Ilmaiset palvelut pois rikkailta

Lapsilisien kohdentamista tulojen ja varallisuuden mukaan voisi varmaan harkita. Wahlroosia tuskin lapsilisät kuitenkaan paljon kiinnostivat. Hänhän otti esimerkikseen terveydenhuollon ja opiskelun. Terveydenhuolto oli ykkösesimerkki. Siinä on tietysti nähtävissä myös finanssitavaratalon edunvalvojan puhetta. Tarkoittaisihan julkisen terveydenhoidon alasajo tältä osin yksityisen sairausvakuutusbisneksen rajua nousua. Wahlroosin haavena on amerikkalainen huonolaatuinen terveydenhoito, joka rikastuttaa lähinnä vakuutusyhtiöitä ja lääkäreitä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Lapsilisien kohdentamista tulojen ja varallisuuden mukaan voisi varmaan harkita. Wahlroosia tuskin lapsilisät kuitenkaan paljon kiinnostivat. Hänhän otti esimerkikseen terveydenhuollon ja opiskelun. Terveydenhuolto oli ykkösesimerkki. Siinä on tietysti nähtävissä myös finanssitavaratalon edunvalvojan puhetta. Tarkoittaisihan julkisen terveydenhoidon alasajo tältä osin yksityisen sairausvakuutusbisneksen rajua nousua. Wahlroosin haavena on amerikkalainen huonolaatuinen terveydenhoito, joka rikastuttaa lähinnä vakuutusyhtiöitä ja lääkäreitä.

Lue lisää

Jaahas, Mielipidepankki lainaa mielipiteensä suoraan Hesarista. No, tollo ei omaa mielipidettään osaisi muodostaakkaan.

Meillä on synnytetty mielikuva huonolaatuisesta amerekkalaisesta terveydenhoidosta. Sitähän se ei todellisuudessa ole. USA:n terveydenhuolto on maaiman huippua, mutta järjestelmään on poliittisilla päätöksillä, demokraattien valtakausilla, saatu sääntelyä, joka tekee siitä paikoin tehottoman ja kalliin, mutta ei suinkaan kaikkialla, eikä kaikille. Laadukkuudessa se kuitenkin hakkaa suomalaisen tai minkä muun tahansa.

USA:n terveydenhoitopalvelut toimivat samalla periaatteella kuin suomessa apteekit, eli ne eivät ole pelkästään luvanvaraisia vaan myös tarveharkintaisia, Certificate of need" (CON) lupiin perustuvia. Järjestelmällä pyritään siihen, että terveydenhoidossa on mahdollisimman vähän kilpailua, jotta yritykset ei kilpailisi hinnalla ja tunkisi laadusta.

Ja aivan kuten Suomessa, myös USA:ssa lääkärit ovat onnistuneet kartellisoimaan ammattikuntansa tutkintokiintiöiden ja luvanvaraisuuden yhdistelmällä eli estäneet lääkäreiden määrän nousemasta jotta se ei alentaisi heidän erittäin korkeita palkkojaan. Esim. kätilön ammatti on kielletty 37:ssä osavaltiossa, synnytykseen siis vaaditaan aina lääkäri paikalle. Lääkärien yli-innokkaan lobbauksen ansiosta Georgian osavaltiossa jopa vahingossa kiellettiin sairaanhoitajia antamasta rokotuksia. Syynä oli laki, jonka mukaan vain lääkärit olisivat saaneet leikata,pistää tai muuten muuttaa potilaan ihoa. Käytännössä tämä olisi siis estänyt sairaanhoitajien tekemät rokotukset. No, onneksi oikeusistuimet nopeasti mitätöivät lain.

Lääkkeiden markkinoillepääsy on USA:ssakin tehty niin vaikeaksi ja byrokraattiseksi, että vain suurilla lääkefirmoilla on resursseja saada lääkkeitä markkinoille. Näin on suojeltu USA:n omaa lääketeollisuutta vaikkapa Leiraksen kilpailulta. Meillähän Lääkelaitos, jonka alueellistamista kovin vastustetaan, on samanlainen kartellien suojelija kun lääkefirmat ovat kilvan saaneet "edustajiaan" sen palkkalistoille. Kuopioon muuton myötä tuon ongelma toivottavasti helpottaa, Kuopiossa kun ei ole lääketeollisuutta lobbaamassa ihan siinä vieressä.

USA:n armoton tuotevastuu koskee myös sairaanhoitoa, seillähän kuka tahansa voi haastaa kenet tahansa oikeuteen mistä tahansa ja kuinka suuresta summasta tahansa. Hoitovirheitä vältetään niin, että potilaan suojelussa mennään äärimmäisyyksiin. Esimerkiksi sairaaloissa potilaat istutetaan vammasta tai sairaudesta riippumatta aina rullaruoliin, jotta he eivät vahingossakaan liukastuisi ja sairaala joutuisi siten korvauksiin.

Terveydenhoito itsessään on kuitenkin korkeatasoista, mutta siis kallista, kiitos juristikunnan ja lääkäreiden ahneuden.

Ja vielä kun USA:n verolait suosivat voimakkaasti työnantajien ostamia sairasvakuutuksia, työnantajat kun saavat verovapauden sairausvakuutuksien ostamiseen, mutta yksittäiset ihmiset eivät saa! Tämän seurauksena lähinnä suuryritysten työntekijöillä on hyvä vakuutusturva. USA:ssa vakuutussäännökset myös määräävät, että vakuutuksen pitää olla hyvin kattava, laki siis kieltää ostamasta pieniä määriä tätä kallista terveydenhoitoa eli halvempia rajoitettuja vakuutuksia. Näin köyhillä ei ole kunnon turvaa, vain se kunnallinen terveydenhoito joka meillä aina otetaan esimerkiksi huonotasoisesta amerikkalaisesta terveydenhuollosta. Kuten sinäkin, tai siis Hesari.

Meillähän on tehty lähes kaikki samat virheet kuin USA jotta terveydenhuollon kustannukset on saatu maksimoitua. Meillä maksajaksi on kuitenkin laitettu yhteiskunta, kaikki veronmaksajat. Näin pöhöttynyttä ja ylikallista järjetelmää ei ole ollut mahdollista muuttaa.

Meillä on tehoton ja laadultaan korkeintaan keskinkertainen terveydenhoito, joka vielä on tolkuttoman kallis. Kiitos sosialidemokraattisen ajattelumallin, jossa kaikki yksityisesti tuotettu terveydenhoito on nähty vaarana julkiselle. Tuo ajattelu tulisi heittää roskiin, ja ottaa parhaat palat niin julkisesta kuin yksityisestä, ja rakentaa hyvä ja toimiva, kustannuksiltaan terveellä pohjalla oleva terveydenhoito systeemi. Samoin kuin koulutukseen. Vaikeaa se kuitenkin on niin kauan, kun yksityisten palvelujen käyttö on ideologinen kysymys.

Ei MPP kirjoitti:

Jaahas, Mielipidepankki lainaa mielipiteensä suoraan Hesarista. No, tollo ei omaa mielipidettään osaisi muodostaakkaan.

Meillä on synnytetty mielikuva huonolaatuisesta amerekkalaisesta terveydenhoidosta. Sitähän se ei todellisuudessa ole. USA:n terveydenhuolto on maaiman huippua, mutta järjestelmään on poliittisilla päätöksillä, demokraattien valtakausilla, saatu sääntelyä, joka tekee siitä paikoin tehottoman ja kalliin, mutta ei suinkaan kaikkialla, eikä kaikille. Laadukkuudessa se kuitenkin hakkaa suomalaisen tai minkä muun tahansa.

USA:n terveydenhoitopalvelut toimivat samalla periaatteella kuin suomessa apteekit, eli ne eivät ole pelkästään luvanvaraisia vaan myös tarveharkintaisia, Certificate of need" (CON) lupiin perustuvia. Järjestelmällä pyritään siihen, että terveydenhoidossa on mahdollisimman vähän kilpailua, jotta yritykset ei kilpailisi hinnalla ja tunkisi laadusta.

Ja aivan kuten Suomessa, myös USA:ssa lääkärit ovat onnistuneet kartellisoimaan ammattikuntansa tutkintokiintiöiden ja luvanvaraisuuden yhdistelmällä eli estäneet lääkäreiden määrän nousemasta jotta se ei alentaisi heidän erittäin korkeita palkkojaan. Esim. kätilön ammatti on kielletty 37:ssä osavaltiossa, synnytykseen siis vaaditaan aina lääkäri paikalle. Lääkärien yli-innokkaan lobbauksen ansiosta Georgian osavaltiossa jopa vahingossa kiellettiin sairaanhoitajia antamasta rokotuksia. Syynä oli laki, jonka mukaan vain lääkärit olisivat saaneet leikata,pistää tai muuten muuttaa potilaan ihoa. Käytännössä tämä olisi siis estänyt sairaanhoitajien tekemät rokotukset. No, onneksi oikeusistuimet nopeasti mitätöivät lain.

Lääkkeiden markkinoillepääsy on USA:ssakin tehty niin vaikeaksi ja byrokraattiseksi, että vain suurilla lääkefirmoilla on resursseja saada lääkkeitä markkinoille. Näin on suojeltu USA:n omaa lääketeollisuutta vaikkapa Leiraksen kilpailulta. Meillähän Lääkelaitos, jonka alueellistamista kovin vastustetaan, on samanlainen kartellien suojelija kun lääkefirmat ovat kilvan saaneet "edustajiaan" sen palkkalistoille. Kuopioon muuton myötä tuon ongelma toivottavasti helpottaa, Kuopiossa kun ei ole lääketeollisuutta lobbaamassa ihan siinä vieressä.

USA:n armoton tuotevastuu koskee myös sairaanhoitoa, seillähän kuka tahansa voi haastaa kenet tahansa oikeuteen mistä tahansa ja kuinka suuresta summasta tahansa. Hoitovirheitä vältetään niin, että potilaan suojelussa mennään äärimmäisyyksiin. Esimerkiksi sairaaloissa potilaat istutetaan vammasta tai sairaudesta riippumatta aina rullaruoliin, jotta he eivät vahingossakaan liukastuisi ja sairaala joutuisi siten korvauksiin.

Terveydenhoito itsessään on kuitenkin korkeatasoista, mutta siis kallista, kiitos juristikunnan ja lääkäreiden ahneuden.

Ja vielä kun USA:n verolait suosivat voimakkaasti työnantajien ostamia sairasvakuutuksia, työnantajat kun saavat verovapauden sairausvakuutuksien ostamiseen, mutta yksittäiset ihmiset eivät saa! Tämän seurauksena lähinnä suuryritysten työntekijöillä on hyvä vakuutusturva. USA:ssa vakuutussäännökset myös määräävät, että vakuutuksen pitää olla hyvin kattava, laki siis kieltää ostamasta pieniä määriä tätä kallista terveydenhoitoa eli halvempia rajoitettuja vakuutuksia. Näin köyhillä ei ole kunnon turvaa, vain se kunnallinen terveydenhoito joka meillä aina otetaan esimerkiksi huonotasoisesta amerikkalaisesta terveydenhuollosta. Kuten sinäkin, tai siis Hesari.

Meillähän on tehty lähes kaikki samat virheet kuin USA jotta terveydenhuollon kustannukset on saatu maksimoitua. Meillä maksajaksi on kuitenkin laitettu yhteiskunta, kaikki veronmaksajat. Näin pöhöttynyttä ja ylikallista järjetelmää ei ole ollut mahdollista muuttaa.

Meillä on tehoton ja laadultaan korkeintaan keskinkertainen terveydenhoito, joka vielä on tolkuttoman kallis. Kiitos sosialidemokraattisen ajattelumallin, jossa kaikki yksityisesti tuotettu terveydenhoito on nähty vaarana julkiselle. Tuo ajattelu tulisi heittää roskiin, ja ottaa parhaat palat niin julkisesta kuin yksityisestä, ja rakentaa hyvä ja toimiva, kustannuksiltaan terveellä pohjalla oleva terveydenhoito systeemi. Samoin kuin koulutukseen. Vaikeaa se kuitenkin on niin kauan, kun yksityisten palvelujen käyttö on ideologinen kysymys.

Lue lisää

Tulipahan tuokin julki, että MMP kuuluu siihen papukaijalahkoon, joka on oppinut matkimaan valmista tekstiä. Kiitos sulle.

Kannatat näköjään edelleen Kuubalaista sosialistisen tasa-arvon mallia, jossa keskinkertaisuuksista luodaan keskiskertaisia maistereita ja tohtoreita. Onneksi maastamme voi lähteä opiskelemaan vielä niihin maihin, jossa keskinkertaisille aivoilla ei ole käyttöä.
Koskahan sinäkin pääset irti tuosta sosialismin haisevasta suosta ja yrität ymmärtää ettei kiintiöillä ja tasa-arvon koilottamisella saada mitään edistystä innovaation tai muun edistyksen alalla vaan siihen tarvitaan kykyjen mukaista opetuksen hankkimista ja osaamisen toteuttamista ilman valtiovallan standarteja.

Tasa-arvo haisee kirjoitti:

Kannatat näköjään edelleen Kuubalaista sosialistisen tasa-arvon mallia, jossa keskinkertaisuuksista luodaan keskiskertaisia maistereita ja tohtoreita. Onneksi maastamme voi lähteä opiskelemaan vielä niihin maihin, jossa keskinkertaisille aivoilla ei ole käyttöä.
Koskahan sinäkin pääset irti tuosta sosialismin haisevasta suosta ja yrität ymmärtää ettei kiintiöillä ja tasa-arvon koilottamisella saada mitään edistystä innovaation tai muun edistyksen alalla vaan siihen tarvitaan kykyjen mukaista opetuksen hankkimista ja osaamisen toteuttamista ilman valtiovallan standarteja.

Lue lisää

Lukemisen ymmärtäminen on erittäin mielenkiintoinen tutkimuslaji, se on eräs psykososiologian alue, joka varsin hyvin jopa merkittävästi paremmin, kuin puheen seuraaminen, kertoo arvomaailmastamme ja myös sivistystasostamme. Lukemisessa ei häiriötekijöitä ole niin paljon ja lukiessa tulkinta on oma, sitä ei voi syventää kysymyksin. tässä Sinun kommentoinnissa on varsin puhtaasti nähtävissä se, miten ennakkoluuloisesti minun kirjoituksiani luet. Halusi luokitella on merkittävästi vahvempi, kuin tarpeesi ymmärtää olisi. Käytännössä en ottanut lainkaan kantaa siihen, olisiko eliittiyliopisto tarpeen vai ei.

Kuitenkin, väkiluvultaan pieni maa ei oikeastaan voi ylläpitää vahvoja luokkarajoja, siihen ei kansantulo anna mahdollisuuksia. Mikäli puhutaan moni miljoonaisista kansoista, sieltä löytyy pelkästään yläluokasta vahva lahjakkuusreservi, näin kilpailua voidaan välttää. Suomen kokoisessa maassa näin ei ole. Mikäli pyrimme kasvattamaan kansalistapääomaamme, silloin kaikki mahdolliset lahjakkuudet on löydettävä ja heille on annettava tilaisuus menestymiseen.

Eliittiyliopisto on kannatettava ajatus, mikäli pääsy sinne on tehty siten vaikeaksi, että se karsisi keskinkertaisuudet. Suomessa kuitenkin lukioiden pistemäärät ovat eräs eriarvoistava tekijä, laadukkaiden lukioiden oppilaat saavat näin edun. Lukio-opetus ei kuitenkaan ole riittävän hyvä erittelyyn, tämä johtuu alueellisista eroista ja siitä johtuvista lukioiden keskinäisistä laatueroista. Triviaalikysymys, missä sijaitsevat lukiot, joissa on jatkuvasti parhaimmat oppitulokset saavutettu? Miksi?

Olipa taas sellaista sosialismin ilosanomaa ylistävä kirjoitus että huhhuh.
Missähän utopia maailmassa ja kuinka kaukana todellisuudesta elätkään?

ihmettelevä ! kirjoitti:

Olipa taas sellaista sosialismin ilosanomaa ylistävä kirjoitus että huhhuh.
Missähän utopia maailmassa ja kuinka kaukana todellisuudesta elätkään?

Nalle onkin entinen taistolainen

Niinpä niin kirjoitti:

Lukemisen ymmärtäminen on erittäin mielenkiintoinen tutkimuslaji, se on eräs psykososiologian alue, joka varsin hyvin jopa merkittävästi paremmin, kuin puheen seuraaminen, kertoo arvomaailmastamme ja myös sivistystasostamme. Lukemisessa ei häiriötekijöitä ole niin paljon ja lukiessa tulkinta on oma, sitä ei voi syventää kysymyksin. tässä Sinun kommentoinnissa on varsin puhtaasti nähtävissä se, miten ennakkoluuloisesti minun kirjoituksiani luet. Halusi luokitella on merkittävästi vahvempi, kuin tarpeesi ymmärtää olisi. Käytännössä en ottanut lainkaan kantaa siihen, olisiko eliittiyliopisto tarpeen vai ei.

Kuitenkin, väkiluvultaan pieni maa ei oikeastaan voi ylläpitää vahvoja luokkarajoja, siihen ei kansantulo anna mahdollisuuksia. Mikäli puhutaan moni miljoonaisista kansoista, sieltä löytyy pelkästään yläluokasta vahva lahjakkuusreservi, näin kilpailua voidaan välttää. Suomen kokoisessa maassa näin ei ole. Mikäli pyrimme kasvattamaan kansalistapääomaamme, silloin kaikki mahdolliset lahjakkuudet on löydettävä ja heille on annettava tilaisuus menestymiseen.

Eliittiyliopisto on kannatettava ajatus, mikäli pääsy sinne on tehty siten vaikeaksi, että se karsisi keskinkertaisuudet. Suomessa kuitenkin lukioiden pistemäärät ovat eräs eriarvoistava tekijä, laadukkaiden lukioiden oppilaat saavat näin edun. Lukio-opetus ei kuitenkaan ole riittävän hyvä erittelyyn, tämä johtuu alueellisista eroista ja siitä johtuvista lukioiden keskinäisistä laatueroista. Triviaalikysymys, missä sijaitsevat lukiot, joissa on jatkuvasti parhaimmat oppitulokset saavutettu? Miksi?

Lue lisää

Kai sinä ymmärsit noin lyhyen ja ytimekkään viestin ilman psykososiologian pitkää oppimäärääkin mitä sillä yleensä tarkoitin.
Luultavammin osaan sanoa saman asian lyhyesti mikä sinulta menee pitkäksi jaaritteluksi sosiaalisen tasa-arvon puolesta.

Oleellista ei ole se mitkä lukiot ovat muita parempia tulosten valossa, koska suurilla paikkakunnilla parhaisiin lukioihin valikoituu parhaat oppilaat vaan se, että niille parhaille "helmille" lukiosta riippumatta löytyy parhaat jatko-opinnot valmistuakseen eteviksi osaajiksi millä alalla hyvänsä. Suomalainen korkeakoulu nykyisellään tuottaa niitä mainitsemiani keskinkerteisuuksia liikaa, lahjakkaimmat opiskelijat hakeutuvat poikkeuksetta niihin maihin, joissa opetus on huomattavasti korkeampaa- ja edistyksellistä tasoa.
On selvää ettei keskinkertaisuuksilla saada hyvää kehitystä aikaan missään vaan aina tarvitaan viisaampia aivoja suorittamaan uusia innovaatioita, uudistamaan menneisyyden jäänteitä ja luomaan edellytyksiä yksilötasolla toimivan menestyksen luomiseen.

ihmettelevä ! kirjoitti:

Olipa taas sellaista sosialismin ilosanomaa ylistävä kirjoitus että huhhuh.
Missähän utopia maailmassa ja kuinka kaukana todellisuudesta elätkään?

Suomen viime lama oli varsin merkittävä asia, se oli sitä hyvin monella tasolla. Sosiologin kannalta sen merkittävyys oli siinä, että tapa oli kohtalaisen raaka, mutta hyvin tehokas, tultiin siis testanneeksi muutamia perusväittämiä ja samalla todettua niiden pitävän paikkansa.

Hyvinvointiyhteiskunta on samalla tehokkuusreservi, tämä koskee jokaista aikakautta, mutta erikoisesti se näkyy silloin, kun yhteiskunnallinen murros on läpikäytävä. Viime lamasta nousimme sen vuoksi, koska maamme hyvä laaja-alainen koulutus mahdollisti nopeasti informaatioyhteiskunnan kehityksen, tämä ei olisi ollut mahdollista, mikäli koulutuksemme olisi ollut jakaantunut. Riittävästi ihmisiä kehitystyöhön ei olisi täältä silloin löytynyt. Kun keskustelemme koulutuksesta, keskustelun keskiössä ovat käytettävät reservit, joista raha on oikeastaan vähäisin.

Jos ajattelemme globaalia maailmataloutta sen peruslähtökohdat tuotannollisesti ovat nämä: a) informationaalinen työvoima b) korkea arvon tuotanto halpa työvoima/volyymin tuotanto c)raaka-aineen tuottajat d)toissijaiset tuottajat.

Informationaalinen tuotanto on mm. Nokian kännykkä tuotantoa ja tämä tuotantosuunta vaatii korkeaa koulutusastetta, joko koko kansan mittakaavassa, tai sitten miljoonaista kansakuntaa, jossa eliittikoulujen koulutustaso riittää vastamaan haasteisiin. Pakistan on eräs esimerkki tästä, laadukas koulutus joka on mahdollista vain harvoille. Amerikassa on saman tyyppinen lilanne, ei kuitenkaan niin puhtaasti.

Suomen puunjalostuksen kilpailukyky perustui aika pitkään korkean arvon tuotantoon -halpaan työvoimaan. Työvoiman hinnan noustessa, teollinen kehitys johti automatoon, jolloin raaka-aineiden kilpailukyky on avaintekijä. Suomessa ei voida kilpailla halvalla työvoimalla, maamme väestöntiheys ei siihen riitä.

Raaka-aineiden tuottamiseen vaadittaisiin sen tyyppisiä luonnonvaroja, joiden puutteessa, emme voi tähän tuotantoon ryhtyä.

Toissijaiset tuottajat ovat heitä, jotka luovat muotia, musiikkia, kulttuuria tms.. Maailmanlaajuisesti näiden tuottajien rahallinen arvo on pieni, mikäli maalla on tämän tyyppistä osaamista, sillä on merkitystä kansantalouteen.

Utopia, jossa minä elän on maailma jossa ajattelevat ihmiset ovat eläneet jo pitkään. Se on globaali kilpailuyhteiskunta, jossa toisia hieromalla ei pärjätä. Se on myös maailma, jonka perusta on varsin selkeä, kilpailtava on niillä resurssilla, jotka ovat olemassa. Luokkayhteiskuntaiset arvot ja niiden mukanaan tuomat jäykät rakenteet ovat kilpailun este, ne ovat sitä maan sisällä, tämänhän vuoksi ne ovat lukkiutuneet yhteiskuntamalliin. Maailmanlaajuista kilpailua ei kuitenkaan käydä, mikäli ei ymmärretä oman maan vahvuustekijöitä.

Niinpä niin kirjoitti:

Suomen viime lama oli varsin merkittävä asia, se oli sitä hyvin monella tasolla. Sosiologin kannalta sen merkittävyys oli siinä, että tapa oli kohtalaisen raaka, mutta hyvin tehokas, tultiin siis testanneeksi muutamia perusväittämiä ja samalla todettua niiden pitävän paikkansa.

Hyvinvointiyhteiskunta on samalla tehokkuusreservi, tämä koskee jokaista aikakautta, mutta erikoisesti se näkyy silloin, kun yhteiskunnallinen murros on läpikäytävä. Viime lamasta nousimme sen vuoksi, koska maamme hyvä laaja-alainen koulutus mahdollisti nopeasti informaatioyhteiskunnan kehityksen, tämä ei olisi ollut mahdollista, mikäli koulutuksemme olisi ollut jakaantunut. Riittävästi ihmisiä kehitystyöhön ei olisi täältä silloin löytynyt. Kun keskustelemme koulutuksesta, keskustelun keskiössä ovat käytettävät reservit, joista raha on oikeastaan vähäisin.

Jos ajattelemme globaalia maailmataloutta sen peruslähtökohdat tuotannollisesti ovat nämä: a) informationaalinen työvoima b) korkea arvon tuotanto halpa työvoima/volyymin tuotanto c)raaka-aineen tuottajat d)toissijaiset tuottajat.

Informationaalinen tuotanto on mm. Nokian kännykkä tuotantoa ja tämä tuotantosuunta vaatii korkeaa koulutusastetta, joko koko kansan mittakaavassa, tai sitten miljoonaista kansakuntaa, jossa eliittikoulujen koulutustaso riittää vastamaan haasteisiin. Pakistan on eräs esimerkki tästä, laadukas koulutus joka on mahdollista vain harvoille. Amerikassa on saman tyyppinen lilanne, ei kuitenkaan niin puhtaasti.

Suomen puunjalostuksen kilpailukyky perustui aika pitkään korkean arvon tuotantoon -halpaan työvoimaan. Työvoiman hinnan noustessa, teollinen kehitys johti automatoon, jolloin raaka-aineiden kilpailukyky on avaintekijä. Suomessa ei voida kilpailla halvalla työvoimalla, maamme väestöntiheys ei siihen riitä.

Raaka-aineiden tuottamiseen vaadittaisiin sen tyyppisiä luonnonvaroja, joiden puutteessa, emme voi tähän tuotantoon ryhtyä.

Toissijaiset tuottajat ovat heitä, jotka luovat muotia, musiikkia, kulttuuria tms.. Maailmanlaajuisesti näiden tuottajien rahallinen arvo on pieni, mikäli maalla on tämän tyyppistä osaamista, sillä on merkitystä kansantalouteen.

Utopia, jossa minä elän on maailma jossa ajattelevat ihmiset ovat eläneet jo pitkään. Se on globaali kilpailuyhteiskunta, jossa toisia hieromalla ei pärjätä. Se on myös maailma, jonka perusta on varsin selkeä, kilpailtava on niillä resurssilla, jotka ovat olemassa. Luokkayhteiskuntaiset arvot ja niiden mukanaan tuomat jäykät rakenteet ovat kilpailun este, ne ovat sitä maan sisällä, tämänhän vuoksi ne ovat lukkiutuneet yhteiskuntamalliin. Maailmanlaajuista kilpailua ei kuitenkaan käydä, mikäli ei ymmärretä oman maan vahvuustekijöitä.

Lue lisää

Wahlroosin ideologia on aivan sama kuin tämän hallituksen ideologia, hän sanoo sen suoraan ja hallitus tekee sitä hiljaisuudessa.
Tämä ideologia on juuri se mikä on USA:ssa ollut koko historiansa ajan ja jota Obama nyt yrittää tervehdyttää.
Nyt kun terveyspalvelut tulisivat hyvätuloisille maksullisiksi, niin samalla perusterveydenhuolto ajettaisiin alas, tasolle joka olisi sitä mitä nyt saamme ambulanssissa hoitoon vietäessä.
Varmasti jokainen ajatteleva ihminen tajuaa, että verotuksella sitä rikkaiden ja köyhien maksuosuutta säädellään, eikä maksullisilla palveluilla, joista osa maksaa ja osa ei.
Alkiolaiseen politiikkaan, jossa minä olen kasvanut, kuului se että voimakkaammat ihmiset ovat heikompien puolella, eikä niin, että kansaa jaetaan kahtia.

Tämä Wahloroosin ajatusmaailma on kaukana siitä Niinistön lanseeraamasta "Kahtiajaon aika on ohi".
Se on lähellä Vanhasen maailmaa, jossa hyvin onnistuneita tuodaan esille ja heidän saavutuksistaan kerrotaan ja vaietaan niistä jotka eivät ole elämässään onnistuneet.

Maalaismies. kirjoitti:

Wahlroosin ideologia on aivan sama kuin tämän hallituksen ideologia, hän sanoo sen suoraan ja hallitus tekee sitä hiljaisuudessa.
Tämä ideologia on juuri se mikä on USA:ssa ollut koko historiansa ajan ja jota Obama nyt yrittää tervehdyttää.
Nyt kun terveyspalvelut tulisivat hyvätuloisille maksullisiksi, niin samalla perusterveydenhuolto ajettaisiin alas, tasolle joka olisi sitä mitä nyt saamme ambulanssissa hoitoon vietäessä.
Varmasti jokainen ajatteleva ihminen tajuaa, että verotuksella sitä rikkaiden ja köyhien maksuosuutta säädellään, eikä maksullisilla palveluilla, joista osa maksaa ja osa ei.
Alkiolaiseen politiikkaan, jossa minä olen kasvanut, kuului se että voimakkaammat ihmiset ovat heikompien puolella, eikä niin, että kansaa jaetaan kahtia.

Tämä Wahloroosin ajatusmaailma on kaukana siitä Niinistön lanseeraamasta "Kahtiajaon aika on ohi".
Se on lähellä Vanhasen maailmaa, jossa hyvin onnistuneita tuodaan esille ja heidän saavutuksistaan kerrotaan ja vaietaan niistä jotka eivät ole elämässään onnistuneet.

Lue lisää

Yleensä kun köyhältä kysytään, että miten sulla menee, niin vastaus on: Ei ole kehumista. Miksi sitä julkisesti pitäisi vielä kehua?
Mikä mahtaa olla oma osuus näiden iän ikuisten köyhien köyhyyteen?

Maalaismies. kirjoitti:

Wahlroosin ideologia on aivan sama kuin tämän hallituksen ideologia, hän sanoo sen suoraan ja hallitus tekee sitä hiljaisuudessa.
Tämä ideologia on juuri se mikä on USA:ssa ollut koko historiansa ajan ja jota Obama nyt yrittää tervehdyttää.
Nyt kun terveyspalvelut tulisivat hyvätuloisille maksullisiksi, niin samalla perusterveydenhuolto ajettaisiin alas, tasolle joka olisi sitä mitä nyt saamme ambulanssissa hoitoon vietäessä.
Varmasti jokainen ajatteleva ihminen tajuaa, että verotuksella sitä rikkaiden ja köyhien maksuosuutta säädellään, eikä maksullisilla palveluilla, joista osa maksaa ja osa ei.
Alkiolaiseen politiikkaan, jossa minä olen kasvanut, kuului se että voimakkaammat ihmiset ovat heikompien puolella, eikä niin, että kansaa jaetaan kahtia.

Tämä Wahloroosin ajatusmaailma on kaukana siitä Niinistön lanseeraamasta "Kahtiajaon aika on ohi".
Se on lähellä Vanhasen maailmaa, jossa hyvin onnistuneita tuodaan esille ja heidän saavutuksistaan kerrotaan ja vaietaan niistä jotka eivät ole elämässään onnistuneet.

Lue lisää

Ajattelisin Wahlroosin pikemminkin hakevan sitä tilannetta, jossa jo keskituloisten olisi otettava varsin mittavat terveysvakuutukset, tämä johtaisi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kasvuun. Jos yliopistokoulutus olisi maksullista, silloin myös kansalaisten säästäväisyys- ja sijoittamisaste nousisi merkittävästi. Tuleviin koulutuskustannuksiin olisi varauduttava. Tästä seuraisi suoraviivaisesti se, että kulutustaso laskisi, mitä muuta sitten, sitä on vaikea arvioida, koska selkeä mallinnus puuttuu.

Laskisiko perusterveydenhoidontaso, sekin on aika hankala arvioida. Nykyisin varsin tuhdisti tuettu yksityinen terveydenhoito imuroi lääkärireservit, kuntapuolelle ei kilpailukyvyn puutteen vuoksi oikeastaan riitä ammattitaitoista työvoimaa. muuttuisiko tämä suhde ja mihin suuntaan? Mihin käytettäisiin ne varat, joita nyt käytetään yksityisten terveydenhoidon tukemiseen? Käyttäisivätkö varakkaat kunnallisia palveluja, mikäli ne olisivat maksullisia ja osalle kansaa ilmaisia? Kuinka kävisi yksityisten palvelutarjoajien kilpailukyvyn, hintojen noustessa noin neljäsosan? Avoimia kysymyksiä on aika paljon, eräs tärkeimmistä on se, otettaisiinko yhteiskunnallinen tuki pois yksityisiltä terveyspalveluilta, sitähän Wahlroosin ehdotus ei pitänyt sisällään? Tämän tuen poistaminen olisi kuitenkin helpoin ja taloudellisesti kannattavin ratkaisu.

kysyn vaan muina miehinä kirjoitti:

Yleensä kun köyhältä kysytään, että miten sulla menee, niin vastaus on: Ei ole kehumista. Miksi sitä julkisesti pitäisi vielä kehua?
Mikä mahtaa olla oma osuus näiden iän ikuisten köyhien köyhyyteen?

Lue lisää

Ehdotan, että terveet eivät saa käyttää terveyskeskuksia. Silloin ei heidän tarvitse myöskään maksaa veroja terveyskeskusten ylläpitämiseksi. Nythän he joutuvat syyttä suotta kustantamaan sairaiden hoitoa, perkele! Onhan se niin väärin, ettei ihan perustuslain vastaista?

Niinpä niin kirjoitti:

Ajattelisin Wahlroosin pikemminkin hakevan sitä tilannetta, jossa jo keskituloisten olisi otettava varsin mittavat terveysvakuutukset, tämä johtaisi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kasvuun. Jos yliopistokoulutus olisi maksullista, silloin myös kansalaisten säästäväisyys- ja sijoittamisaste nousisi merkittävästi. Tuleviin koulutuskustannuksiin olisi varauduttava. Tästä seuraisi suoraviivaisesti se, että kulutustaso laskisi, mitä muuta sitten, sitä on vaikea arvioida, koska selkeä mallinnus puuttuu.

Laskisiko perusterveydenhoidontaso, sekin on aika hankala arvioida. Nykyisin varsin tuhdisti tuettu yksityinen terveydenhoito imuroi lääkärireservit, kuntapuolelle ei kilpailukyvyn puutteen vuoksi oikeastaan riitä ammattitaitoista työvoimaa. muuttuisiko tämä suhde ja mihin suuntaan? Mihin käytettäisiin ne varat, joita nyt käytetään yksityisten terveydenhoidon tukemiseen? Käyttäisivätkö varakkaat kunnallisia palveluja, mikäli ne olisivat maksullisia ja osalle kansaa ilmaisia? Kuinka kävisi yksityisten palvelutarjoajien kilpailukyvyn, hintojen noustessa noin neljäsosan? Avoimia kysymyksiä on aika paljon, eräs tärkeimmistä on se, otettaisiinko yhteiskunnallinen tuki pois yksityisiltä terveyspalveluilta, sitähän Wahlroosin ehdotus ei pitänyt sisällään? Tämän tuen poistaminen olisi kuitenkin helpoin ja taloudellisesti kannattavin ratkaisu.

Lue lisää

Mistä Sampo muuten repisi rahaa vaalikassoihin jaettavaksi, ellei uusista tuottoisista vakuutuksista?

Niinpä niin kirjoitti:

Ajattelisin Wahlroosin pikemminkin hakevan sitä tilannetta, jossa jo keskituloisten olisi otettava varsin mittavat terveysvakuutukset, tämä johtaisi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kasvuun. Jos yliopistokoulutus olisi maksullista, silloin myös kansalaisten säästäväisyys- ja sijoittamisaste nousisi merkittävästi. Tuleviin koulutuskustannuksiin olisi varauduttava. Tästä seuraisi suoraviivaisesti se, että kulutustaso laskisi, mitä muuta sitten, sitä on vaikea arvioida, koska selkeä mallinnus puuttuu.

Laskisiko perusterveydenhoidontaso, sekin on aika hankala arvioida. Nykyisin varsin tuhdisti tuettu yksityinen terveydenhoito imuroi lääkärireservit, kuntapuolelle ei kilpailukyvyn puutteen vuoksi oikeastaan riitä ammattitaitoista työvoimaa. muuttuisiko tämä suhde ja mihin suuntaan? Mihin käytettäisiin ne varat, joita nyt käytetään yksityisten terveydenhoidon tukemiseen? Käyttäisivätkö varakkaat kunnallisia palveluja, mikäli ne olisivat maksullisia ja osalle kansaa ilmaisia? Kuinka kävisi yksityisten palvelutarjoajien kilpailukyvyn, hintojen noustessa noin neljäsosan? Avoimia kysymyksiä on aika paljon, eräs tärkeimmistä on se, otettaisiinko yhteiskunnallinen tuki pois yksityisiltä terveyspalveluilta, sitähän Wahlroosin ehdotus ei pitänyt sisällään? Tämän tuen poistaminen olisi kuitenkin helpoin ja taloudellisesti kannattavin ratkaisu.

Lue lisää

Sinulla on tuo valtiososialistinen (siis umpisosialidemokraattinen) ajattelumalli jossa yksityinen terveydenhuolto on vaaraksi julkiselle ja siksi paha, niin paha.

Mutta jospa yksityistäisimme koko terveydenhuollon, ja sosialisoisimme sairasvakuutukset kokonaan valtiolle. Valtio maksaisi kaikille vakuutuksen Kelan tai sitten ihan yksityisten yhtiöiden kautta, ja vakuutettu saisi sitten valita minne menee itseään hoidattamaan. Kilpailuttaa terveydenhuoltoa. Kunnat ja kuntainliitot voisivat pitää omat palvelunsa jos pärjäisivät yksityisille. Aivan syrjäisimpiin kolkkiin ja pikkukyliin, jonne kilpailua ei järkevästi syntyisi, voisi jättää valtion suoraan maksamia palveluja perustarpeet turvaamaan.

Koulutuksen osalla meillä on menty ylitasa-arvoon, siis tasapäisyyteen. No, tässäkin ruotsinkieliset ovat vielä tasa-arvoisempia kuin suomea puhuvat, ruåttalaisille kun on kiintiöity yliopistopaikat noin 50%:lle heidän nuoristaan. Meillä koulutetaan paljon keskinkertaisuutta mutta ei oikestaan ollenkaan huippua. Terävöittämällä kärkeä vaikkapa sitten maksullisilla opinnoilla pääsisimme kilpailukyvyssämme paljon paremmin eteenpäin kuin maksuttomalla tasapääkoulutuksella.

Niinpä niin kirjoitti:

Ajattelisin Wahlroosin pikemminkin hakevan sitä tilannetta, jossa jo keskituloisten olisi otettava varsin mittavat terveysvakuutukset, tämä johtaisi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kasvuun. Jos yliopistokoulutus olisi maksullista, silloin myös kansalaisten säästäväisyys- ja sijoittamisaste nousisi merkittävästi. Tuleviin koulutuskustannuksiin olisi varauduttava. Tästä seuraisi suoraviivaisesti se, että kulutustaso laskisi, mitä muuta sitten, sitä on vaikea arvioida, koska selkeä mallinnus puuttuu.

Laskisiko perusterveydenhoidontaso, sekin on aika hankala arvioida. Nykyisin varsin tuhdisti tuettu yksityinen terveydenhoito imuroi lääkärireservit, kuntapuolelle ei kilpailukyvyn puutteen vuoksi oikeastaan riitä ammattitaitoista työvoimaa. muuttuisiko tämä suhde ja mihin suuntaan? Mihin käytettäisiin ne varat, joita nyt käytetään yksityisten terveydenhoidon tukemiseen? Käyttäisivätkö varakkaat kunnallisia palveluja, mikäli ne olisivat maksullisia ja osalle kansaa ilmaisia? Kuinka kävisi yksityisten palvelutarjoajien kilpailukyvyn, hintojen noustessa noin neljäsosan? Avoimia kysymyksiä on aika paljon, eräs tärkeimmistä on se, otettaisiinko yhteiskunnallinen tuki pois yksityisiltä terveyspalveluilta, sitähän Wahlroosin ehdotus ei pitänyt sisällään? Tämän tuen poistaminen olisi kuitenkin helpoin ja taloudellisesti kannattavin ratkaisu.

Lue lisää

"kysyn vaan muina miehinä 25.9.2009 10:59
Yleensä kun köyhältä kysytään, että miten sulla menee, niin vastaus on: Ei ole kehumista. Miksi sitä julkisesti pitäisi vielä kehua?
Mikä mahtaa olla oma osuus näiden iän ikuisten köyhien köyhyyteen?"

Kysymys Vanhasen kohdalla oli siitä, että hän kielisi kirjoittamasta pidentyvistä leipäjonoista ja siitä että pelotellaan perusteettomasti kasvavasta työttömyydestä eli on vaiettava kaikesta negatiivisesta mitä yhteiskunnassa on.
Sitten se kun kysyt "Mikä mahtaa olla oma osuus näiden iän ikuisten köyhien köyhyyteen?"
Jos olisit ollut vähänkään kiinnostunut yheiskunnallisiin asioihin, niin varmasti tietäisi osan tuohon kysymykseen.
Valitettavasti niitä syitä on monia, kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia, toisille nämä asioit eivät vain ole yhtä helppoja kuin sinulle. Toisille köyhyys taas tulee sairauksien kautta ja nekin voivat psyykkisiä tai fyysisiä, yhtä kaikki sairauksia molemmat.
Meillä kotona kannatettiin maalaisliittoa ja sen alkiolaista politiikkaa, joka ajoi juuri näitä syystä tai toisesta heikoimmin menestyvien tasa-arvoista kohtelua.
Minä en kannata keskustaa, koska en missään sen tekemisissäole nähnyt mitään tasa-arvoiseen yhteiskuntaan tähtääviä toimia. Viimeisenkin uskoni puolueeseen meni kun Vanhanen tuli puheenjohtajaksi, niin oikeistolaista politiikkaa puolue ei ole koskaan toteuttanut aikaisemmin.

Itse en ole minkään määrätyn puolueen kannattaja, olen äänestänyt aikanaan skdl (60-luvun nuori), liberaaleja, kristillisiä, sdp:tä, vihreitä jne. Olen varmaan ns. liikkuva äänestäjä.

Niinpä niin kirjoitti:

Ajattelisin Wahlroosin pikemminkin hakevan sitä tilannetta, jossa jo keskituloisten olisi otettava varsin mittavat terveysvakuutukset, tämä johtaisi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kasvuun. Jos yliopistokoulutus olisi maksullista, silloin myös kansalaisten säästäväisyys- ja sijoittamisaste nousisi merkittävästi. Tuleviin koulutuskustannuksiin olisi varauduttava. Tästä seuraisi suoraviivaisesti se, että kulutustaso laskisi, mitä muuta sitten, sitä on vaikea arvioida, koska selkeä mallinnus puuttuu.

Laskisiko perusterveydenhoidontaso, sekin on aika hankala arvioida. Nykyisin varsin tuhdisti tuettu yksityinen terveydenhoito imuroi lääkärireservit, kuntapuolelle ei kilpailukyvyn puutteen vuoksi oikeastaan riitä ammattitaitoista työvoimaa. muuttuisiko tämä suhde ja mihin suuntaan? Mihin käytettäisiin ne varat, joita nyt käytetään yksityisten terveydenhoidon tukemiseen? Käyttäisivätkö varakkaat kunnallisia palveluja, mikäli ne olisivat maksullisia ja osalle kansaa ilmaisia? Kuinka kävisi yksityisten palvelutarjoajien kilpailukyvyn, hintojen noustessa noin neljäsosan? Avoimia kysymyksiä on aika paljon, eräs tärkeimmistä on se, otettaisiinko yhteiskunnallinen tuki pois yksityisiltä terveyspalveluilta, sitähän Wahlroosin ehdotus ei pitänyt sisällään? Tämän tuen poistaminen olisi kuitenkin helpoin ja taloudellisesti kannattavin ratkaisu.

Lue lisää

jakamiseen siten että osaaminen ja muut resurssit keskitetään Aalto-ja pullasorsa-sairaaloihin, joista esimerkkinä Lissabonin KUF-sairaalan, jossa asioivat rikkaat ja hallinnon edustajat, väitti tosissaan sikäläinen tuttavani X.
Asiantuntijoita epätoivossaan(?) etsineiden perästä ravaa karhulappuineen policia municipal, hän myös sanoi. Sakkovankeus lienee yleistä, hän vertasi, vaikka ei omannut kaikkia perustietoja. Siihen järjestelmään ei meidän pidä mennä!

kumoon ! kirjoitti:

Sinulla on tuo valtiososialistinen (siis umpisosialidemokraattinen) ajattelumalli jossa yksityinen terveydenhuolto on vaaraksi julkiselle ja siksi paha, niin paha.

Mutta jospa yksityistäisimme koko terveydenhuollon, ja sosialisoisimme sairasvakuutukset kokonaan valtiolle. Valtio maksaisi kaikille vakuutuksen Kelan tai sitten ihan yksityisten yhtiöiden kautta, ja vakuutettu saisi sitten valita minne menee itseään hoidattamaan. Kilpailuttaa terveydenhuoltoa. Kunnat ja kuntainliitot voisivat pitää omat palvelunsa jos pärjäisivät yksityisille. Aivan syrjäisimpiin kolkkiin ja pikkukyliin, jonne kilpailua ei järkevästi syntyisi, voisi jättää valtion suoraan maksamia palveluja perustarpeet turvaamaan.

Koulutuksen osalla meillä on menty ylitasa-arvoon, siis tasapäisyyteen. No, tässäkin ruotsinkieliset ovat vielä tasa-arvoisempia kuin suomea puhuvat, ruåttalaisille kun on kiintiöity yliopistopaikat noin 50%:lle heidän nuoristaan. Meillä koulutetaan paljon keskinkertaisuutta mutta ei oikestaan ollenkaan huippua. Terävöittämällä kärkeä vaikkapa sitten maksullisilla opinnoilla pääsisimme kilpailukyvyssämme paljon paremmin eteenpäin kuin maksuttomalla tasapääkoulutuksella.

Lue lisää

Yksityinen terveydenhuolto ei ole "vaaraksi" julkiselle, se on kilpailutekijä. Koska kilpailussa ei ole kyse niinkään ensisijaisesti rahasta, vaan resursseista, silloin kilpailu syö voimavaroja, se tekee sitä (terveyshuollossa) julkiselta sektorilta. Pienen maan keskinäinen kilpailu voi toimia keinona tehostaa tuotantoa, mutta jos kyse on kohtalaisen pienestä volyymista, tai maan sisäisten palvelujen tuottamisessa rajoitetulla sektorilla, se vie voimavaroja.

Periaatteessa tässä(kin) keskustellaan oikeastaan rehellisyydestä. mikäli puhutaan siitä, että varakkaat joutuisivat maksamaan (julkisesta) terveydenhuollosta ja samalla tuetaan yksityistä terveydenhuoltoa julkisista varoista, jopa enemmän kuin julkista perusterveydenhuoltoa. Olemme erään epärehellisyyden lajin kanssa tekemisissä, tätä kutsutaan manipuloinniksi. Tuettu yksityinen terveydenhuolto on sinänsä OK, mutta jos pysytään tosiasioissa, silloin ei voida puhua rikkaiden maksamisesta, ellei tätä asiaa oteta huomioon.

Ajatuksesi maksullisista opinnoista on mielenkiintoinen, se pitää sisällään sen perusteettoman väitteen, että varakkailla olisi keskimääräistä merkittävämpi lahjakkuusreservi lapsissaan. Kertoisitko mihin tämä, poikkeuksellisen kummallinen, ajattelutapasi perustuu? Maksulliset koulut karsivat nimenomaan vähävaraiset opiskelijat pois, karsinta ei kohdentuisi vähälahjaisiin.

Niinpä niin kirjoitti:

Yksityinen terveydenhuolto ei ole "vaaraksi" julkiselle, se on kilpailutekijä. Koska kilpailussa ei ole kyse niinkään ensisijaisesti rahasta, vaan resursseista, silloin kilpailu syö voimavaroja, se tekee sitä (terveyshuollossa) julkiselta sektorilta. Pienen maan keskinäinen kilpailu voi toimia keinona tehostaa tuotantoa, mutta jos kyse on kohtalaisen pienestä volyymista, tai maan sisäisten palvelujen tuottamisessa rajoitetulla sektorilla, se vie voimavaroja.

Periaatteessa tässä(kin) keskustellaan oikeastaan rehellisyydestä. mikäli puhutaan siitä, että varakkaat joutuisivat maksamaan (julkisesta) terveydenhuollosta ja samalla tuetaan yksityistä terveydenhuoltoa julkisista varoista, jopa enemmän kuin julkista perusterveydenhuoltoa. Olemme erään epärehellisyyden lajin kanssa tekemisissä, tätä kutsutaan manipuloinniksi. Tuettu yksityinen terveydenhuolto on sinänsä OK, mutta jos pysytään tosiasioissa, silloin ei voida puhua rikkaiden maksamisesta, ellei tätä asiaa oteta huomioon.

Ajatuksesi maksullisista opinnoista on mielenkiintoinen, se pitää sisällään sen perusteettoman väitteen, että varakkailla olisi keskimääräistä merkittävämpi lahjakkuusreservi lapsissaan. Kertoisitko mihin tämä, poikkeuksellisen kummallinen, ajattelutapasi perustuu? Maksulliset koulut karsivat nimenomaan vähävaraiset opiskelijat pois, karsinta ei kohdentuisi vähälahjaisiin.

Lue lisää

Vähälahjasisista ja ehkä vähävaraisista, jotka kuitenkin pääsevät tasapäisen koulutusputken läpi kohtalaisiin virkoihin (muttei juurikaan yksityisen liike-elämän palvelukseen) löytyy esimerkkejä täälläkin keskustelevista. Jääköön nimet tai nimimerkit sanomatta, mutta näet kait tuon itsekin. Koulutus ei tee heikkolahjaisesta hyvää. Tuollaiset yhteiskunnan loiset ovat luoneet järjestelmän jossa toisille samanlaisille on luotu työpaikkoja valtionhallintoon, yliopistoihin jne jne. Tuottamatonta ja tehotonta.

Tuo vähälahjaisten mahdollisuus päästä läpi voidaan toki sulkea koulutustasoa huimasti nostamalla, ja säilyttämällä maksuttomuus, mutta miten sen teet kun heikkolahjaiset ovat itse järjestelmän sisällä sitä puolustamassa. Niinpä koulutamme tasapäistäen kaikista kaikkea. Ei jääkiekossakaan huipulle nouse nämä kaikki pelaa joukkeet, vaan ne jotka keskitävät huiput yhteen joukkueeseen ja muut jää kakkos- kolmosjoukkueisiin.

Maksullinen koulutus karsisi toki joitakuita vähävaraisia lahjakkuuksia pois, mutta kyllä Suomessa jo nyt keskimäärin sen verran varakasta ja hyvin toimeentulevaa kansaa, ettei huippukoulutuksesta maksaminen muodostu ongelmaksi. Ja jos ne oikeasti vähävaraiset huippulahjakkuudet halutaan mukaan, niin voidaanhan heille löytää joku tapa rahoittaa opintonsa yhteisin varoin.

Siis tavoite on nostaa koulutustasoa, ja siksi huipulle pitää saada terävyyttä, tavalla tai toisella.

Itse en sitten kuulu näihin koulutusputken läpi päässeisiin, vaan olen vaatimatoman koulutuksen mutta kovan yksityissektorin työelämän kautta niin ansioihin kuin oppiinkin päässyt. Yksityisesti aikuisiällä opiskellut ulkomailla ja myös täällä.

Kokemus on osoittanut päinvastaista: Yksityinen lääkäriasema teettää "varmuuden vuoksi" tuhat kallista tutkimusta. Samaan aikaan kokenut terveyskeskuslääkäri tekee oikean diagnoosin muutamassa minuutissa!

Ja nyt ei puhuta keikkalaisista!

parempi olisi? kirjoitti:

Kokemus on osoittanut päinvastaista: Yksityinen lääkäriasema teettää "varmuuden vuoksi" tuhat kallista tutkimusta. Samaan aikaan kokenut terveyskeskuslääkäri tekee oikean diagnoosin muutamassa minuutissa!

Ja nyt ei puhuta keikkalaisista!

Lue lisää

Niin miten se sama terveyskeskuslääkäri on parempi kun se on töissä yksityisellä terveysasemalla?
Miksi se määrää tutkimuksia siellä tuplamäärän enemmän kuin terveyskeskuksessa?
Miksi esim. kolestrolilääkityksen raja on terveyskeskuksessa 5,2 ja kun menet yksityiselle niin se raja on samalla lääkärillä 4,5
Näissä terveyden- ja sairaanhoidon asioissa olisi pengottavaa aivan yhtä paljon kuin vaalirahoituksessa, odotan vain koska joku media tarttuu niihin.

Kuntien tehtävänä ei ole harjoittaa bisnestä, vaan tuottaa kaikille kuntalaisille mahdollisimman laadukkaita palveluja. Julkisen sairaanhoidon palveluthan aika pitkälle kelpaavat myös varakkaammille, mutta julkisen terveydenhuollon palvelut eivät.

Eriarvoistaminen palveluissa sotii tasa-arvo-ajattelua vastaan. Ei julkista joukkoliikennettä esimerkiksi pidä kehittää siihen suuntaan, että varakkaat voisivat ajaa yhteiskunnan rahoittamilla takseilla sen sijaan, että suvaitsivat astua rahvaan sekaan busseihin, metroihin ja lähijuniin.

Ylipäänsä palveluja ei pidä kehittää varakkaiden ehdoilla. Heillähän on muutoinkin jo vaihtoehtoja, julkinen tai yksityinen. Köyhemmillä ei ole vaihtoehtona kuin julkinen ja se tarkoittaa usein jonoja, epämukavuuden sietämistä jne. Jos yhteiskunta johonkin satsaa, sen pitäisi ensin korjata tällaiset epäkohdat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuntien tehtävänä ei ole harjoittaa bisnestä, vaan tuottaa kaikille kuntalaisille mahdollisimman laadukkaita palveluja. Julkisen sairaanhoidon palveluthan aika pitkälle kelpaavat myös varakkaammille, mutta julkisen terveydenhuollon palvelut eivät.

Eriarvoistaminen palveluissa sotii tasa-arvo-ajattelua vastaan. Ei julkista joukkoliikennettä esimerkiksi pidä kehittää siihen suuntaan, että varakkaat voisivat ajaa yhteiskunnan rahoittamilla takseilla sen sijaan, että suvaitsivat astua rahvaan sekaan busseihin, metroihin ja lähijuniin.

Ylipäänsä palveluja ei pidä kehittää varakkaiden ehdoilla. Heillähän on muutoinkin jo vaihtoehtoja, julkinen tai yksityinen. Köyhemmillä ei ole vaihtoehtona kuin julkinen ja se tarkoittaa usein jonoja, epämukavuuden sietämistä jne. Jos yhteiskunta johonkin satsaa, sen pitäisi ensin korjata tällaiset epäkohdat.

Lue lisää

Eikös kaikista parasta tasa-arvoa olisi jos luovuttaisiin kokonaan julkisesta terveydenhuollosta ja ostettaisiin kaikki palvelut yksityisiltä. Hollannin malliin valtio kustantaisi kaikille vakuutuksen, ja vakutettu sitten ostaa tarvitsensa palvelun jonka vakuutuksellaan maksaa. Kunnat organisoisivat ja valvoisivat näitä palveluja ja niiden laatua. Mutta eivät tuottaisi eikä edes rahoittaisi niitä. Näin roolit eivät sekoittuisi kuten tänään tuppaa käymään

Tuollaisen järjestelmän kustannukset olisivat takuulla alhaiasemmat ja palvelutaso korkeampaa kun poliittiset päätöksentekijät pysyisivät poissa koko terveydenhuollon organisaatioista.

Näin on. kirjoitti:

Niin miten se sama terveyskeskuslääkäri on parempi kun se on töissä yksityisellä terveysasemalla?
Miksi se määrää tutkimuksia siellä tuplamäärän enemmän kuin terveyskeskuksessa?
Miksi esim. kolestrolilääkityksen raja on terveyskeskuksessa 5,2 ja kun menet yksityiselle niin se raja on samalla lääkärillä 4,5
Näissä terveyden- ja sairaanhoidon asioissa olisi pengottavaa aivan yhtä paljon kuin vaalirahoituksessa, odotan vain koska joku media tarttuu niihin.

Lue lisää

Julkisen sosiaalipalvelun ongelma on liika normitus. Siis kolesteroliarvojen yms. rajat on joku virkamies määritellyt, ja kunnan terveyskeskus noudattaa noita rajoja, olivatpa ne järkeviä tai ei. Yksityinen lääkäri, tai sama kunnanlääkäri yksityisvastaanotolla, harkitsee asian oman ammattitaitonsa pohjalta, häntä ei rajoita annetut normit samassa määrin kuin siellä kunnan terveysasemalla.

Tuo normitus on noussut esiin kuntapäättäjien painiessa kustannusten kanssa. Lainsäädännöllä määritetyt velvoitteet on rajattu niin tarkasti, ettei niitä kaikkialla voida järkevästi, siis kustannustehokkaasti, toteuttaa. Tuollainen sosiaalidemokraattinen isoveli-asenne on purettava jos aiomme saada verotulomme tulevaisuudessa riittämään kaikkeen siihen mitä nyt saamme

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuntien tehtävänä ei ole harjoittaa bisnestä, vaan tuottaa kaikille kuntalaisille mahdollisimman laadukkaita palveluja. Julkisen sairaanhoidon palveluthan aika pitkälle kelpaavat myös varakkaammille, mutta julkisen terveydenhuollon palvelut eivät.

Eriarvoistaminen palveluissa sotii tasa-arvo-ajattelua vastaan. Ei julkista joukkoliikennettä esimerkiksi pidä kehittää siihen suuntaan, että varakkaat voisivat ajaa yhteiskunnan rahoittamilla takseilla sen sijaan, että suvaitsivat astua rahvaan sekaan busseihin, metroihin ja lähijuniin.

Ylipäänsä palveluja ei pidä kehittää varakkaiden ehdoilla. Heillähän on muutoinkin jo vaihtoehtoja, julkinen tai yksityinen. Köyhemmillä ei ole vaihtoehtona kuin julkinen ja se tarkoittaa usein jonoja, epämukavuuden sietämistä jne. Jos yhteiskunta johonkin satsaa, sen pitäisi ensin korjata tällaiset epäkohdat.

Lue lisää

Palvelutarjonnan juju on siinä, että siitä saa aina hyvän hinnan, jos palvelu on hyvää.

Jos julkinen terveyspalvelu siis on laadukasta, niin rikkaat maksaisivat siitä mielellään eivätkä jättäisi ilmaispalvelua käyttämättä menemällä maksamaan yksityisestä palvelusta.

Olen joskus ennenkin heittänyt pallon keskusteluun siitä, että suomalainen terveyshuolto pitäisi yhtiöittää ja myydä franchising-tuotteena ulkomaille, jos se on niin hyvää kuin juhlapuheissa väitetään. Eikä siinä ole bisneksen harjoittamisesta kyse, vaan palvelumaksujen perimisestä.

Maksaahan kalastuslupakin.

-Jäbä