Olen seurustellut ihanan miehen kanssa kaksi vuotta, viimeiset kuukaudet olivat tosin vaikeita, laimeampia..olin alkanut pettää miestäni henkisesti kaverini kanssa. Mieheni huomasi asian, itse kielsin, aloin vältellä kertomasta tähän kaveriini liittyviä asioita ja tapaamisia. Mieheni kanssa meni välillä paremmin, välillä oli laimeampaa. Jäin pari kertaa kiinni valehtelusta: olin jättänyt miehelleni kertomatta tapaamisista tämän ystäväni kanssa. En ymmärrä miksi toimin näin...kai nautin vain ystäväni seurasta ja tunsin kipinää häneen...hän oli minuun ihastunut. Minäkin olin kai. Mutta mitään fyysistä ei minun ja ystäväni välillä ole tapahtunut, haleja lukuunottamatta. SIitä olen pitänyt kiinni. Vähän aikaa sitten vietin taas iltaa ystäväni kanssa mieheni ollessa pois ja mies sai tietää asian jälkikäteen...hän jätti minut. Nyt olen sit ihan maassa, syytän itseäni enkä voi käsittää miksi menin miehelleni valehtemaan monta kertaa....miksi sorruin tällaiseen...ei voi tajuta...nyt olen mieheni menettänyt enkä enää voisi kuvitella valehtelevani hänelle jos hänet takaisin saisin. Mut en taida saada ;( Miltä tämä kuulostaa ulkopuolisesta? Toki olin ystävästäni kiinnostunut, eikä mitään oikeutusta valehtelulle ole...nolaanko itseni kuitenkin vain täydellisesti jos yritän pyytää anteeksi mieheltäni ja vannoa rehellisyyttä jatkossa?
henkisen pettäjän tilitys
...
4400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mahtavaa että se mies jätti sut, teki ihan oikein. käyttäydyit kuin keskenkasvuinen lellitty penikka joka ei saanut tikkaria karkkikaupassa tai jolle äiti ei antanut tarpeeksi viikkorahaa. nyt se on kasvun paikka.
siksi sinä et omaa käyttäytymistäsi tajua koska sulla on niin valtava hyväksynnän ja ihailun tarve, joka tuntuu sellaisena aukkona sisällä että "ihan kuin ei olisi saanut elää sitä omaa elämää vaan on elänyt jonkun toisen koko ajan". sulla on kasvatuksesta johtuen niin itsekeskeinen minäminäminä-ajattelumalli ettet ymmärtänyt edes ajatella toisen (sen sulle tärkeimmän ihmisen) hyvinvointia ollenkaan ja kertoa hänelle asiasta ennen kuin oli myöhäistä, saatikka välttää koko soppa..
itsensä syytteleminen on aivan turhaa, voit mennä suoraan asiaan ja kyseenalaistaa yhteiskuntamallin=median luoma illuusio koulutus perhearvot ja alkaa opettelemaan omilla jaloilla seisomista, kyllä se siitä. toivottavasti exäs löytää nopeasti jonkun paremman.
itsesi ruoskiminen, hyvä lähimmäinen.
Olit ihastunut. Sait tuolta ystävältäsi jotain, mitä olit kaivannut suhteessasi.
Jos ette pysty tuosta jatkamaan kumppanisi kanssa, niin tee päätös. Sinä alat elämään omaa elämääsi. Toinen ei välttämättä ymmärrä sinua. Eikä kykene antamaan anteeksi. (vaikka se on ainoa tie. Mutta juuri nyt ei pysty)
Sinun on kuitenkin jatkettava elämääsi.
Voimia. Et ole yksin.
voi, harmillista että noin kävi. en kylläkään ymmärrä (ex)miestäsi. juttelitteko tarpeeksi, puhuitteko koko asian läpi?
minä en näe tuossa mitään pahaa... sinä vaan ihastuit - inhimillisesti. tietenkin valehteleminen ja toisen selän takana tapaaminen oli väärin, mutta sekin inhimillistä...
koittakaa vielä jutella. voimia.
On pettämistä aivan siinä missä fyysinenkin. Olen itse henkisesti petetty ja voin sanoa, että yhtään helpompaa ei ole.
Pettämisessä ei ole kyse niinkään siitä, mitä tapahtui, vaan siitä, että pariskunnan välille on tullut asia josta toinen valehtelee. Toimii toisen selän takana. Rikkoo siis sen luottamuksen jonka varassa suhde on.
Ennenkuin itse tajuat mitä olet mennyt tekemään, niin ei kannata mennä miehesi eteen "esittämään" katuvaa. Jos et oikeasti tajua, että kyse ei ole sinusta ja siitä toisesta miehestä ja "pikku ihastuksesta" vaan sinusta ja alkuperäisestä miehestäsi ja teidän kahden suhteesta jonka olet mennyt rikkomaan, niin joka solusi huokuu sitä tietoa miehellesi ettekä saa mitään aikaiseksi.
Miehesi silmissä et voi nolata itseäsi enää pahemmin. Kehoitan joka tapauksessa pyytämään anteeksi vaikka suhteestanne ei mitään tulisi. Ehkä tässä vaiheessa on väärä hetki miettiä ylipäätään, että nolaatko SINÄ itsesi. Miestäsi olet jo nöyryyttänyt ja nolannut.