..olla VAIN kavereita?? Olen seurustellut nuoresta asti ja olen tottunut siihen että minulla on useita miespuolisia kavereita. Tykkäsin pelailla pelejä, jutella( joskus henkeviäkin) miesten kanssa, pitää hauskaa,"painia" yms. eikä poikakaverini pitänyt tätä pahana. Miehet olivat vain kavereita minulle.
Kuitenkin kun minusta tuli sinkku nämä miespuoliset kaverini yrittivät heti iskeä minu yksi toisensa jälkeen.
Olin pettynyt, en halunnut pilata kaveruutta mutta kun jouduin antamaan pakit jokaiselle, nämä"kaverit" kaikkosivat pikkuhiljaa. Noh..osan kanssa olen voinut jutella niitä näitä, mutta jokin seinä on tullut siihen väliin. Eikä mikään ole niinkuin ennen.
Tämä on todella masentavaa jo siksikin että olen aina tullut paremmin miesten kanssa juttuun kuin naisten. Ollaan enemmän samalla aaltopituudella, eikä minua huvita jauhaa shoppailusta tai muusta turhasta tuntikausia, tai oikeastaan ollenkaan..
Olen tullutkin siihen tulokseen että minun pitäisi olla varmaankin vähemmän nätti, että miehet uskaltaisivat puhua minulle ilman taka-ajatuksia..aina niin viattomat jutteluyritykset kaatuvat siihen kun huomaan miehen olevan kiinnostunut.. Tottakai koitan myös kumppania etsiä itselleni, mutta osan kanssa haluaisin olla ihan vain kaveri..Se ei kuitenkaan taida onnistua.
Mikä siinä on niin vaikeaa?? Voisiko joku mies selventää, miksi tämmöne nätti nainen ei kelpaa ihan vain kaveriksi?
Kuitenkin kun minusta tuli sinkku nämä miespuoliset kaverini yrittivät heti iskeä minu yksi toisensa jälkeen.
Olin pettynyt, en halunnut pilata kaveruutta mutta kun jouduin antamaan pakit jokaiselle, nämä"kaverit" kaikkosivat pikkuhiljaa. Noh..osan kanssa olen voinut jutella niitä näitä, mutta jokin seinä on tullut siihen väliin. Eikä mikään ole niinkuin ennen.
Tämä on todella masentavaa jo siksikin että olen aina tullut paremmin miesten kanssa juttuun kuin naisten. Ollaan enemmän samalla aaltopituudella, eikä minua huvita jauhaa shoppailusta tai muusta turhasta tuntikausia, tai oikeastaan ollenkaan..
Olen tullutkin siihen tulokseen että minun pitäisi olla varmaankin vähemmän nätti, että miehet uskaltaisivat puhua minulle ilman taka-ajatuksia..aina niin viattomat jutteluyritykset kaatuvat siihen kun huomaan miehen olevan kiinnostunut.. Tottakai koitan myös kumppania etsiä itselleni, mutta osan kanssa haluaisin olla ihan vain kaveri..Se ei kuitenkaan taida onnistua.
Mikä siinä on niin vaikeaa?? Voisiko joku mies selventää, miksi tämmöne nätti nainen ei kelpaa ihan vain kaveriksi?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Täällähän näitä riittää...
"Olen tullutkin siihen tulokseen että minun pitäisi olla varmaankin vähemmän nätti, että miehet uskaltaisivat puhua minulle ilman taka-ajatuksia.."
LOL
Ei ollut tarkotus ihtiäni täs kehua millään lailla..Harvemmin itseäni kauniina pidän mutta
näin olen vain kuullut ni kai se sitten niin on.. Liittyi vain oleellisesti tähän asiaan ni
pakkohan se oli jotenki ilmottaa. Tottahan se on että pitäisi vissiin olla joku suohirviön näkönen, ettei
miehet yrittäs iskeä jos meen muuten vaan tutulle jutteleen. Tai umpioudolle..aina oletetaan että oon iskemäs. Vaikka vaan viattomasti juttelis. Kai ne aattelee ettei kukaan nainen normaalisti voi miehelle höpöttää ilman taka-ajatuksia, kun olisi näitä naisiakin joille jutella, kaverina..mutta kuten sanoin harvemman naisten kans tuun toimeen.
Aina jos baarissakin satun jolleki puhumaan muuten vaan, tulee joku tuttu tyyppi siihen ja kysyy onko meillä jotain, ja olen jonku ihme lumpun maineenkin saanut siitä hyvästä kun tykkään miehille jutella..On se niin vaikiaa. Yhen miehen kans oon ikänäni seurustellut ni mitään h***aa minusta ei saa tekemälläkään. Ilmeisesti pitäs vaan olla sitte yksin..tai jutella näiden ikäisteni naisten kans ja teeskennellä että niiden jutut muka jotenki kiinnostaski..
"jos meen muuten vaan tutulle jutteleen. Tai umpioudolle..aina oletetaan että oon iskemäs. Vaikka vaan viattomasti juttelis. Kai ne aattelee ettei kukaan nainen normaalisti voi miehelle höpöttää ilman taka-ajatuksia"
Naiset tekevät ihan tuota samaa. Naisilla, ei tietenkään kaikilla, mutta silti... monella(?) on se käsitys, että jos mies tulee juttelemaan tai sanoo naiselle jotain, niin se on heti kiikuttamassa akkaa alttarille, vaikka taustalla ei mitään sen kummempaa olisikaan. No, luulen kyllä usein yhtenä syynä juttelulle olevan mahdollinen toive siitä, että jospa tästä nyt jotain muutakin voisi tulla, mutta noin muutoin.
Ja noin muutoin vastakkaisten sukupuolten väliset keskustelemiset ovat kyllä vähän niin ja näin. Ihan turha sitä on yrittää muuksi muuttaa, luonto vetää tikanpoikaa ja -tyttöä puuhun. Jos tikanpoika tai -tyttö on vielä varattu, niin kyllä se voi monen silmää alkaa karsastamaan, etenkin pienemmillä paikkakunnilla tai isoissa sosiaalisissa ympyröissä missä ihmiset pääsevät arvostelemaan toistensa tekemisiä.
Muista en tiedä, mutta ne kokemukset mitä minulla on sosiaalisista naisista joista juuri miesten kanssa on kiva jutella "koska heidän kanssaan tulee niin paljon paremmin juttuun", niin turhapa siinä on mistään pelkästä juttelusta puhua. Muunkinlaisia on varmasti olemassa.
No, niin tai näin, luonteestahan kaikki taitaa lopulta olla kiinni.
Mutta olen pienestä pitäen tottunut juttelemaan enemmän vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Johtuen siitä että leikkein pienenä monesti veljeni ja hänen kavereidensa kanssa.
Tottahan se on että joidenkin kiinnostavien (joita on harvassa) tyyppien kanssa juttelen pienen
flirtin kanssa mutta jos puhutaan sellaisista jotka eivät minua todellakaan kiinnosta, mutta joiden
kans on vain tosi mukava jutella..Aina sama homma. Ihan viaton juttelu käänetään heti iskuyritykseksi. :(
Jos ei miehen niin jonkun tutun toimesta.
En todellakaan aio olla puhumatta miehille vain siksi mitä muut ajattelevat..Sillä silloinhan olisin aivan yksin, lukuunottamatta kahta naispuolista kaveria. Silti sitä aina kaipaa sitä miespuolista juttuseuraa. Se tuntuu aivan lomalta sen jälkeen kun on kuunnellut niitä "kälättävien akkojen"juttuja.. :D
"En todellakaan aio olla puhumatta miehille vain siksi mitä muut ajattelevat."
Ei kannata ollakaan. On oma itsensä. Itsehän tiedät miksi jonkun kanssa juttelet, muiden mielipiteillä ei pitäisi olla kovin paljon väliä. Paitsi ehkä mahdollisen seurustelukumppanin, jos hän kokee tuollaisen hyvin häiritsevänä, jolloin ehkä voi tehdä joitain kompromisseja.
Minä voisin sanoa samaa kälättävistä ukoista, on hermolomaa kun pääsee juttelemaan jonkun mutkattoman naisen kanssa.
Niin no häiritsee tässä lähinnä se, että jos tuollaisia juttuja levitellään niin kyllähän se
vaikeuttaa sitä seurustelukumppanin löytymistäkin huomattavasti.
Seurustellessani en todellakaan alkanut höpöttämään jokaisen vastaantulevan miehen kanssa,
vaan lähinnä vaihdoin muutaman sanan jonkun oudomman mieheni kaverin kanssa, tai
sitten juttelin niitä näitä kavereideni kanssa. Ja olin tehnyt hyvin selväksi, että
tuollaiset miehet, olivat lähinnä kuin veljiä minulle, ei sen enempää..Joten ongelmia ei tullut.
Taitaa vain nuo ymmärtäväiset miehet olla harvassa..ja saan sitä seurustelukumppania
etsiä vielä useamman vuoden.. :( Tuntuu yleinen käsitys vain olevan että sinkkuna pitäisi vältellä miehiä kuin ruttoa, ellei halua epämääräistä leimaa otsaansa. Mietin vain että mitenköhän muut
sitten "sen oikean"löytävät, jos tuo miehille puhuminen on niin kauhea ongelma ihmisille.
etkö voi ajatella tilannetta siten, ettei miehet pidä sinua ihan kauheana suohirviönä kun ovat tarjonneet sopimusta kaveruutta enemmästäkin? Voi olla, ja varmaan onkin, että osalla on ollut toiveissa vain hetkelliset lihalliset ilottelut, mutta voihan niistä joskus syntyä enemmänkin.
"Mietin vain että mitenköhän muut sitten "sen oikean"löytävät"
Perhanan kovalla tuurilla. Tai sitten ovat tapaseurustelijoita.
Hmm... vielä kommentoin tuota huhujen levittelyä, että on paljon ihmisiä jotka juoruilevat, eikä sille oikein voi mitään, sinun tilanteessa ehkä voisi jos lopettaisit miehille puhumisen, mutta sitähän ei kannata tehdä, niin eikö ole kuitenkin parempi että ne ovat perättömiä huhuja kuin että ne huhut olisivatkin totta? Voi olla myös niin, että suhteellisen pieni joukko ihmisiä tietää niistä huhuista, vaikka sinusta ehkä tuntuisikin siltä että "ku kaikki tiettää".
Jostain syystä uskon myös siihen, että jos joku huhujen perusteella dissaa jonkun, niin eipä siitä olisi muutenkaan hääviä tullut. Haluaisin myös uskoa siihen, että ihmiseen (seurustelukumppaniinsa) tutustuessaan ihminen, siis "Se Oikea", osaa käyttää omaa harkintaansa niiden mahdollisten kuulemiensa huhujen suhteen ja minkä verran painoarvoa niille antaa, vai antaako yhtään mitään.
niin kovin nätti että en voi omasta kokemuksesta puhua, mutta uskoisin, että silloin kun toinen tai molemmat ovat varattuja, siitä naisen ja miehen väliltä tavallaan "häviää" se jännite ja ne paineet, joita muuten saattaa olla ja kaveruus saattaa siksi onnistuakin paremmin, kun ei tarvi pelätä, et toinen yrittää iskeä tai että ois joku pakko mennä sänkyyn sen kanssa tms.
tietty se osapuoli, joka ei ainakaan halua muuta kuin kaveruutta. Joskus voi olla niinkin, että kummatkin on avoimella mielellä liikenteessä ja muuhunkin on mahdollisuus, kuin vaan kaveruuteen.
Yhden"entisen kaverin" saatiin sovittua et pysytään ihan vain kaverina..tyyppi yritti minua joka kerta kun tavattiin ja sanoin etten halua pilata hyvää kaveruutta millään. Noh..Tämä mies sitten totesi että näinhän se on parempi, mutta silti enää harvemmin häntä nään. Harmi kyllä. Ja jos nään, niin on jotenki etäinen eikä halua kauaa seurassani olla. :( Harmi..siinä meni yksi hyvä ystävä.
Turhauttavaa huomata etteivät nämä miehet minua koskaan minään kaverina olleet edes pitäneet..
Teki mieli kommentoida jo tuonne aiemmin sanottuun, mutta Dayumin tikka-vertaus osui ja upposi :)
Seksuaalinen jännite, joku sellainen se on joka pitää (vastakkaisten sukupuolten) ihmissuhteet pystyssä. Sillon kun sitä ei ole, on sama kuin hankkisi kaveriksi jonkun toisen eläimen.
Tämä tilanne kuulostaa toki siltä, että miehet ajattelevat vain sitä yhtä ja kun sitä ei voi saada niin miksi tyytyä muuhun. Kauheeta! Nojoo, ei siitä kuitenkaan ole kyse.
Sä viittaat menneeseen sillä tavalla, että voitaisiin puhua ajasta ennen aikuistumista ynnä muuta sen sellaista. Kyllä mä muistan... että silloin nuorempana tytöt oli kavereita siinä missä pojatkin. Ihmissuhteina kaikki oli lapsena/"nuorena" yhtä ja samaa.
Sä mainitsin myös sen, että tykkäsit jutella miespuolisten kavereiden kanssa. Ja joskus syvällisiäkin. Niin...aivan, nyt puhutaan asioista jotka yleensä jaetaan vakavasti vain jonkun yhden tietyn ihmisen kanssa.
Ehkä lähempänä oikeaa totuutta (ainakin aikuisten maailmassa) voisi olla semmoinen teoria että:
Kun kaverisi (miespuolinen) tietää ettei ole/tule olemaan tärkein ihminen/ihmissuhde elämässäsi, niin sen seurauksena tapahtuu luonnollinen etääntyminen.
Tämä teoria toimii vain, jos ajatellaan että sä itse olet automaattisesti hetero. Ja miespuolinen kaverisi myös.
"Kun kaverisi (miespuolinen) tietää ettei ole/tule olemaan tärkein ihminen/ihmissuhde elämässäsi, niin sen seurauksena tapahtuu luonnollinen etääntyminen."
" Ehkä lähempänä oikeaa totuutta (ainakin aikuisten maailmassa) voisi olla semmoinen teoria että:
Kun kaverisi (miespuolinen) tietää ettei ole/tule olemaan tärkein ihminen/ihmissuhde elämässäsi, niin sen seurauksena tapahtuu luonnollinen etääntyminen.
Tämä teoria toimii vain, jos ajatellaan että sä itse olet automaattisesti hetero. Ja miespuolinen kaverisi myös."
Miksi toi ei sitten päde esim. minuun? Mullakin on tällainen tapaus olemassa, enkä ikinä, siis en ikinä, torjuisi ystävyyttään vaan siksi, etten voisi olla hänen "elämänsä nainen" (edes huolimatta siitä vaikka hän olisikin sellainen mulle, siis mies tietysti)
Tuohan on tosi itsekäs ajattelutapa ajatella toisesta, et "jollen susta saa vaimoa tai jos et ees pillua anna, niin en kyllä oo sun kaveriskaan".
Musta ystävyyskin on niin tärkeä asia, jos oikeanlaisen ihmisen kohtaa, et pelkästään se jo riittää. Kaikki muu ois sit vaan bonuksena siihen päälle.
tarkoita sitä että hypätään sänkyyn ja olisi perseet sekaisin. Kyllä se ystävyys todellakin siihen loppuisi. Se minua kyllä kummastuttaa että miksi pitää aina ajatella kaikki asiat sen seurustelun ja lopuksi alttarille menon kautta. Mahdoton ajatus.
nyt pakosti siihen seksiin lopu. Jos kummankin mielestä se toinen on ihmisenä tärkeämpi, kuin tehdyt asiat, niin ystävyys voi jatkua ennallaan, vaikka sinne sänkyyn oltais päädyttykin. Ja se, miksi sinen on päädytty on ihan niiden ystävysten oma asia. Siinä ei pitäis mitään ihmeellistä olla, jos kummatkin on vapaita.
Enkä nyt tarkoita, et paneskelen kaikkien kavereideni kanssa. Enemmistö miespuolisista kavereista on ollut sellaisia, joiden kanssa en ole tehnyt mitään. Jääneet aika pinnallisiksi kavereiksi. Kun taas ne kaksi joiden kanssa olen sängyssä ollut, ovat syventyneet ystävyydeksi. Että mulla näin päin.
Mä en alttarille menoa ajattele. Ihanne ois alussa ainakin ystävyyssuhde seksillä, omat asunnot, täydellinen luottamus ja sitten lopussa rajaton loppuelämän kestävä rakkaus.:)
Jos nainen on nätti ja mukava, niin tottahan se sinkkuna toiselle sinkulle on potentiaalinen seurustelukumppani. Ainakin minun naispuolisissa ystävissäni on kaikissa kannaltani jotain perustavanlaatuista vikaa, minkä takia on jääty vain ystäväasteelle ilman romanttisia ja eroottisia virityksiä. Jos mitään vikaa ei olisi, niin mikä minua olisi estänyt ihastumasta?
..jännää tässä on se, että jos useamman vuoden on jonkun miehen tuntenut ja oltu vain
kavereita niin siitä huolimatta miehet voivat ajatella jutun johtavan johonkin..
En voisi kuvitellakaan seurustelevani KAVERIN kanssa..tai edes jonkun kaverin exän.
En tiedä olenko outo tapaus mutta näin mun kohdalla..
Siinäpä se. Sinä et halua seurustella heidän kanssan, mutta heidän vokotteluyrityksensä on pitänyt tähän asti kurissa vain se, että olet ollut varattu. Nyt se este on poistunut, joten jannut kokeilevat onneaan. Olisiko miellyttävämpää ajatella, että sinussa on jotain vikaa, koska et miellyttäisi heitä eroottisessa mielessä?
...
Kyllä oikeastaan olisi miellyttävämpää..
kuten sanoin he ovat kuin veljiä minulle..Tuntuu vain luonnottomalta alkaa sellaisten kanssa jotain
juttua vääntämään. Ei siinä että olisi käynyt edes mielessä.
Hämmentäväähän tuo aina on kun osoittautuukin hyvä "kaveriyksilö" samanlaiseksi kuin
kaikki muutkin.. Alkaa miettimään onkohan tuo oikea kaveri koskaan ollutkaan, tai onko
vain jutuillaan yrittänyt tehdä vaikutusta. Mukaviin KAVERImiehiin ois hauska tutustua..
Jotka ei ois mustasukkaisia jos mulla joku ois ja muutenki voi vaikka iltaa viettää elokuvan
'merkeissä ilman että kumpikaan aattelee sen johtavan johonki"suurempaan"..Tuntuu
olevan turha toive.. tässä joitakin kuukausia sitten tutustuin työpaikalla mieheen joka oli aivan niinkuin
minä..noh..tultiin juttuun mutta jossain vaiheessa huomasin miehen olevan turhan tarkka menemisistäni. Oli vähän niinku sielunveli tai jotain..menihän siinä tietenki välit poikki.Ei uskonut vaikka kuinka koitin selittää etten halua mitään juttua.. Mies ei vain kiinnostanut SIINÄ mielessä..
En sano että olisin pinnallinen, en ole, mutta jotku vain nappaa jotku ei..oli ensinnäkin liian nuori jne..syitä oli monia.
outo tapaus.. et ollenkaan. Olen ihan samanlainen, juttelen mielelläni niin miesten kuin naistenkin kanssa. Se vaan on minusta kummallista että heti miehet ajattelee että on alttarille haluamassa. Ei kait sitä nyt kaikkien miestenkään kanssa mennä naimasiin, minulle kyllä riittää yksikin, ja eikö Suomessa useamman kanssa kerrallaan naimisissa olo ole kiellettykin. Niin se vaan on, että joittenkin miesten kanssa juttu luistaa paremmin, joittekin kanssa huonommin. Jos on vaikka luontoihminen, niin kenenkähän toisen kanssa juttu luonnistaisi paremmin kuin miehen. Tai jos ei välitä, tai jostakin muusta syystä meikkaile/ käytä koruja niin tuntuu aika typerältä jutella helyistä tai värianalyysistä. Tietenkin vaatetuksen kannalta sekin värianalyysi olisikin ihan hyvä. Siinä selvitetään esim. minkäväriset vaatteet henkilölle kävisi.
Kyllä minä ainakin joskus huokailen että miehet ei ymmärrä.... Tai niillä itsellään on jotakin muuta mielessä...
-ei ainakaan itselläni ole siitä ulkonäöstä kiinni. Olipa sitten mimmonen missi/sotanorsu tahansa, ni en itse ainakaan kiinnostu naisesta "vaan kaverina". Johtuu ihan siitä ettei mulla ole mitään yhteisiä intressejä olla naisen kanssa muuten kuin parisuhdemielessä. Näin ollen en tuhlaa aikaani "kaveeraamalla" varattujen naisten kanssa ja sinkuillekkin teen selväksi, että olen kiinnostunut naisesta parisuhdemielessä tai sitten kierrän ihan suosiolla kaukaa...
Puhun siis AINOASTAAN omasta puolestani, en miesten yleisesti! Tämä täsmennys siksi, ettei kenenkään tartte repiä persettään siitä, että kaikki miehet ajattelisivat näin. ;)
Mielenkiintonen vastaus..
Mietin vain että eikös olisi sitten helpompi olla sen oma kullan kans kun on samaan
sukupuoleen tutustunut..en tarkoita pikaisia puhumissessioita vaan ihan että
on kavereina vastakkaisen sukupuolen edustajia.
"yhteisiä intressejä"? mistä tiedät vaikka oman itsesi kopio kävelisi vastaan.. Eri sukupuolen edustaja
vain. Näin kävi mulle. Olen siinä monia naisia"edellä"että tunnen miehet,
ja näin ollen he eivät ole minulle samanlainen mysteeri kuin valtaosalle. :)
Helpottaa kummasti parisuhteessa elämistä kun tietää millaisia miehet"yleisesti ottaen"ovat.
Vaikka ajattelenkin jokaista ihan yksilönä. Maailmassa on liika yleistystä.
Mutta on helpottavaa ettei tarvi aina vain riidellä turhista asioista kun ymmärtää toista. :)
...pystyy spottaamaan ku penkissä on se 200 kiloa...tai harva nainen haluaa reenata vapaa-ottelua! ;) ..ei monella miehelläkään ole yhteisiä intressejä mun kanssa. Valitsen seurani varsin tarkasti, koska elämäni pyörii voimakkaasti reenaamisen ympärillä...ei baareissa notkumisen...kuten valitettavan monella nykypäivänä..
Ja aina on hyvin naisseuraa riittänyt (sekä lyhyempiin että pidempiin suhteisiin), vaikken olekkaan naisten kanssa kaveerannut. Eli en katso, että hengailemalla ja kaveeraamalla naisten kanssa oppisin tai hyötyisin yhtään mitään parisuhdetta ajatellen.
Paljonkinhan tulee miehiä vastaan kaupoissa, tanssipaikoissa ym. joissa jutellaan niitä näitä, ovat olleet jo vuosikausia ystäviä/ kavereita eikä mitään sen kummempaa. Milloin morjenstetaan ohikulkiessa, milloin jutellaan ihan "nokakkain" syvällisempiä, silloin kun on tilaisuus ja aikaa sattuu olemaan.
Tulipahan mieleen yksi naistuttavani joka oli hirviporukassa ainoana naisena. Hänet kyllä otettiin vastaan ihan tavallisena kaverina.
Olen ollut joskus miehen kanssa työparinakin, eikä siinäkään ollut mitään ihmeellistä. Se on vaan niin miten asiat ottaa.....normaalina.
tunnistinkin tuon sun nimimerkin..Jostain aikaisemmasta keskustelusta.. :)
Sulle tuntuu tuo hauiksen koko olevan suurikin asia..kertoo yleensä jostain..hmm..
alhaisesta itsetunnosta kenties..? Ilmeisesti sua on sitten kiusattu pienenä..mikä ei oo ollenkaan hyvä asia..Ite kyllä joskus nostelin painoja miesten kans ihan kilpaakin
nuorempana. Ja kättä väännetään ku tavataan.. En silti ole lihaksikas..todellakaan..voimaa on yllättävän paljon näin pieneksi naiseksi. Lihakset ei erotu paljoa, tuskin ollenkaan, mutta silti miehet tuntuu ihmettelevän kun voimaa löytyy ku pienestä kylästä.. ;) oon siis siro blondi, eikä painonnostoa ulospäin näe..Suosittelen kyllä sinua keskittymää joihinkin ei pinnallisiin asioihin niin ehkä naisetkin kiinnostus vakavassa mielessä..minua ei tuommoiset sovinistiset"äijä-puheet"hetkauta..oon kuullu niitä monesti ja olen kyllä oman mielipiteeni ilmaissut selkeästi..onneksi harvoin tulee sellasia vastaan..Nyt puhuttiin ihan perusmiehistä..ei wannabe-tyypeistä. En halua olla ilkeä mutta ymmärtääkseni itse olet ollut monille.. ;)
Itse pidän sellaisista hoikista miehistä jotka eivät painonnostoa harrasta.. :) Mitä pienemmät lihakset sen suuremmat aivot. ;)
..sen "hauiksen" koon esille...en minä! ;) Kerroin vain faktat: -nainen ei pysy mun treenitahdissa ja intensiteetissä mukana, harva mieskään pysyy. Enkä tuhlaa aikaani mihinkään itselleni täysin turhaan, kuten tyhjänpäiväisiin kaveeraamisiin..sukupuoleen katsomatta! ;)
"Suosittelen kyllä sinua keskittymää joihinkin ei pinnallisiin asioihin niin ehkä naisetkin kiinnostus vakavassa mielessä.."
-miten tuo luetun ymmärtäminen hieman ontuu sulla?! Mielestäni tein varsin selväksi, et naisseuraa on aina riittänyt tarpeen mukaan...lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Joten sillä rintamalla kaikki on erinomaisesti. =) ..ja saan muuten ison osan elannostani reenaamisesta, joten se on mulle melkosesti enempi kuin vain jokin "pinnallinen asia". XD ..reenaaminen on elämäntapa! Tietäisit sen jos olisit joskus tosissasi reenannut! ;)
"Itse pidän sellaisista hoikista miehistä jotka eivät painonnostoa harrasta"
-öh..miten tämä liittyy asiaan?! Et kai herran tähden kuvitellut, et olisin SUSTA kiinnostunut?! XD reality check..
"Mitä pienemmät lihakset sen suuremmat aivot. ;) "
-isketäänkö pöytään pari yhtä hyvin ja perusteltua "faktaa" blondeista?! X)
-miten tuo luetun ymmärtäminen hieman ontuu sulla?! Mielestäni tein varsin selväksi, et naisseuraa on aina riittänyt tarpeen mukaan...lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Joten sillä rintamalla kaikki on erinomaisesti. =)
Kyllä varmasti jotku pienillä aivoilla varustetut blondit voi kiinnostua en kiistä..ihmettelen vain. :) Sellaiset niinkuin sinä tuskin arvostavatkaan naisia muun kuin ulkonäkö seikkojen takia.
"Itse pidän sellaisista hoikista miehistä jotka eivät painonnostoa harrasta"
-öh..miten tämä liittyy asiaan?! Et kai herran tähden kuvitellut, et olisin SUSTA kiinnostunut?! XD reality check..
Haha..en todellakaan niin ajatellut..halusin vain tuoda esille joitain puolia itsestäni TASAPUOLISESTI kaikille...eli en vain sinulle..et ole nimittäin ollenkaan mun tyyppiä, vaikka niin ehkä luulet ;)
isketäänkö pöytään pari yhtä hyvin ja perusteltua "faktaa" blondeista?! X)
Tätä odotinkin..olen suurimman osan elämästäni ollut punapää, ja varmaan kohta taas värjään pääni..joten nämä blondihommelit eivät minuun passaa.. :) Kerran elämässä piti kokeilla vain jotain repäisevää..2kk blondina ei tee minusta vielä blondia, toisin kuin pinnalliset ihmiset ehkä ajattelevat. :)
..sun on noinkin vaikeeta hyväksyä se, että kaikki miehet ei kelpuuta naisia kavereiksi! Oliko kovakin paikka?! ;) ..vai mistä monen suivaantuminen?! Kerroinhan jo heti alussa, et TÄMÄ on minun kantani, joka toimii mulle ja ettei kenenkään pidä repiä persettään sen takia...toisin näköjään kävi! X)
"Kyllä varmasti jotku pienillä aivoilla varustetut blondit voi kiinnostua en kiistä..ihmettelen vain. :) Sellaiset niinkuin sinä tuskin arvostavatkaan naisia muun kuin ulkonäkö seikkojen takia."
-Yleistys muuten AINA kertoo kokemuksesta ja sielunsivistyksestä...jatka samaa rataa! ;D ...ja arvostan naisessa toki muutain kuin ulkonäköä...mut reenattu kroppa on must, koska itseltänikin sellainen löytyy...eli se on varsin kohtuullista...ja kertoo myös siitä, että toinenkin arvostaa urheilullista elämäntapaa, eikä baareissa riekkumista.
"Haha..en todellakaan niin ajatellut..halusin vain tuoda esille joitain puolia itsestäni TASAPUOLISESTI kaikille...eli en vain sinulle..et ole nimittäin ollenkaan mun tyyppiä, vaikka niin ehkä luulet ;)"
-Outoa...sikäli etten tässä sen ihmeemmin mainostanut fyysisiä atribuuttejani, (säkin siitä haukkarista meuhkasit, en minä) joita sinä korostit itsestäsi..mut toki jos saat siitä hyvän mielen ni mikäs siinä! X) niin ja PS...et ole tyyppiäni: en kiinnostu bimboista..varsinkaan noin kapeakatseisista, jotka ei kestä erilaisuutta...sorry, no sale..
"Kerran elämässä piti kokeilla vain jotain repäisevää"
-NO WAU SENTÄÄN!!! XD Tuo nyt olikin tooodella repäisevää!! X) ...ja oletko OIKEASTI noin naiivi, että kuvittelet hiusten värillä olevan mitään merkitystä...?!
Aloittaja: Olet löytänyt kohtalotoverin. Minut.
Tulen miesten kanssa paremmin juttuun. Mulla on vain 2 naisystävää omasta tahdostani näin, toista tapaan 2x vuodessa koska asuu kaukana, toista useammin ja juuri tuohon useammin tavattavaan naisystävään olen ihan kypsä. Niitä naisten /kanojen liirunlaaruja laihdutuksesta shoppailuun ja vatsamakkaroiden ihmettelyyn...apua, en jaksaisi kuunnella.
Olen kasvanut veljieni kanssa, parhaat kaverit lapsena oli naapurin pojat ja parhaat leikit neppisautoilu ja sotilasukkeleilla leikkiminen ja puissa kiipeily ja autoverstaassamme leikkisin työkaluilla.
Ei saa närästyä kun itseäni kehun, mutta kyllä, minäkin olen ihan nätti ja siro kuulema. Olen seurustellut saman miehen kanssa jo 17 vuotta mutta joka ikinen hänen "kaverinsa" yrittää jotain kanssani! Minä taas haluaisin olla vaan kaveri heille ja yritänkin olla, juuri kuten sanoit, veli-sisko juttuja. Kerron yleensä miehelleni jos tätä tapahtuu, että joku kaverinsa yrittää jotain. Mieheni on hyvin tottunut tähän, että mua koitetaan iskeä aina, ehdotellaan yms. Hän luottaa munhun eikä ole mustasukkainen, toki vähän muttei turpaan vedä muita miehiä. Muuten varmaan istuisi linnassa elinkautista.
On ihanaa saada ihailua, en sitä kiellä ja vierelläkin on ihana mies. Ainut asia joka närästää on se just, että miksi ne miehet ei osaa pitää mua kaverina vaan taka-ajatuksena pitää olla jotain? Minäkin liikun mieheni kanssa joka paikassa mukana, rallijutut on lähellä meitä ja joidenkin muun hassun naisen lisäksi siellä olen minä ja VAIN minä saan osakseni sitä jotain jota en halua. Muita naisia kohdellaan eri tavalla. Onko juju siinä, että oon vähän ujonlainen?