadin slangin monimuotoisuudelle ja omintakeisuudelle. Lainasanat on väännetty slangille sopivaan muotoon ja vain ne muodot ovat "oikeita" slangimuotoja. Myös synonyymeja esiintyy, kuten "spora" ja "skuru". Niidenkin kohdalla aito stadilainen huomaa eron käyttökohteessa. On luontevampaa sanoa "femman spora", mutta mieluummin "skurupysäkki". Nykyslangissa ei näin hienoon nyanssitajuun nuoriso enää yllä.
Jotkut lainasanat ovat myös muuttaneet merkitystään. Esimerkiksi "snaijata" tarkoittaa stadin slangissa suurin piirtein samaa kuin "bonjata", vaikka venäjän kieliset vastineet tarkoittavat eri asioita "znat'" (tietää) ja "ponimat" (ymmärtää). Samaten "kundi" ei tarkoita "asiakasta". Slangissa on myös paljon hyvin yleisiä sanoja, joiden alkuperä ei ole niin selvä: snadi, skidi, boseen, gimma, bläägät, dokata, skruudata, ...
Mielenkiintoinen ilmiö on myös slangin eri murteet kaupunginosasta riippuen. 60-70 -luvuilla munkkalaiset pojat nimittivät tyttöjä "emänniksi", yleinen sanonta oli mm. "tappo makee emäntä", kun taas tölikassa ja sörkassa oltiin selkeästi ilmaisun "vitun söde friidu" kannalla. Vastaavia eroja on paljon muitakin.

asuimme ruotsissa ja pian me puhuimme ruotsia suomalaisittain, eli meillä syntyi oma slangi. Samoin nykyään kun puhutaan suomessa suomea, sanoihin on tullut vaikutteita englanninkielestä ja sanoista tulee vain väännettyä suomalaisia. Ei se ole murretta mielestäni

Ruotsin kieltä suomeksi:

palkongilla syödään pompriksia, vastuukki tuuvingissa, mutta onneksi ööli on kylmässä...

Arvo Turtiainen
http://www.kalliolainen.com/jutut/histoire.php?ID=3
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=Arvo Turtiainen

http://koti.mbnet.fi/joyhan/E5.html

Diggaa omaa synnyin- ja kotiseutuu !
http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.html

Pitäsiköhän stadin slangi kutsua pidgin kieleksi? Sehän on sekoitus useasta eri kielestä. Ruotsinkielinen stadin slangi puhutaan (puhuttiin) tietysti ruotsalaisella kieliopilla mutta hyvin ovat ennenaikoinaan suomenkieliset ja ruotsinkieliset tulleet toimeen keskenään.

Aikoinaan olin rauhanturvaajana Libanonissa. Siellä muutamassa kuukaudessa opin puhumaan paikallistan poikien kanssa slangia. Slangissa oli suomalaisia, arabialaisia, englantilaisia ja monesta muusta kielestä sanoja. Puhuin tietysti suomen kieliopin mukaan. Mongerrus oli aika yleisessä käytössä siellä.
Aika nopeasti kaksi kieliryhmää tulee välttävästi toimeen keskenään jos on pakko.

http://www.youtube.com/watch?v=b9leHPfrVb4&feature=related

Tämä on vanha ketju, mutta jatkan sitä, koska aihe on mielenkiintoinen. Slangi oli Helsingissä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella puhuttu sosiaalinen murre. Siinä oli paljon lainasanoja mm ruotsista ja venäjästä. Slangia puhuivat vain työväestö ja nuoriso. Sivistyneet aikuiset komensivat jälkikasvuaan vielä 50- ja 60-luvuilla. "Puhu kirjakieltä."

Helsingissä on kyllä oma murteensa niin kuin muissakin Suomen kaupungeissa. Helsingin murre lienee jonkinlainen lounaismurteiden ja hämäläismurteiden siirtymämurre. Siinä on myös runsaasti vaikutteita suomen eri murteista, koska useimmat helsinkiläiset ovat muualta muutaneiden vanhempien lapsia. (Esim minun isäni oli Tampereelta, äiti viipurilainen. Itse olen syntynyt 1900-luvun puolivälissä stadissa.) Lounaismurteet ylettyvät idässä Vihtiin ja Pohjois-Espoon suomenkieliselle alueelle asti. Hämäläismurteet taas alkavat Nurmijärveltä.

Helsingingin murteessa persoonapronominit kuuluvat mä ja sä, kun taas lounaismurteissa sanotaan mää ja sää ja Etelä-Hämeen murteessa, jota esim Nurmijärvellä ennen puhuttiin, ne kuuluvat miä ja siä. Hän-pronominia ei helsinkiläisessä arkikielessä juuri käytetä, vaan ihmisistäkin sanotaan se. Muita helsinkiläisyyksiä: meidän ja teidän, ei siis meirän ja teirän tai meilän ja teilän. Demonstratiivipronominit ovat toi ja noi. Helsinkiläinen sanoo: "Ootsä mun kaveri?" (huomaa possessiivisuffiksin puuttuminen) "Mennäänks sporalla Töölööseen?"

Mikäli oikein tarkkoja halutaan olla, oletettavasti Helsingin kohdalla asui joitakin henkilöitä, ennenkuin alueelle pakkomuutettiin länsirannikon asukkaita Helsinginniemelle.

Joten todennäköisesti Hesinginniemellä oli oma murteensa ja sitten se muuttui ruotsinkielisen muuttokuormien alle..

Ettei vaan helsinginniemellä ollut lähinnä ruotsinkielisiä kalastajia, ennen kuin Porista pakkosiirrettiin (ruotsinkielisiä) porvareita kaupunkia virkistämään? Uudenmaan rannikkohan oli Helsingin perustamisaikoihin kauttaaltaan ruotsinkielistä, ero sisämaan hämäläisiin oli tiukka. Ajan myötä hämäläisiä ja lopulta muihinkin heimoihin kuuluvia suomenkielisiä alkoi asettua Helsinkiin.

Moukurapäät ei snaijaa, et stadin kieli ei o murre, joka valitettavasti katoaa näiden ja muiden mamujen takia.

KD

Olen täysin samaa mieltä.