Milloin on oikea aika kertoa naiselle, että se jalkojen välissä roikkuva elin on pienenpuoleinen? En halua pettää ketään tai rakennella ylenpalttisia odotuksia naiselle. Aluksi ajattelin, että asiaa ei tarvitse kertoa ollenkaan, mutta sitten tajusin mikä shokki olisi, jos vaikkapa naisella ei olisikaan vaginaa. Pitäisi kai sellaisesta asiasta kertoa?
Olen huomannut, että sinkkuilmoituksiin ei saa vastauksia, jos kertoo olevansa pienimunainen. Ymmärrän tietysti, että naiset haluaisivat enemmän. Toisaalta olen kirjoittanut, että en tietenkään vaadi naiseltakaan paljoa, kun en voi paljoa tarjotakaan. Kyllä pienikaluinenkin haluaa rakastaa, ja osaa taustansa takia arvostaa pieniä mukavia asioita elämässä.
Pitäisikö kertoa asia vasta myöhemmin. Esimerkiksi ensimmäisten treffien jälkeen? Olen joskus kertonut asian baarissa tavatulle naiselle, kun olemme olleet kahvilassa ensitreffeillä. Se on ollut jotenkin noloa, ehkä asia olisi parasta hoitaa tekstiviestillä sitten, kun on jo vähän tutustuttu? Nainen saisi silloin aikaa sulatella asiaa ja pohtia hyviä ja huonoja puoliani, ja päättää rauhassa onko enää kiinnostunut.
Vai pitäisikö asian antaa olla, ja paljastaa vasta sänkyyn mennessä? Silloin tuntisin pettäväni naisen luottamuksen. Siihen mennessä olisin saattanut jo ihastua naiseen, ja suhteen loppuminen tuntuisi ikävämmältä. Varmasti nainenkin olisi todella pettynyt. Pitäisikö sitten pyrkiä seksiin mahdollisimman pian?
Vai onko se parisuhde yleensä mahdollinen, jos mies ei voi tuottaa naiselle seksuaalista nautintoa? Onko se parisuhde ollenkaan?
Naiset vastatkaa.
Olen huomannut, että sinkkuilmoituksiin ei saa vastauksia, jos kertoo olevansa pienimunainen. Ymmärrän tietysti, että naiset haluaisivat enemmän. Toisaalta olen kirjoittanut, että en tietenkään vaadi naiseltakaan paljoa, kun en voi paljoa tarjotakaan. Kyllä pienikaluinenkin haluaa rakastaa, ja osaa taustansa takia arvostaa pieniä mukavia asioita elämässä.
Pitäisikö kertoa asia vasta myöhemmin. Esimerkiksi ensimmäisten treffien jälkeen? Olen joskus kertonut asian baarissa tavatulle naiselle, kun olemme olleet kahvilassa ensitreffeillä. Se on ollut jotenkin noloa, ehkä asia olisi parasta hoitaa tekstiviestillä sitten, kun on jo vähän tutustuttu? Nainen saisi silloin aikaa sulatella asiaa ja pohtia hyviä ja huonoja puoliani, ja päättää rauhassa onko enää kiinnostunut.
Vai pitäisikö asian antaa olla, ja paljastaa vasta sänkyyn mennessä? Silloin tuntisin pettäväni naisen luottamuksen. Siihen mennessä olisin saattanut jo ihastua naiseen, ja suhteen loppuminen tuntuisi ikävämmältä. Varmasti nainenkin olisi todella pettynyt. Pitäisikö sitten pyrkiä seksiin mahdollisimman pian?
Vai onko se parisuhde yleensä mahdollinen, jos mies ei voi tuottaa naiselle seksuaalista nautintoa? Onko se parisuhde ollenkaan?
Naiset vastatkaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan uteliaisuutta kyselen kuinka pitkä se sitten on seisoessa? Alle 10 cm ?
Ehkä suunnilleen sen 10, en uskalla mitata. Mutta kovin ohut, ja se on naisten mukaan vielä pahempi asia.
Miten voit ajatella noin sukuelinkeskeisesti?Kuka sinut on saanut ajattelemaan moista asiaa lainkaan? ok, kaikilla ei ole iso vehe, mutta jokaiselle töpselille on olemassa pistorasiansa.
Kovin on pieni maailma sinulla, jos mietit missä vaiheessa kerrot naiselle pienestä vehkeestä!?!
Siis mistä olet varma että et voi tuottaa tyydytystä jos kerta jo sormi riittää siihen?!?Eihän kaikki isokokoiset miehetkään siihen pysty! karkotat naiset ehkä tuollaisella kommentilla pois ennemmin kuin sillä itse vehkeen koolla.
Mietihän nyt vähän.;)
Enhän minä ole se sukuelinkeskeinen, vaan naiset. Naiset sanovat, että fiilis menee jo siitä, kun näkee pienen kalun. Toiset taas sanovat, että aluksi se menee, mutta ensihuuman mentyä ohi alkaa asia vaivata.
Eikö nainen sitten koe tulleensa petetyksi, jos vaikka parin kuukauden seurustelun jälkeen mennään sänkyyn, ja yllätys paljastuu?
ok, miehet sanoo, että menee halut, kun naisella ei ole isot rinnat tai on liian iso perse...
ihan samanlaista asiaa me naisetkin voitaisiin toitottaa!Eihän sellainen ole nyt mistään kotoisin.
Kerronpa sinulle omista kokemuksistani, ensimmäinen poikaystäväni oli todella hyvin varustettu, mutta ei välittänyt lämmittää minua kunnolla ja usein koin kipua yhdynnässä. Oliko se sitten nautintoa?Kyllähän se alkuhuumassa meni, mutta sitten siitä katosi into. Ensimmäinen mies, joka todella kykeni tyydyttämään minut oli pienikokoinen mies, hän vaivautui lämmittämään minut kunnolla ja sai minut aivan uskomattoman kiihoittuneeksi. Sain hänen kanssaan ensimmäisen orgasmin, minkä olen saanut miehen kanssa.Eikä siinä ollut esteenä pieni mela!
Nykyiseni on hyvin varustettu ja taitava, eli oletettavasti juuri sellainen mies, jota kuvittelet jokaisen naisen haluavan. Mutta meidän suhteemme perustuu niin paljon muuhunkin kuin seksiin, vaikka se onkin tyydyttävää. Siinä itse touhussa ei ratkaise hänenkään kohdalla iso koko, vaan tunteet ja intohimo. Jos tekee mieli ulista jo siinä vaiheessa kuin toinen vähän hipaisee, ei siinä paljoa ajattele sitä melan kokoa!Vaan rakastaa toista ja nauttii myös läheisyydestä jne.
Eli lakkaa murehtimasta sitä asiaa, ne naiset joihin olet törmännyt ovat kyllä olleet aika bimboja, kun tuollaista ovat suustaan päästelleet. Ensikerralla kun saat arvostelua näin henkilökohtaisesta asiasta, anna samalla mitalla takaisin.
Ja tosiaan siitä, että menee sanomaan naiselle, "moi mä olen se ja se ja mulla on muuten sitten pieni, että en tiedä kiinnostaako sua enää..."Siis, kuulostaako hyvältä...
ihan sama asia kun joku nainen menis sanomaan, "moi, mä olen se ja se, mulla on niin iso, ettei yksikään mies ole saanut tyydytystä, eli en mä voi sua kiinnostaa..."
En tietenkään halua loukata sua, ajattelin vaan saada sinut ymmärtämään, että elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita. Vai olisitko onnellisempi ihminen jos huomenaamuna heräisit ison peniksen kanssa?Sittenkö ei olisi mitään hätää vaikka eihän se sinun elämääsi ja luonnettasi olennaisesti muuttaisi...
Joo hei et todellakaan laita kenellekään mitään tekstiviestiä. Se olisi todella outoa ja pelottavaa. Ymmärrän että asia vaivaa sua, mullakin on aa-kupin rinnat, mutta ne sentään näkyy päällepäin enkä tunne huijaavani ketään. Mutta ei, ei todellakaan mitään kahvipöytäkeskusteluja. Unohda heti. Monille naisille asia on varmasti tärkeä, mutta yhtä paljon on naisia jotka rakastuu ihmiseen, ei siihen kaluun.
Ja tiesit kai että puolet naisista ei kuitenkaan saa orkkua pelkällä jyystämisellä vaikka miten iso vehje olisi. Eli suu- ja sorminäppäryys on kunniassa myös. Naisia on niin paljon erilaisia ja varmasti maailmasta löytyy tuhansia ja tuhansia neitejä jotka ei voisi vähempää välittää jos muuten sinuun rakastuvat.
Tiedän kaksi miestä joilla on pieni, ihan oikeasti pieni, ja molemmilla nainen ollut monta monta vuotta ja suhde voi hyvin. (Ja tietenkin tuttavapiiriin kuuluu enemmänkin pienikaluisia, mutta nämä nyt syystä tai toisesta tiedän varmoiksi.)
Varmuudella voin sanoa, että jos löytäisin ihanan miehen niin suhde ei kaatuisi tällaiseen asiaan. (Ja en todellakaan ole mikään seinäruusu joka joutuu ottamaan sen minkä saa.) Mutta pyri nyt varmuuden vuoksi sinne sänkyyn aika pian jos nainen onkin eri mieltä asiasta kun minä.
ihan vaan tuntui tuo loppu ristiriitaiselle, että että... siis sänkyyn kannattaisi pyrkiä varhain, mutta suhteen tulisi ilmeisesti kuitenkin rakentua muiden asioiden varaan? Eli ei kai suhteen jatkumista voi kovin varmana pitää, jos ensin ei ehdi kiintyä toiseen muuten ja sitten pieni vastoinkäyminen sänkykamarin puolella helposti lopettaa koko homman. Vaikka ehkä hitaammin edeten olisi käynytkin toisin? Heh..ei ole helppoa ei..
Onhan siinä tavallaan ristiriita. Joitain pieni häiritsee ja mua ei. Ei sitä voi etukäteen tietää kumpaan kastiin nainen kuuluu.
Hei, olet nyt tehnyt pienimunaisuudestasi itsellesi identiteetin. Unohda koko juttu, vaikka se vaikeaa voi ollakin, ja ala elää elämääsi. Jonain päivänä löydät itsellesi kumppanin ja myöhemmällä iällä naureskelet koko asialle =)
Tsemppiä!
Kyllä kai sen pienen saa anteeksi, mikäli on muuten komean näköinen tai helvetin rikas.
Mutta auta armias jos tuo puutteen päälle vielä lisätään muita fyysisiä vajavaisuuksi, niin naisten tapailun saanee unohtaa tai ainakin mahdollisuudet tavata ja pitää joku on luokkaa 1/1000. Eikä siinä mikään sisäinen kauneus enää paina mitään. Surullista, mutta totta.
Rehellisintä kai se lienee kertoa jos asia puheeksi tulee, eihän siitä sitten naisen pitäisi vaivautua, mikäli hänelle asia on yhdentekevä.
Älä ajattele kokoasi, opettele käyttämään niitä taitoja mitä sinulla on!
Jos olet hyvä rakastaja muuten ei koolla ole väliä. Jos asiasta joskus tulee ongelma, niin esim. suhteissa on helppo ottaa mukaan apuvälineitä..;)
Minä pidän koosta M, paras kaverini koosta XL, kaikilla meillä on omat mieltymykset.
Tsemiä!!